Ladataan...
Lilou's Crush

Viikonloppuna juhlittiin urakalla, nimittäin meidän molempien tyttöjen synttäreitä sukulaisten ja lähimpien voimin. Aiheesta ehkä myöhemmin lisää, mutta tällä haavaa asukuva -tai ehkäpä voisin sanoa asukuvan kaltainen luomus, sillä kahdeksan ja puolikiloinen kultakimpaleeni ei kertakaikkiaan suostunut irrottamaan otettaan kaulastani. Kenties päivän vilskeet jo vähän väsytti, vaikka ainakaan sitä ei tunnustettu. Illalla kyllä tuli uni silmään sekunnin puolikkaassa. Raskasta hommaa, tuo yksivuotisbailaus.

Asussa sinänsä ei uutta, mutta tuskin tuo haittaa. Minusta on ihan ok ja kivaakin jakaa näitä asukuvia, missä on luottovaatteita kerta toisensa jälkeen, ymmärrän toki, jos se jostakusta on tylsää. Vai tuumaatteko asiasta ylipäätään mitään? Vuosia vanha ballerinahame jaksaa aina vain ilahduttaa, samoin harmaa t-paita, juhlan kunniaksi silkkinen sentään. Kemut vietettiin epävakaan sään vuoksi sisätiloissa ja avojaloin, mutta ei tuonne havunneulasten sekaan kävele erkkikään paljain varpain, joten mitkäs muut ne jalkaan taas livahti, kuin vanhat kunnon birkkarit. Ei ole meikä korkkarimutsi, ei.

Yllä: Hame H&M, t-paita COS, sandaalit Birkenstock

Share
Ladataan...

Ladataan...
Lilou's Crush

Oh dear. Ainakaan toivomisen puutteesta ei jää kiinni, etteikö elokuu käänny esiin allakasta aurinkoisena ja helteisenä. Ja loppukesän auringon porotukseen on hyvä tietysti varautua etukäteen, ettei sitten tarvitse auringon pilkistäessä samantien kipittää suojavarusteostoksille.

Toiveikas auringonotottaja aka meikäläinen saa arpoa kaksi pakettia Wella Professionalsin SUN-sarjan tuotepaketteja. Etelän auringossa Wella on ollut luottotuotteeni, eli toimivat hyvin täällä kotomaankin porotuksessa.

Pakettiin kuuluu:

Wella Professionals SUN hair&body shampoo, Wella Professionals SUN express hoitoaine sekä lisäksi Wella Professionals SUN protection Spray aurinkosuojasuihke, jota en itsekään vielä ole entänyt testaamaan.

Shampoo on hellä niin tukalle kuin auringosta nauttineelle iholle, ja poistaa pinnalta voiteiden jäänteet, meriveden suolan tai altaan kloorin. Hoitoaineessa on syväkorjaavia aineita, ja se tekee hiuksista pehmeät. Aurinkosuojasuihketta suihkutetaan luonnollisesti ennen aurinkoon menoa, ja se suojaa hiuksia tehokkaasti UV-säteiltä ja kosteuttaa hiuksia. Yhden paketin arvo on n. 50€.

Eli mikäli olet yhtä toiveikas/hyväuskoinen/positiivinen/auringonystävä/helteenhellijä/ niin osallistu arvontaan kommentoimalla 9.8. puoleenyöhön mennessä jotakin, mitä odotat loppukesältä. Vain sähköpostiosoitteen jättäneet tulevat huomioiduksi, eli nakutelkaas se mukaan, ellette ole rekisteröityneitä lilyläisiä :)

Voittajille ilmoitan voitosta henkilökohtaisesti.

Share
Ladataan...

Ladataan...
Lilou's Crush

(Eh-heh otsikolle. En voinut vastustaa.)

Käytiin tänään taas kylässä 86-vuotiaan Paappani luona. Yleensä muistan laittaa jotakin "vähän sievempää" ylle näille visiiteille, mutta tällä kertaa lähdin kuopuksen rokotuskuumeisen yön väsyttämänä ihan pystymetsästä revittyine farkkuineni. Ja hetihän se kostautui, sillä tarkat vanhat silmät kiinnittivät katseensa heti repalepolviini, ja paappa tiedusteli huvittuneena, että onkohan tämä kenties joku uusi muoti tällä hetkellä, ehkäpä sieltä New Yorkista... (Tuo varvaskuva alla muuten on joltakin New Yorkista, samoin farkut joskus sieltä ostetut, että ei ihan mettään mennyt sekään.)

Paappa ei sentään jäänyt aiheeseen vellomaan kuten iskäni, jonka lempihupia oli vitsailla siitä, miten hölömöä on ostaa valmiiksi risoja vaatteita. Tai no, oikeassahan tuo tavallaan on, mutta näissä meidän kiistoissa en taivu ikinä, en i-ki-nä ;) Luulen oppineeni parhaimmat väittelytaitoni nimenomaan kyseisen hemmon kanssa, tai ainakin sinnikkyyttä, sillä siinä on mies, jolta ei argumentit lopu!

Paluumatkalla surffasin tiätty sitten Facebookissa, ja ystäväni, entinen kollegani pohti vallan samaa aihepiiriä. Esitti sitten visaisen kysymyksen, johon en osaa vastata, osaatteko te? Eli mistä lienee lähtöisin tämä revittyjen farkkujen riemukulku?

Muistan itse ensimmäisen aallon omalta kohdaltani jo esiteinivuosilta, mutta alkuperä on tuntematon. Kuka sen keksi? Kuka on isä tai äiti? Itse epäilen asialla olleen jonkun hikisen pihin farkkumogulin, jolla on mennyt vahingossa yksi erä pöksyjä silppuriin, ja nuukuuksissaan ei ole halunnut heittää niitä pois, vaan pistänyt hirviän hintalapun kanssa etiäpäin.

Mitäs tuumaatte? Rikkonaiset pöksyt, yay or nay? Ja kuka nämä keksi, kuka on syypää? Ken söi kesävoin?

Olen tainnut oman puoleni valita. Tosin tunnustan väriä vain lämpimään vuodenaikaan. -Alin kuva tuoretta tavaraa tältä päivältä.

Share
Ladataan...

Ladataan...
Lilou's Crush

En ole koskaan haaveillut tatuoinnin ottamisesta. Hoitakoon tuo vahvasti raajoistaan tussattu perheen toinen aikuinen sen puolen.

Korealaisen Seoenoin viiva on herkkää, naisellista ja leikkisääkin. Johtuneeko tekijästä vai kuvien ihoista, useat näkemäni ovat myös hyvin vahvasti tämän ajan graafisissa trendeissä. Parinkymmenen vuoden kuluttua osaisi todennäköisesti moni arvata oikein tatuoinnin ottoajan, mutta haitanneeko tuo, jos kuva on harkiten valittu.

Jos ottaisitte tatuoinnin, millaisen ottaisitte? Ja minne? Minä luulen, että ottaisin hyvin pienellä vasempaan ranteeseeni äitini signeerauksen hänen tuottoisimmalta vuodeltaan. Kuulostaa varmasti oudolta, mutta taakse liittyy elämänkokoinen tarina joka sitoo yhteen menneet ja tulevat. Ja jokin suuri tarina, muisto tai ajatus liittyy aivan varmasti suurimpaan osaan tatuointeja.

 

Share
Ladataan...

Ladataan...
Lilou's Crush

Olen tänään törmännyt huomiota herättävän useaan otteeseen valituksiin, kuinka "Suomi on paska maa" ja "Only in Finland" -fraasin käyttöön sen kaikkein negatiivisimmassa merkityksessä. Eikä siinä mitään, moni asia on kovasti rempallaan tässä rakkaassa kotimaassa. Vaivaannuttaa kovasti kuitenkin siksi, että kyseiset lausahdukset on kirvoittanut niin triviaalit seikat, että ei niistä vallan koko kotomaata kannata syyttää.

Arvannette siis, että minusta Suomi ei ole paska maa, mutta jos nyt päivän teemaan liittyen, samalla tasolla pysyen, puristan yhden jutun rinnaltani. Nimittäin hampurilaisketjut. Ketjuhampurilaiset.

Miksi koskaan, ikinä, milloinkaan meninkään ottamaan kuvan Shake Shackin hampurilaisesta. Hampurilaisesta, joka sai appiukon jodlaamaan onnesta ja meidät kaikki hampparinystävät ensin hiljentymään ja sen jälkeen puhkeamaan ylistukseen. Ja miksi koskaan, milloinkaan, ikinä, menin selaamaan kännykän kuvia nälkäisenä.

Virhe!

Paska maa tämä Suomi, kun ei edes Shake Shackia löydy.

 

PS. Shake Shack on siis MacDonaldsin mittakaavassa pieni hampurilaisketju, joka käyttää tuoreita, puhtaita raaka-aineita, ei koskaan hormonihirviö-lihaa. Tämä ja ilmeisesti loistavat reseptit todella maistuu. Ihan ku ois ite tehnyt, vaan vielä parempaa. Löytyy Yhdysvaltojen kaupunkien lisäksi Lontoosta. Vain piirun verran hinnakkaampi kuin suuremmat kilpailijansa. Suussa sulava suositus, tosin ei omalle limulleen, liikaa sokeria, hampaat kirskuu ja putoaa. Suhtauduin ensin välinpitämättömästi ystäväni hehkutukseen, joka ei ole käynyt kultaisissa kaarissa vuosiin -mutta uskottava oli, ensi haukkaisulta.

PPS. Jos joku ihmettelee, että miten helkkarissa voi ihmilapsen ajatus näin vaeltaa, vastaus on "ei aavistustakaan". Syytän raskasta päivää ja sitä kamalaa nälkää. Onneksi mistään, ei kertakaikkiaan mistään, saa niin ihanaa ruisleipää kuin täältä!

Share
Ladataan...

Pages