Ladataan...
Lilou's Crush

Ihana avaruus ennen muuttokuorman saapumista...

Ensimmäinen remonttistatus pääkallonpaikalta. Valmiita ei olla, ei sinne päinkään!

 Muutama epämieluisa yllätys ja pari vahinkoa viivästytti aikataulua noin viikolla, ja sehän sitten riittikin laittamaan hyvin kasassa olleen paketin palasiksi. Täällä sitä tosiaan siis ollaan, muuttolaatikoiden, nyssäköiden ja maalaamattomien levyseinien keskellä vailla valmista keittiötä tai kaapistoja.  Neljä kirjainta:  ARGH Suurin hankaluus on ehdottomasti kaappien puute: kun niitä ei ole, niihin ei voi laittaa tavaraa. Simppeli juttu. Komerot ovat kyllä täällä, ja paketit vievät sen tilan, jota muuttolaatikot eivät valtaa. Laatikoista kaivataan milloin mitäkin, mutta vaikka olen aika hyvin kylkiin merkinnyt, mitä sisältävät, ei nyt ihan jokaista juttua ole tullut kirjattua. Sietämätöntä! Kauhea kaaos ja pinna kireällä. Homma etenee hirvittävän hitaasti. Viime viikolla saatiin sähköhommat ja putkihommat järkkään. Ensiksi mainittu meni hyvin, pois lukien unohtunut pistorasia mikrolle. Putket taas... Not so well. Täällä on ollut kaikenlaisia erikoisia virityksiä, ja niiden setviminen plus yllättäen puuttuneet ja kadonneet osat aiheuttivat harmaita hiuksia ja kalliita kilometrejä ja tunteja. Tulevia laskuja en halua edes ajatella... Mutta hyvä silti, vettä tulee ja pyykkikone toimii -ensi käytöllä se tosin suihki iloisesi vedet ympäriinsä, osasin tätä pelätä, joten vahinkoa ei onneksi ehtinyt tulla. Keittiön taso, ah se on IHANA! Sopii täydellisesti paikkaansa ja on niin mahdottoman kaunis! Silloin kun kaikki muu mättää, kannattaa meikän varmaan vilkuilla sitä, että paineet tasaantuu... Luonnollisesti olen vielä tässä vaiheessa aivan ylihysteerinen sen vaalimisessa.  Ensimmäinen yökin on nukuttu täällä. Sain viettää sen ihan ypöyksin, kun mies hoiti muuttohommia, lyhyiksi jäi kyllä omatkin unoset. Pesin ovia. Mitäpä sitä muutakaan neito puoli kolmelta kesäyönä, kun kuuraa pinttynyttä likakerrosta ovien pinnoilta ja siivouskomeron seinistä... Tällainen katsaus tällä kertaa, josko seuraavaksi olisi jotain suurta edistymisen tunnetta luvassa!

Share
Ladataan...

Ladataan...
Lilou's Crush

Rakas kirppuseni vietti tänään kasiveesynttäreitä. Paettiin aivan jär-kyt-tä-vää kaaosta kotona Linnanmäelle koko perheen ja kahden tädin porukalla. Luonnollisesti  KAIKKI oli hukassa, kuten esimerkiksi meikäläisen kengät... Lähtö otti siis aikaa, jestas sentään. Niin meni hermot, jokaikinen. Mutta perille päästyä oli kyllä niin hauskaa, viihdyttiin pitkälle iltaan.

Olipa merkillinen fiilis taas pitkästä aikaa körötellä perille ratikalla! Kotimatkalla meinattiin ajaa oman pysäkin ohi, kun se sujui niin sukkelaan. Vielä on totuttelemista! Hauska yllätys odotti meitä väsyneitä riekkujia kotipihalla: siellä kuvattiin näyttävästi lavastettua mainosfilmiä, sitä oli tosi hauska seurata ikkunasta. Harmi, että lavasteet eivät jääneet paikalleen!

Share
Ladataan...

Ladataan...
Lilou's Crush

Kävin tänään Ikeassa. Parkkipaikalla juttelin iäkkäämmän herrasmiehen kanssa, heillä muutto valmiina eilen. Asiakaspalvelujonossa nuorella parilla oli tänään muuttopäivä. Kehäteillä bongailin muuttoautoja, samoin rautakaupan pihassa. Vanhaa kotikatua pitkin körötteli tänään useampiakin punaisia muuttoautoja.

 Liekö tässä nyt kyse samasta asiasta, kun vauvakuumeiset bongailevat pyöreitä massuja ja pienokaisia kaikkialta? Meidän muuton määrällisesti suurin rutistus tehtiin eilen. Valitsin kattavan tarjouspyyntökierroksen jälkeen sitä hoitamaan kaikkein ystävällisimmän ja asiakaspalveluhenkisimmän vastauksen. Ei kallein, ei halvin, kultaista keskitasoa oli tämä Suomimuutto.  Ja miten se sitten meni? Täsmälleen sovittuna kellonaikana oli muuttoauto jo lastausvalmiudessa oven edessä. Meitä muutti neljä riuskaa, mukavaa ja kohteliasta nuorta miestä. Vaikka muutto oli piinaa (koska ne 112 rappusta ylämäkeen...) ja tavaraa paljon, voin sanoa, että se sujui todella hyvin. Hikisesti, mutta hyvin. Mitään ei hajonnut matkan varrella, ja en voi kuin hämmästellä työmoraalia, ylös alas painoivat kaverit taukoamatta. 

 

Muuttomme kesti tämän haasteellisen asunnon sijainnin vuoksi liki kuutisen tuntia, ja voin sanoa, että taisi olla parhaiten sijoitettu tuhatlappunen pitkään aikaan. Koska remontin vuoksi aikataulumme on ollut tosi tiukka, jätimme jonkin verran tavaraa (valaisimia, varaston antimia jne pientä ärsyttävää) vielä itse muutettavaksi. Jospa  vain olisimme saaneet lisää tunteja vuorokauteen, niin sitä ruljanssia ei olisi tarvinnut käydä läpi! Mies puursi läpi yön "viimeistelyiden" parissa, ja paraikaa tuo viimeistä sekalaista lastia.  Sitten se on siinä. Avaimet pöydällä uusille asukkaille. Toivon vain, että he rakastavat tuota kotia yhtä paljon kuin minä, olo on todella haikea. 

Share
Ladataan...

Pages