Ladataan...
Lilou's Crush

Tänään on taas se päivä vuodesta, kun ovikello soi harvinaisen taajaan. Meille on nyt luvassa hyvää vointia koko tulevaks vuodeks, sen verran monta vitsaa on heiluteltu nenän edessä. 

Ymmärrän kyllä, että osaa ortodokseista harmittaa perinteiden sekoittuminen, vähän samaan tapaan kuin halloweenin ja pyhäinpäivän sekoittumien harmittaa syksyllä. Tässä suhteessa olen itse avomielinen, antaa kaikkien kukkien kukkia ja lasten leikkiä, ilo tätä on katsella.

Lämmittää myös sisikuntaa nähdä pieni trulli yhtä innoissaan kuin itse olin aikanaan asuessamme pienen hetken Pohjanmaalla. Kotiin palanneen pikkunoidan saalis oli sellainen, että tälle kyökissä kykkijällekin kyllä herahti vesi kielelle, mutta taitaa olla turha kerjätä kindereitä...

Iloista sunnuntaita!

PS. Meillä ei käynyt vain noitia, vaan pääsiäistiikeri, pääsiäismerirosvo, pääsiäisbatman ja pääsiäiskissa. Että jalostuu edelleen tämä kevyempikin pääsiäisperinne, ja itse täytyy koettaa pysyä perässä. Meillä tosin luotettiin vielä perinteiseen "tee-se-itse-noita" -tyyliin äidin vanhoine mekkoineen ja  knöölinäppyineen kaikkineen.

 

Share
Ladataan...

Ladataan...
Lilou's Crush

Ystäväni vuosien takaa on Vaaka ry:n puuhanaisia, ja hänen Facebook-statuksensa innoittamana päädyin Vauvakassiyhdistys Vaaka ry:n sivuille. Vaaka on valtakunnallinen hyväntekeväisyysjärjestö, joka avustaa lapsia ja lapsiperheitä täällä Suomessa ja lähialueilla (joskus kauempanakin), tunnetuimpia projekteistaan taitavat olla "vauvakassikeräykset", eli pienet äitiyspakkaukset.

Tänä keväänä on taas uuden keräyksen aika, ja ajattelin vinkata teille tästä ajatuksesta, koska siihen ennättää vielä hyvin mukaan. Täältä kannattaa katsoa tarkat ohjeet keräyksestä ja oman paikkakunnan kassien vastaanottajat ja vastaanottoajat.

Kasseja kerätään tällä kertaa kahteen kohteeseen, ja kassien sisältö on melko tarkasti määrielty:

Kassi 1, Karjalaan ja Viroon:

  • toppapuku (esim. äp:n puku)
  • talvihattu
  • toppatumput
  • toppatöppöset tai villasukat
  • aluskypärälakki,
  • kevytvanupuku tai fleeceasu tai villa-asu (2-osainen asu käy)
  • 7 sisävaatekertaa (esim. body ja housut, body ja potkuhousut); kokojakauma (suositus) 1x50-56cm, 4-5x60/62-68cm, 1-2x70- 74cm
  • 2 sukat, sukkahousut tai puolipotkuhousut
  • vauvan pyyhe, vauvan aluslakana (noin 90x120cm)
  • ensilelu 

Kassi 2, Senegaliin

  • Vauvanpeitto (ei villa) ja peittoon sopiva pussilakana
  • kesäpäähine
  • ohut pipo/myssy
  • vauvan tossut tai vastaavat
  • ohuet tumput,
  • 2-3 harsovaippaa tai 1-2 kestovaippahousua (myös hahtuvavillahousu käy) imuosineen
  • 7 sisävaatekertaa (esim. body ja housut, body ja potkuhousut tms); kokojakauma (suositus) 1x50-56cm, 4-5x60/62-68cm, 1-2x70-74cm
  • 2 sukat, sukkahousut tai puolipotkuhousut
  • vauvan pyyhe
  • vauvan aluslakana (noin 90x120cm),
  • ensilelu 

Mikäli sinulla on siis kaapeissasi tarpeettomia ehjiä, puhtaita, hyväkuntoisia vauvanvaatteita ja tarvikkeita edellä kuvatun listan mukaisesti, voisitko ehkä osallistua? Meillä osa jutuista, kuten pyyhkeet ja lakanat ovat vielä käytössä, mutta koska niitä on kaksin-kolmin kappalein, yhdet joutivat kassiin mukaan. 

Oma pakettini lähtee itänapuriimme, se alkaakin olla jo valmiina. Lyön tässä hauskasti myös kaksi kärpästä yhdellä kertaa: teen helposti hyvää ja pääsen pitkästä aikaa nauttimaan kiireisen eläkeläisen eloa viettävän ystäväni seurasta, hän nimittäin lupasi toimittaa pakettini eteenpäin, sopivasti järjestää juuri treffiemme alla kangaskassitalkoot kotonaan, ja vietävää on muutakin.

"Jos moni tekee pikkuisen, niin maailma muuttuu". Se on Vaaka ry:n tunnus, ja niin kovin totta.

Share
Ladataan...

Ladataan...
Lilou's Crush

 

Meikä mukavuusholisti sopivasti tyyliasioita tuumin tuossa pari postausta taaksepäin... "Edustin" Dieselin uusien Joggjeansien kemuissa sujuvasti kotivaatteissa, kun seuralaiseni oli pukeutunut huikean tyylikkääseen smaragdinvihreään haalariasuun ja lierihattuun. Eikä olo ollut yhtään epämukava, kummallakaan.

Kengät, kassi ja koru tekee kyllä sopivan eron siihen, onko keittiössä vai kekkereissä.

 

Farkut J Brand, College Zara, popot H&M (saatu), olkalaukku 3.1 Phillip Lim, silmäpussit mallin omat, small baby edition -15, rannekoru Isabel Marant pour H&M

Share
Ladataan...

Ladataan...
Lilou's Crush

Taas kävi niin yksi kaunis ilta. Hirveä nälkä, jota ei leivällä taltuteta, eikä kaapissa tunnu olevan mitään. Tässä meidän myöhään kurnimisen aloittaneiden vatsojen helppo ja nopsa täyte:

Uunimunakas 2-3 hengelle

200C

6 kananmunaa

1/2 dl vettä (tai kermaa jos kaappi on täydempi)

ripsaus paprikaa, mustapippuria, valkopippuria

(luumu)tomaatteja maun mukaan

juustoraastetta maun mukaan, jos sellaista löytyy

1/2 sipuli, jos siitä pidät

 

Tee näin:

Riko munat kulhoon, sekoita rikki. Lisää neste (vesi tai kerma). Voitele uunivuoka (käytin pyöreää piirasvuokaa tälle määrälle) ja kaada munaseos vuokaan. Leikkaa luumutomaatit puoliksi, ripottele päälle. Viimeisenä päälle juustoraaste, laitoin kaksi "vauvan kourallista" eli reilut 2 rkl.

Lykkää uuniin, ja noin 15-25 minuutin kuluttua on valmista, uunista riippuen, kurki siis ekalla kerralla muutamaan otteeseen.

Salaatti vielä kylkeen, jos luksusta hakee, ja siinä se!

 

PS. Tällä kertaa kaapin antimet olivat aika nuivat, riivittiin vielä yksi edellisillan kanankoipi kaveriksi suoraan lautaselle, mutta yleensä tykkään laittaa sekaan (pakaste)pinaattia, fetaa ja tomaattia, siinä lempiyhdistelmäni, jota voin suositella kokeiltavaksi! Niitä ei kyllä yleensä tuostnoinvaan kaapista löydy, nyt taas innostuin.

Share
Ladataan...

Ladataan...
Lilou's Crush

Ensemble jossa viihdyn edelleen, jostakin noin kolmen vuoden takaa.

Olen viimeaikoina ajatellut vähän vaatteita, mikä nyt sinänsä ei liene mitään uutta. En kuitenkaan siinä mielessä, mitä paljon muotiakin käsittelevässä blogissa voisi kuvitella, eli mitä ovat kauden uudet trendit tai miten yhdistelen omistamiani vaatekappaleita uudella tavalla tai heräämisestä materiaaliähkyyn ja ärsyynnyksestä kertismuotiin.

En ehkä ole tyypillisin muotibloggaaja, sillä vaatteita minulla ei ole valtavasti, enkä nauti shoppailusta shoppailun vuoksi laisinkaan. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän vaatteita hankin. Osittain siksi, että en kertakaikkiaan koe tarvitsevani mitään. Toisaalta siksi, että säästän mielelläni pennoset muita menoja varten, kuten vaikkapa lasten hankintoihin,  perheen lomiin, herkkuihin (oi kyllä!) ja asuntolainan ylimääräisiin lyhennyksiin. Rakastan edelleen muotia ja seuraan sen liikkeitä tiiviisti, tykkään ihan valtavasti kauniista vaatteista, kaikkea en vain halua henkareihin roikkumaan.

No mutta. Helposti hallittavasta vaatemäärästä huolimatta kaikki vaatteeni eivät ole tehokäytössä. Nyt, kun kaappitila tulee kutistumaan, olen järkeistämässä sitä vielä entisestään, ja aika innoissanikin tästä -tai itseasiassa, tässä tiellä olen jo pitkällä, sain huomata, ja sekös ilahdutti. Aloitin sen jo muutama vuosi sitten: tein silloin sen suurimman oivalluksen (mikä toisille ei mikään oivallus koskaan ole ollutkaan!) että on paras seurata omalta tuntuvaa tyyliä, jos sellainen hyvältä tuntuva on löytynyt, ja antaa piut paut vinkkilistoille, jos ne eivät omanlaisilta tunnu.

Minun tarpeisiini eivät millään muotoa esimerkiksi sovellu monen vaatekaapin tukipilarit kuten mustat suorat housut ja täydellinen pikkumusta. Mitä ihmettä minä niillä tekisin? En ainakaan olisi kotonani! Niitä omiin tarpeisiini tärkeimpiä ja sopivimpia vaatteita ovat:

  • rennot mutta särmät vapaa-ajanvaatteet: farkut, mukavat housut, neuleet, colleget, teepaidat, tennarit 
  • kivat, siistit työvaatteet (ei tietty äitiyslomalla), useimmiten samaa settiä kuin tuo ensimmäinen kuusikko, mutta hitusen fiinimpinä yksilöinä materiaalien osalta ja muutamalla silkkipaidalla silattuna, nämä saavat vaatia silitystäkin toisinaan.
  • Lämpimät, toimivat ulkovaatteet eri säille, sisältäen kunnon huivin, pipot ja hansikkaat.
  • vähän yllättäen tärkeimpien joukkoon nousevat supermukavat yöpuvut, mikä itselleni tarkoittaa talvisin pitkiä pehmeitä pyjamahousuja ja pitkähihaista ohutta paitaa, kesäisin lyhythihaista yöpukua tai toppi+shortsit -yhdistelmää. Ja iltatossut.
  • Käytännölliset urheiluvaatteet, joka tuskin selityksiä kaipaa, juoksuun liittyen esittelen niitä esmes täällä

Vähän aikaa sitten, kun karsin vaatevarastoani nettikirppikselle, ystäväni parkaisi, että "älä ny kaikesta luovu". En toki. Mutta noista toisista on helppo päästää irti, toisista vähän hankalampi.

Helpot:

  • vaatteet, joissa en tunne oloani omaksi itsekseni. "Väärälle minulle hankittu", eli liian hieno, väärän värinen, ikävää materiaalia, ei tähän ilmastoon sopiva tms. Ei nuo muuksi tule muuttumaan minun elinaikanani. 
  • liian suuriksi jääneet, tai vuosien takaiset liian pienet vaatteet, mieheltä helman kutistumisen vuoksi perityt paidat, turha säilyttää. Muoti ennättää mennä kolme kertaa ympäri, ennenkuin olen taas sopivan paksuinen säilöttyihin vaatteisiin

Vaikeat:

  • rakkaat, mutta käyttökelvottomiksi nuhjaantuneet/reikiintyneet vaatteet. Näitä löytyy juuri nyt, esimerkiksi kaikki yöasuni ovat tulleet maallisen vaelluksensa päähän samalla kellonlyömällä. Kauhea tunnustaa, mutta reikäisiä vaatteita, jep, tälläkin hetkellä pyjamapaidan kainalossa ammottaa kavala reikä!
  • Hankintahinnaltaan kalliit vaatteet ovat olleet akilleen kantapääni aiemmin. Näiden kiertoon laittamisessa olen nyt viimein kunnostautunut. Vaikka hinta oli mikä, ja merkki mikä ja vaate miten kiva tahansa, ei siitä ole iloa minulle taiteltuna hyllylle. Ilostuttakoot jotakuta muuta.
  • Muistovaatteet. Niitä ei ole monia, olen ilmeisesti karaistunut. Mutta mikään ei saa minua luopumaan mummani ala-asteelaiselle minulle hankkimasta "petrol station"-paitulista, vaikka se jo on rikki monesta kohtaa, eikä sitä voi enää käyttää (niin, vanhat heilat, juuuuuuuri se yökkäri) eikä suunnilleen samalta aikakaudelta olevasta t-paidasta. Kaiken muun voitte viedä, näistä räteistä en luovu.

Monen karsijan vinkeistä olen lukenut, että jos vaatetta ei ole käytetty vuoteen tahi kahteen, siitä voisi hankkiutua eroon, juhlavaatteita lukuunottamatta. Itse en tätä noudata, mm. siitä syystä, että viimeisestä kahdesta vuodesta olen ollut raskaana tai kodin seinien sisäpuolella koipi ojossa suuren osan, eli kaksivuotias vaatehan on vielä nuori! Toisena syynä se, että joistain vaatteista vain aidosti tietää, että niille vielä tulee se oikea hetki. 

Mutta tämän tajunnanvirran jälkeen, kertokaa kertokaa kertokaa, mitä te tuumaatte? Mikä on teitin vaatehtimofilosofia? 

 

PS. Yksi tärkeimmistä ohjenuorista vaatteita hankkiessa on muuten seuraava: onko se niin ihana, että haluaisin pukeutua siihen heti? Voin kertoa, että viimeisen vuoden aikana tällaisia vaatteita on tullut vastaan yksi! Toivon, että kohtaan joskus lähitulevaisuudessa ne oikeat esimerkiksi pyjamaosastolla, ja luulenpa, että mieheni jakaa salaa tämän toiveen kanssani, vaikka ei vielä yöhampuusiluukistani ole koskaan valittanutkaan.

 

Share
Ladataan...

Ladataan...
Lilou's Crush

Ei kesää ilman remonttia. Jos sitä ei kaipaa keittiö ja kylpyhuoneet, pihan terassit on nätisti paikallansa, niin mitäs jos käytäisiin ihan vain muuten hommiin, ettei taidot pääse ruostumaan. Tulevana kesänä meillä todennäköisesti käynnistyy tuolileikin henkeen suuri huoneleikki. Tuolileikistä poiketen, tässä kukaan ei jää ilman. Vai olikos se sittenkään ihan niin?

Alkuperäinen ajatuksemme oli istuttaa molemmat tyttöset loppukesästä samaan huoneeseen. Tämä oli vanhemmastakin lapsesta kiva ajatus. Kun aikamme mallailimme sänkyjä, leluja ja säilytystiloja, hiipi mieleen ajatus, että entä jos kuitenkin pyöräyttäisimme paletin uudemman kerran ympäri jo vähän aiottua aikaisemmin. Luopumalla työhuoneesta saamme nimittäin molemmille tytöille heti omat huoneet, mikä on kyllä koululaisellekin varmasti ihan kiva juttu. Tuo työhuoneemme on syvien kaappien johdosta melko pieni, mutta kyllä sinne saadaan sovitettua se tyttösen suurin toive, ikioma parvisänky, jonka alle saa rakennettua mukavan majan. 

Työtila on kuitenkin edelleen oltava, joten loppujen lopuksi se olen tässä leikissä minä, joka jostain luovun, nimittäin lähes täydellisesti järjestetystä vaate- ym. huoltokeskuksestani. Työtilalle ainoa fiksu, rauhallinen ja järkevä  paikka kun löytyy alakerran epähuoneestamme, jossa vaatekaapistoni sijaitsee. No, mitäpä sitä ei tekisi perheensä eteen... Ei työtila kuitenkaan koko huonetta täyttäisi, kissanviikset, mies vain suuruudenhulluissa kuvitelmissaan niin taisi ajatella, kun koko tilan värjäsi tuolla "työhuonevärillä".

Sen lisäksi pohdimme vielä, josko kuopus siirtyisi nykyiseen vanhempien makuuhuoneeseen, ja me siirtyisimme nykyiseen lastenhuoneeseen, jonka yhteydessä on myös vaatehuone ja runsaammin kaappitilaa. Huone taitaa myös olla hippusen isompi kuin nykyinen makuuhuoneemme, vaikka pohjapiirros toista väittääkin, se on vain suuntaa-antava tuossa kuvana. Etuna olisi myös se, että lasten leikit kesällä sujuisivat mukavammin suoraan omasta huoneesta terassille-ja-takaisin juostessa, sitä ravausta on nimittäin pal-jon. Iltamyöhällä saunan jälkeen joutuisimme tosin sitten hipsimään nukkuvan lapsen ohi vilvoittelemaan... No, katsotaan, tämä vaihtoehto on vielä kiikunkaakun, ehkä pysymme entisessä mallissa alakerran makuuhuoneiden osalta.

Mutta jottain ainakin taas tapahtuu. Kiva päästä taas suunnittelupuuhiin.

 

 

Share
Ladataan...

Pages