Tervetuloa mökille!
Kun kaupunki alkaa ahdistaa, ajatukseni (ja usein minäkin) lähtevät maalle. Siellä on kesämökiksi lohkottu maatilan vanha punainen torppa savusaunoineen ja 70-luvun loppupuolella rakennettu pyöröhirsinen saunamökki. Sähköt löytyvät ja kylmää vettäkin – naapurissa asuvan siskoni tontilta letkulla vedettynä.
Kuistin remontoimme viime kesänä. Seinien sävy osoittautui haluttua ärhäkämmäksi, mutta ajan kanssa olemme alkaneet pitää sen huvikumpumaisuudesta. Seinät sointuvat sävy sävyyn lemmikkien, yhden lempikukkani, kanssa. Sadesäällä on ihanaa kasata kuistin penkille tyynykasa ja upottautua kirjan kanssa kuuntelemaan sateen ropinaa.
Kuistin jälkeen mökissä saavutaan eteiseen. Arvoimme pitkään ottaisimmeko esiin pinkopahvien alla olevat kauniit vanhat hirret. Päätimme oikaista purkuhommissa käytännön syistä ja esteettisessä mielessäkin hirsi olisi saattanut olla liian kaukainen pari muiden huoneiden paneloinneille ja vanhoille tapeteille. Vanhaa hirttä tulee kuitenkin näkyviin eteisestä avautuvaan varastoon, johon on tarkoitus asentaa jonain kesänä kompostoiva kuivakäymälä. Siellä hirret ovat olleet esillä koko ajan. Eteisestä tupaan johtava ovi karmeineen (kuvassa) olisi myös tarkoitus maalata. Näiden lisäksi eteisestä pääsee torpan laajennusosaan, joka on rakennettu vanhaa mukaillen 2000-luvulla. Muutoksia olisi tarkoitus tehdä sielläkin, mutta siitä lisää toisella kertaa…
Tapetteja aiomme valita perinteisistä paperitapettimalleista. Eteiseen on tilattu 60-70-lukuinen Pihlgren & Ritolan Palapeli, joka istuu hienosti viereisen kuistin sävymaailmaan. Se kuitenkin asettaa paineita muiden huoneiden tapettivalinnoille – kokosinistä mökkiä emme halua, mutta miten yhdistellä tapetteja niin, että muutos tuntuu luontevalta eri tiloissa kulkiessa? Entä miten vuosikymmeniä saa yhdistellä? Onko rikos laittaa 60-lukuisen tapetin pariksi 20-lukuista? Toisaalta onhan kaikissa rakennuksissa kerrostumia eri ajoista ja niin mökin kalusteissakin tulee olemaan…
Torpan tupaa on remontoitu viimeksi noin neljäkymmentä vuotta sitten, ellei 2000-luvulla tehtyä ikkunaremonttia lasketa. Ajan rakennustyylin mukaisesti ikkunat ovat aika pienet, joten torppa on aurinkoisenakin kesäpäivänä aika hämärä – ja toisaalta hellepäivinä ihanan viileä. Tummat sävyt eivät kuitenkaan auta tunkkaiseen yleisilmeeseen. Tulevat värit saisivat olla vaaleammat, mutta eivät sentään vitivalkoiset.
50-luvulla vedetyt sähköjohdot ovat edelleen käytössä ja vieläpä tapetin alla. Auts. Sekä turvallisuus- että esteettisyyssyistä luvassa on tapettien vaihto, uusien sähköjen veto ja samalla muidenkin pintojen maalaus. Haasteita tapetin valinnalle asettaa allaolevien pinkopahvien kupruilu. Ei siis liian kohdistettavaa tai raidallista tapettia tähän huoneeseen!
Kalusteet ovat sieltä täältä lahjoituksina saatuja. Keittiö koostuu pääosin 80-luvun puukaapeista, jotka ovat palvelleet vuosikymmeniä erään maatalon isossa tuvassa. Tarkoituksena olisi yhdistellä vanhoja olemassaolevia osia vanhempiin kaappeihin, hankkia mahdollisesti yhtenäinen työtaso ja maalata kaapit yhteensopiviksi. Pitää siis seurailla tori.fi:n tarjontaa ja kierrellä kirppareita sillä silmällä.
Tuvan vanha uuni on komea, mutta kaipaa myös huoltoa…
… kuten myös pikkukamarin sinällään herttainen ja toimiva takka. Vanhan kalkkipinnan päälle on vedelty vuosikymmeniä sitten öljymaalia, eikä se tietenkään halkeilematta pysy paikallaan. Päälliskerros pitäisi siis raaputtaa kokonaan pois ja sitten ehkä kalkita koko komeus uudestaan. Pikkukamarissakin on pintojen maalaus ja tapettien vaihto edessä. Tässä huoneessa taas on remontoitu viimeksi 80-luvulla mummini toimesta.
Onneksi tällä työleirillä on maisemat kunnossa, remppapölyisenä voi pulahtaa mereen ja saunan lämmittää päivittäin. Kuvausaikaan laituri oli vielä talviteloilla, mutta kesäisin se on lempipaikkani lukemiseen ja remontoinnista toipumiseen. Ja onneksi sitä mökkielämän vastapainoksi pääsee aina takaisin kaupunkiin lepäilemään. Ihan vain, jotta voisi hetken päästä taas kaivata takaisin.
Remontti on vasta alussa, mutta vaiheessa on oma ihanuutensa – voi lähteä mihin tahansa monista suunnista.