Ladataan...
Lusikoita kiitos.

"Ensin on kaikilla hirveet paineet, että mitä tehdään, minne mennään, kenen kanssa, mitä syödään, millainen sää, kuka järkkää, miten kuljetaan? Matkalla Marjuli-Kirsikan vanhempien mökille pysähdytään automarkettiin hakemaan vielä ne viimeisimmät jutut. Varmuuden vuoksi ostetaan myös viisi lavallista Lapin kultaa, koska ainahan on riski juomien loppumisesta. Krapulavissyt ja -buranat pakataan erilliseen pussiin, jotta kukaan ei vahingossakaan niitä ennen todellista tarvetta kurkustaan alas heittäisi.

Kun mökkitieltä on eksytty viisi kertaa ja kahteen autoon on tullut jotain vikaa, päästään perille. Kaikillehan on toki aluksi ihan sama missä tulevat yöt nukkuu, mutta kas kummaa, yhtäkkiä piirrelläänkin jo korkeakoulun tasoisia kaavioita nukkumisjärjestelyistä.

Sitten hermostutaan säästä ja täytetään Insta ja Snäppi hashtageilla #FinnishWeather, jonka jälkeen pohditaan oliko jouluna lämpimämpi, kuin mitä nyt. Kun vesisade rummuttaa peltikattoa ahtautuvat kaikki sisälle mökkiin, jossa ensimmäiset alkavat viritellä WiFi-tukiasemia pystyyn, jotta Netflixin voi laittaa pyörimään.

Yksi uhrautuva pukee Rukan keltaisen sadetakin päälleen ja lompsii kollareissa grillin luo. Siinä hän sitten juoksuttaa Kabanossia sisällä istuville, kun joku huomaa, että kauppavastaavat ovatkin ostaneet eri merkkistä sinappia, kuin oli tarkoitus. Nurkassa istuvat päivittävät Woltin sijaintitietoja, mutta kyynel valuu poskea pitkin, kun huomataan ettei kotiinkuljetusta ole tällä hetkellä saatavilla. Tulee ottaa Kabanossi kiltisti vain käteen ja salaa huokailla ahneesti sipsikaljavegaanin herkulliselta näyttäviä omia eväitä, jotka hänen tuli itse hankkia, koska ei kai nyt Matti-Pekka maksa mistään sellaisesta, mitä ei itse voi syödä.

Lähes kaikkien vinkuessa saa mökinomistaja idean lautapeleistä. Innostus laskeutuu nopeammin, kuin varpaille tiputettu keilapallo, kun huomataan jokaisesta pelistä puuttuvan jotain. Stadilainen ei voi pelata Monopolya, jos Eiran kortti puuttuu, eikä nuorisopoliitikko pelaa Trivial Pursuitia, jossa on vain 34 kysymystä Kekkosesta.

Siinäpä sitten vietetään iltaa, odottaen että joku uhrautuisi lämmittämään saunaa. Illan viimeisenä huutona kajahtaa, oi niin viisaasti: "Kuka tulee uimaan kilpaa, kuka pääsee pisimmälle?!"

 

Fysioterapeuttini katsoo minua silmiin, ja tokaisee:

"Sä et taida olla ihan juhannusihmisiä."

 

Ei, en minä taida olla. Olen niitä, jotka katsovat juhannusintoilijoita ja sanovat:

 

Share
Ladataan...

Ladataan...
Lusikoita kiitos.

Puurolautasia syöty: 14

Epämukavia sänkyjä: 1

Tyynyjä sängyssä: 3

Verkostopalavereja: 1

Aikatauluja suunniteltu: 615243637262

Kukkapiirroksia: 9

Artikkeleita itsestä julkaistu: 2

Kauramaito lasillisia juotu: 48

Päiviä 95%:sti omassa huoneessa vietetty: 14

Levättyjä päiviä: 0

Mieluisia uutisia: 3

Huonoimman yön unet: 20min

Tikittäviä seinäkelloja seinältä varastoon heitettyjä: 1

Vierailijoita käynyt: 8

Samanlaista iltapalaa syönyt: 14

Passengers leffa katsottu uudelleen: 7

Tilattuja uusia septum koruja: 3

Kodin siivonneita äitejä: 1

Ostettuja konserttilippuja: 2

Huonoja kokemuksia osastolta: 0

Sairaalahoidon aikana heränneitä aiheita blogiin: 3

Valokuvausideoita kehitellyt: 127727263636

Öitä sairaalassa tällä erää jäljellä: 0

 

Share
Ladataan...

Ladataan...
Lusikoita kiitos.

Jos vain jonnekin, jonnekin kauas täältä. On kulunut aivan liian pitkä aika siitä, kun viimeksi passi kädessäni olen lentokentälle kulkenut, kohti kohdetta jonne lentokone lentää. En oikeastaan osaa sanoa millainen kohde tai matka olisi juuri tällä hetkellä itselleni antoisin. Tärkeintä olisi se tunne, se tunne kun jossain kaukana arjesta on. Japanilaisten turistien hälyssä ei minun tarvitse nähtävyyksiä kiertää, pelkkä reissaamisen fiilis on tarpeeksi. 

On joitain kohteita, joihin voisin palata yhä uudestaan ja uudestaan. Toisaalta taas on toki hienoa löytää uudesta paikasta kiehtovia asioita, joista nauttia hymy kasvoilla. Nykyään matkustamistyyliäni rajoittavat sairauteni, vaikka totaali estettä ne eivät reissaamiselle muodostakaan. Mutta kieltämättä on rasittavaa, kun jo kotikaupungissaan joutuu eri paikkojen esteettömyyttä selvittää. Ei olisi ilahduttavinta reissata toiselle puolelle maapalloa vain huomatakseen, että ainoa kahvila jonne pääsee sisälle on Starbucks. Siinäpä sitten lipittelisi kauramaidolla vaahdotettua lattea ja Google Mapsin avulla yrittäisi tihrustaa, näkyykö tavaratalon sisäänkäyntiä kuvissa, vai odottaisivatko minua portaat toisensa perään, tai liian jyrkäksi rakennettu ramppi.

Matkustamiseen kuuluu olennaisena osana nautinto. Paikalliset maut ja tuoksut, joita ei täysin kykene kotona uudelleen tuottamaan, ei edes kymmenennen reseptikokeilun jälkeen. Vapaus tehdä mitä haluaa, tai olla tekemättä. Ei ole pakko juosta 24/7 ympäri kohdetta, jotta varmasti kaiken koettavan kokee. Silloin jää usein paljon kokematta. Yksi asia mistä itse pidän aina kiinni sekä kotimaassa, että ulkomailla hotelleissa yöpyessäni, on kylpyamme. Ilman kylpyammetta en hotelliin astu, tahdon tuon mielihyvän nautinnon keholleni ja mielelleni. Koska tykkään jo muutoinkin käydä ulkomailla aina ruokakaupoissa, nappaan sieltä mukaani jotain hieman erilaista ja mielenkiintoista kylvyn jälkeen naposteltavaksi. Okei välillä myös kylvyn aikana eksyvät sormeni keksipussille. 

On riistävää, kun matkustaminen niin kauas lipunut on. Koen kuitenkin, että reissaaminen on olennainen osa minua. Päästäkseni lähemmäs kotia, on minun kuljettava kauemmas. Mutta vielä minä matkustan, vielä minä maailmaa näen, vielä minä listassani yli nykyisen 30:n vieraillun maan pääsen.

Share
Ladataan...

Pages