Ladataan...
Manic Fat Mom

Kuten edellisessä kirjoituksessani totesin, olen melkoinen patistaja näin hiihtolomalla lapsillemme liikuntaa koskien. Hommasin kierrosta heille käytetyt suksivehkeet, ja pistin heidät sitten treenailemaan hiihtoa niillä eilen ensin täällä kotinurkilla. Huomasin kylläkin vasta tänään että toisella oli sauvakävelyyn tarkoitetut sauvat, mutta mitäpä pienistä. Otin sitten ja kyselin somessa että missäpäin täällä kylillä on semmoisia latuja että uskallan jättää kaksitoistavuotiaat veljekset sinne keskenään ilman että he katoavat. Potentiaalisia vaihtoehtoja sateli ja sulloin koko katraan pieneen, edelleen ruttuiseen autooni (tästä voit lukea miksi se on ruttuinen). Sinne mahtui melko hyvin Tipu kaukalossaan, Poitsu, kaksoset, sukset heidän olille, sauvat sekä sauvakävelysauvat, minä, rattaat takakontiin ja useampi säkillinen myyntiin menevää kirppisroinaa mitä kiikutan eessuntaas.

Rumputeltiin kylille missä satuin näkemään avomiehen matkalla kotiinpäin, ja kiikutin Tipun hänen kyytiinsä jottei hänen vielä toipilaana tarvitsisi kylillä huidella turhaan.. Se harvinainen kerta kun hän päättää tulla ajoissa kotiin (eli normaaleiden ihmisten aikaan) niin vien kaikki kylille, höh.

Sitten vein innokkaat pojat ladun alulle jonka sijainnin olin somesta saanut selville. Tarkistin että toisella heistä oli ladattu puhelin mukana ja jätin heidät sinne. Kuin Hannun ja Kertun. Olin sadun ilkeä äitipuoli joka eksyttää poikapuolensa metsään. Metsään jota en itsekään tunne. Laduille joiden määränpäätä en tiedä, outojen ihmisten sekaan. Vähän vihlasi, miten lapsia voi jättää yksinään minnekkään? Jätinhän heidät kesällä kyllä keskenään rannallekin, mutta jotenkin tuntui kyllä aika kummaliselta sanoa että tonne vaan, en tiedä minne polku johtaa mutta soitellaan. Kerroin varmuuden vuoksi osoitteemme mikäli tulisi vaikeuksia yhteyden kanssa niin kai he kysymällä sen kahdeksan kilometriä kulkisi meille sieltä.

Soitin puolen tunnin kuluttua kun olimme rampanneet asioilla Poitsun kanssa. He vastasivat kovin tyytyväisen kuuloisina ja sanoivat ettei ruokakauppa kiinnosta, vaan jäävät vielä hiihtämään. Jos hiihtäminen voittaa mahdollisuuden saada irtokarkkeja niin tämähän oli täysosuma!

Hain yhden ja puolen tunnin kuluttua tyytyväiset hiihtäjät, jotka olivat löytäneet ihan itse vielä takaisin jättöpisteeseen. Kotona ruoka maistui heille hyvin ja ilta meni rauhallisissa merkeissä, mitä nyt yksi polvihaaveri vielä onnistui tulemaan toiselle. Mutta opin että heidät saa suht levolliseksi kymmenen kilsan hiihdolla mäkisessä maastossa, usemman tunnin koiran leikittämisellä, koiran lenkittämisellä uppohangessa pellon ympäri sekä parin tunnin kukkulan kuningas-painilla. Pitää muistaa jatkoa varten.

Share

Ladataan...
Manic Fat Mom

Kaupallinen yhteistyö Color4Care

Kyllä, olen vanhaa koulukuntaa. Minusta lapsilla on edelleen hiihtoloma eikä mikään talviloma joka menee vain sisällä sipsejä syödessä ja kännyköitä räpeltäessä. Pakotan heidät pihalle, niin suuret kuin pienet, säällä kuin säällä. Meidän neljä poikaa eli teini, esiteinit ja viisivuotias ovat kaikki täysin kestämätöntä seuraa elleivät he päästele höyryjä ulkona useamman kerran vapaapäivinä. Onneksi meillä täällä böndellä on hehtaareja missä juosta koheltaa jottei koko kämppää tarvitse hajottaa. Olen jopa saanut heistä kitkettyä sen mitä he ensalkuun tekivät, juoksivat ympyrää alakerrassamme ja eestaas yläkerran rapuissamme koiran kanssa. Se oli raivostuttavan uuvuttavaa touhua katsella. Ainut ketä saa vapautuksen ulkoilusta tällä lomalla on Tipu, joka on edelleen räkätaudissa ja niin kovin poloinen rakas.

Sää on hellinyt vaihteeksi lomakaudella meitä eteläsuomalaisia, ja kerrankin miehen pojat saavat olla meillä lomalla hyvän sään aikaan, sanantarkasti. Yleensä kun pakotan heidät ulkoilemaan lomalla niin siellä he pludailevat ojissa, töröttävät sateessa tai tuovat harmistuksissaan minulle pyykättäväksi mutaan uponneita tennareitaan. Nyt keli on kerrankin semmoinen että heidät saa pulkkamäkeen tai hiihtämään muita mukinoitta.

Tunnen itseni hieman surkeaksi kun patistan poikia liikkumaan ja olen itse täysin passiivinen turjake. Kuntoni on pahimmissa pohjalukemissa koskaan. Hiihdin Poitsun kanssa parisataa metriä postilaatikolle, ja tajusin kuntoni todellisen laidan. Minulla ei ole mitään asiaa ihmisten sekaan laduille ainakaan. Pulkkailukin tuntuu vastenmieliseltä ja vaivalloiselta. Vasta pari vuotta sitten nautin näistä jutuista kovin paljon.

Ilmoittauduin siis harkinnan jälkeen mukaan lempeämpään kuntosaliohjaukseen. Käynnit tapahtuvat vain kerran viikossa, joten jopa minulta pitäisi se jokunen tunti järjestyä aikaa jotenkin, ainut mistä voi tulla haaste on Tipun hoito. Pelottaa aikalailla aloittaa taas pitkän ajan jälkeen, kun taustalla on hermoston pahempi leviäminen (kasvohermokin tulehtui ja turposi niin että jouduin sairaalaan). Myös raskaus toi paljon taas lisää lisäkiloja jo olemassaolevien lisäkilojen päälle.

Blogini pitäisi tällä hetkellä olla Manic Faaaat Mom. Tavoite olisi siis olla vain Fat.

Myös muita lisähaasteita on tullut tässä vuosien mittaan liikunnan suhteen. Polvessani on todettu artroosi, jalkapöydässäni on hermopinne, kantapäätäni vaivaa plantaarifaskiitti, lonkan SI-nivel on ihan rempallaan synnytyksen jäljiltä, ja vatsalihakset ovat pullamössöä. Aloitetaan siis varovasti, jotten taas raivotahdilla hajota hermostoa tai joudu kroonisen väsymyksen kierteeseen...

Nyt sitten tajusin että kaikki urheiluvaatteeni ovat liian pieniä! Kaikki on hommattava uusiksi, ellen sitten yöpöksyissä mene salille. Tähän sattui sopivasti yhteistyön ikkuna Color4Care* -yrityksen kanssa. Heidän nettisivunsa on raikas tuulahdus väri-iloittelua, ja vaikka nimi ja moni tuote onkin suunnattu hoitoalan ammattilaisille, niin sieltä löytyy paljon myös meille muille, kaikkea tennareista* silmälaseihin, paljon väriä ja leikkisää otetta. Himoitsen heidän syötävän söpöjä hoitoalan puukenkätyyppisiä jalkineitaan etenkin fiftari kuoseissa, ne voisivat olla aika herttaiset tämmöiselle böndemaiseman emännälle vaikka ihan vaan keittiössä häärätessä.

Valitsin kokeiluuni Hummelin* tennarit uudessa suosikkivärissäni. Kerrankin tarjolla oli paljon kokoja myös naisellisemmissa väreissä! Yleensä menen miesten puolelta ostamaan mustat kengät kun naisten lenkkarit päättyvät kokoon 41 ja kokoni on 42. Tästä iso plussa Color4Carelle, hyvä että isojalkaisemmille naisillekin löytyy vaihtoehtoja, ettei aina tarvitse valita sitä joka nyt sattuu sopimaan jalkaan. Muita tennarimerkkejä Color4Carellä on Merrel* (pitkäaikainen kestosuosikkini leveämmän lestin ja plantaarifaskiittini takia), sekä Birkenstock*.

Näillä on nyt hyvä aloitella varovasti sitä liikunnallisempaa kevättä, tuntuvat ainakin näin ensi tuntumalta todella kevyiltä ja mukavilta jalassa, vaikka plantaarifaskiitti vaivaakin jalkaa ja laittaa eritysvaatimuksia jalkineilleni.

Jäikö hämäämään mikä on Plantaarifaskiitti? Seuraa blogiani niin siitäkin aiheesta on tulossa tänä keväänä laajemmin juttua, kaiken muun uusperheen kohelluksen lisäksi ;)

kuvat: Paulina©

*jutussa esiintyvät linkit ovat yhteistyölinkkejä

 

 

Share

Ladataan...
Manic Fat Mom

#1 käytä aina käsineitä kylmällä säällä

kuivan kylmä pakkassää ja viima kuivattaa ihoa. Käsineet suojaavat tehokkaasti, suosi luonnonmateriaaleja jotka ei kuivata.

#2 kosteuta ulkoisesti

Laita alle seerumi tai öljy, ja päälle paksumpi suojaava voide.

#3 kosteuta sisäisesti

Hyvät rasvat tekevät hyvää iholle. Niitä löytyy mm. rasvaisesta kalasta, avokadosta ja pähkinöistä. Juo paljon vettä.

#4 vältä lotraamista

Jätä ne käsille epäsuotuisimmat kotityöt muille perheenjäsenille. Jos sinun on silti pakko pestä märkätiloja kemikaaleilla tai tiskata käsin, käytä sisältä kuivia kumihanskoja.

#5 kuori

Voiteet imeytyvät paremmin jos kuolleet ihosolut ovat poissa tieltä. Kuori ostetulla kuorinnalla, harjalla, sienellä tai vaikka käytetyillä kahvinporoilla. Linkkaan tähän myöhemmin suosikkikuorintani ohjeen jonka julkaisen blogissani! Myös kynsinauhaleikkureilla saa kuivat osat siistittyä pois ettei kynsinauhat lohkeile.

#6 ota lämmin kylpy

Lämmin vesi vie kosteutta ihoon. Lorauta joukkoon öljyä (esim. kylpyöljyä, kookosöljyä) tai  kylpysuolaa. Optimaalisin aika kylvyssä tai suihkussa on noin vartin verran. Sulje kosteus ihoon laittamalla voidetta välittömästi kylvyn jälkeen. 

#7 mieti ravintosi uusiksi

Laadukas ravinto näkyy ihossamme. Jotkut kokevat kovien- tai transrasvojen, sokerin tai vehnän poisjättämisen olevan hyödyllistä ihon kannalta. Yhteyttä on vaikea todistaa, jokaisen iho reagoi yksilöllisesti. Aina voi silti kokeilla mikä toimii itselleen.

#8 tee voiteen tehoimeytys

Laita kosteustuotteita runsaasti naamiomaiseen tapaan. Pistä päälle apteekista saatavat puuvillahanskat. Voit tehdä tehoimeytyksen yötä kohden.

#9 lopeta saippuan käyttö

Vaihda kuivattava saippua vesipitoiseen perusvoiteeseen. Myös saippuan vaihto hellävaraisempaan voi olla riittävää joillekin.

#10 konsultoi ammattilaista

Pyydä vinkkejä kosmetologiltasi tai käy manikyyrissa, voit myös ostaa useista hoitoloista laadukkaita tuotteita. Hakeudu lääkärin juttusille jos ihossa ilmaantuu ihottumaa, erikoisia jälkiä tai sitkeää kutinaa. Kysessä voi olla esimerkiksi tulehdus, silsa tai syyhypunkki.

Itselläni on tätä kirjoittaessa sormenpäät rikki, mutta ilman näitä vinkkejä en voisi kirjoittaa koneella lainkaan. Pian tulee aurinko ja syrjäyttää nämä iholle vaikeimmat ajat, mutta sitä odotellessa toivon että näistä on sinulle hyötyä! Voit myös lukea aiemman blogijulkaisuni aiheesta, jossa minun hieman luova ratkaisu pahimmassa vaiheessa ;). Odotettavissa on vielä kolmas juttu aiheesta, seuraa Manic Fat Mom-blogia niin et missaa ;)

Lähde: (omien kokemusten ja havaintojen lisäksi) Terveydeksi! 04/2012, jonka alkuperäislähteenä Maria Aitasalo (erikoissairaanhoitaja, Ihopiste Helsinki)

Share

Pages