Ladataan...
Marenkia ja neilikoita

Monista kuvaushetkistä kameran muistikortille tai puhelimeen tallentuu niiden julkaistujen kuvien lisäksi liuta järkyttäviä, hauskoja, epäonnistuneita kuvia. Blogiin, Instagramiin ja Facebookiin päätyy vain ne parhaimmat otokset. Aamukahvilla-blogin mahtava Henriikka on julkaissut tällaisia "Kun kamera ei rakasta" -postauksia jo useita. Hänen innoittamanaan siis tämä postaus.

Riivattu vapun juhlija.

Mitähän siinä lasissa oli...?

Näinköhän haamun?

Muikea maailmanvalloittaja täällä moi.

Kuvaajan tyyli ei miellyttänyt.

Hiukset ei oo hyvin.

Taisin istua jonkun limaisen ja haisevan kalan päälle.

Sellainen kuvakimara. Oma suosikkini on tuo toiseksi viimeinen, aivan järkyttävä ilme siinä. Mikäs teidän mielestä oli paras otos? 

Share
Ladataan...

Ladataan...
Marenkia ja neilikoita

Jos vaan pitää silmät ja korvat auki kaupungilla kulkiessaan, töissä, ratikassa, missä tahansa, niin saattaa bongata hauskoja tai omituisia juttuja.

Kerran töistä salille kävellessäni edessäni kadulla oli kokonainen inkivääri. Jäiköhän nyt joltain puuttumaan tärkeä ainesosa jostain aasialaisesta herkkuruuasta? Monesti olen myös löytänyt pelikortteja kaupungilla kävellessäni, vähän niin kuin Jack Berger Sinkkuelämää-ohjelmassa.

Yhtenä lauantai-aamuna olin lenkillä Töölönlahden ympäri ja huomasin, että siellä oli meneillään joku juoksutapahtuma. Joku tapahtumaan osallistuja juoksi ohitseni niskatuki kaulan ympärillä. Itselleni ei kyllä olisi tullut mieleen lähteä kisaamaan samassa tilanteessa.

Muutama päivä sitten huomasin, että minut oli liitetty "Fuksimestarit 2017"-WhatsApp-ryhmään. Hetken aikaa mietin, että mikähän tämä on ja katsoin, ketä muita jäseniä ryhmässä oli. Ei ketään tuttuja. Sitten ajattelin, että voiko se liittyä johonkin uuden työpaikkani uusien työntekijöiden järjestämään juttuun ja että kutsutaanko työpaikallani uusia henkilöitä "fukseiksi". Ei sitten kuitenkaan. Kyseessä olikin vain näppäilyvirhe ja minut oli lisätty ryhmään vahingossa.

En ole aiemmin tiennyt juuri mitään raveihin liittyen. Nykyisessä työpaikassani on kuitenkin sattumalta monta ravitietäjää. Joku on perhepiirinsä kautta tutustunut lajiin ja toiset taas on olleet aiemmin töissä raveihin liittyvissä tehtävissä. Hauskaa, nyt tiedän paljonkin ja olen jopa kerran käynyt katsomassa raveja. Ehkä kesällä uudestaan.

Share
Ladataan...

Ladataan...
Marenkia ja neilikoita

Työviikon päätteeksi suuntasin eilen ystäväni kanssa Fashion Stock Salesiin Vanhalle Ylioppilastalolle. Olin henkisesti varautunut siihen, että viiden aikaan iltapäivällä väkeä olisi tungokseen asti, mutta paikalla olikin vain kourallinen ihmisiä. Samoin myyjiä oli kuulemma paljon viime vuotta vähemmän. Ja täytyy myöntää, että ilman ystäväni vinkkausta en olisi edes tiennyt koko tapahtumasta.

Myynnissä oli vaikka mitä mielenkiintoisia brändejä kuten Lumi, Ivana Helsinki, Terhi Pölkki, Pöllöt Wooden Eyewear, ja monia muita. Siksi mietinkin, että mistä johtuu se, että paikalle oli tullut vain vähän väkeä. Eräskin myyjä mainitsi, että viime vuonna myyntiä oli tullut iso summa, kun taas tänä vuonna kaupaksi oli mennyt siihen mennessä suunnilleen kaksi tuotetta. Toivotaan, että tänään lauantaina paikalle saapui enemmän innokkaita ostajia.

Katseeni kiinnittyi siroihin Signed-merkin koruihin, joita oli myynnissä hopeisina ja pronssisina. Melkein iski valinnanvaikeus, mutta lopulta ihastuin eniten näihin pieniin hopeisiin tikunmallisiin korvakoruihin.

Signed-merkin koruista tulee mieleen vähän tanskalainen Pernille Corydon, jota myös fanitan. Mutta olipas mukavaa löytää uusi suomalainen korumerkki, kotimaista on aina kiva suosia :) Kannattaa kurkata joko merkin nettisivut tai Instagram-tili, joista näkee lisää myynnissä olevaa valikoimaa. Täytyy sanoa, että visuaalisuuteen on kyllä panostettu!

 

Share

Ladataan...
Marenkia ja neilikoita

Kuvassa on itselleni hyvin epätyypillinen asukokonaisuus. Kokomustaa ja jotain muuta kuin farkut.

Kapeat farkut on olleet pitkään mun suosikkihousut. Ne on niin helpot ja varmat ja mukavat päällä. Viime syksynä tiensä vaatekaappiini löysi mustat suorat housut ja nyt keväällä tällaiset leveälahkeiset, korkeavyötäröiset, mustat housut. 

Kuvissa ei ehkä näy, mutta nuo ei olekaan ihan perus leveälahkeiset mustat housut, vaan niissä on isot taskut ja leveä nauha vyötäröllä, jonka voi kietaista rusetille. Housunkauluksen sisään sujahtaa paita.

Tykkään leikitellä vaatteilla ja yhdistellä eri värejä, kuoseja ja materiaaleja. Kokomusta ei ole koskaan ollut mun juttu, mutta täytyy sanoa, että tästä asusta tykkään tosi paljon. Ja voihan siihen yhdistää kesällä vaikka jotkut tosi kirkkaanväriset kengät ;)

Share
Ladataan...

Ladataan...
Marenkia ja neilikoita

Ai että aurinko helli lämpöisillä säteillään tänään aamulla, kun oltiin kävelyllä Eiranrannassa. Tuulettomana hetkenä tuli melkein kuuma villakangastakissa ja paksussa kaulahuivissa.

Sitten alkoi tuulla ja pilvet kerääntyivät auringon eteen. Olikin yhtäkkiä niin kylmä, että teki mieli laittaa pipo päähän ja hakea jostain kuumaa juomaa.

Pääsiäisen pitkät vapaat on olleet leppoisia. Hyvää ruokaa ja juomaa, vähän liikuntaa, ulkoilua ja kehonhuoltoa. Pitkiä hetkiä aamupalapöydän ääressä Hesaria lukiessa. Iltapäiväkahvit ja toscapullaa.

Ei ole ollut kiire minnekään ja ajoittain on ollut jopa tylsiä hetkiä kun ei ole mukamas ollut mitään tekemistä. Kunnes sitten taas olen keksinyt valokuvata, kirjoittaa tai katsoa lempisarjaa sohvalla.

Kevään lämpöisiä kelejä on jo ikävä. Voi kunpa trenssitakkikelit olisi jo pian täällä.

Share
Ladataan...

Pages