Elokuvissa: 50 Shades Darker
Olen pohtinut 50 Shades -ilmiötä paljon, mutta en ole koskaan itse tutustunut sarjaan. Kun kutsu uuden 50 Shades Darker -elokuvan ensi-iltaan sitten tuli, pakkohan sinne oli mennä ja saada vihdoin tietää mistä on kyse. Elokuvan päätyttyä totesin kuitenkin, ettei mielipiteeni valitettavasti muuttunut piiruakaan. Pidän todella positiivisena kehityksenä sitä, että 50 Shadesin myötä naisten erotiikannälästä on alettu puhua avoimemmin, ja siitä sarjalle kuuluu kiitos. Valitettavasti se kuitenkin myös kuvaa romanttisena suhdetta, joka minusta suorastaan huutaa epätervettä kontrollointia ja kerrassaan vinoutuneita valta-asetelmia.
Kuva: Universal Pictures
E.L. Jamesin luomassa maailmassa romanttista on se, että tapailemasi mies ostaa firman jossa työskentelet. Että hän kieltää sinua lähtemästä työmatkalle ja ostaa taidenäyttelystä kaikki sinua esittävät kuvat, "jotta muut miehet eivät voi katsella sinua." Kaikessa on kyse ainoastaan miehen tahdosta omistaa toinen ihminen, miehestä maailman keskipisteenä. Kuten Hertta osuvasti huomautti, jopa armastaan kosiessaan Christian Grey, tämä kaikkien rakkaudenjanoisten sankari, sanoo naiselle näin: jaa elämäni kanssani. Hän ei siis tarjoudu jakamaan elämäänsä rakastamansa ihmisen kanssa tai sano, että eletään elämämme yhdessä. Ehei - kyse on vain hänen elämästään sekä siitä miten naisen tulee siihen sopeutua.
Jopa kontrolloivaa miespäähenkilöä ikävämpänä pidin tapaa, jolla elokuvassa yritetään rakentaa naispäähenkilö Anastasiasta kuvaa oikein itsenäisenä tyyppinä, mutta samalla näytetään tämän aina tekevän just mitä mies sanoo. Kun Grey komentaa Anastasiaa tekemään jotakin, sanoo tämä aina ensin ei... ja sitten muutaman minuutin päästä kyllä. Kun kustantamossa työskentelevän Anastasian pitäisi lähteä miespuolisen pomonsa kanssa New Yorkin kirjamessuille ja Christian kieltää, hermostuu Anastasia ensin ja sanoo menevänsä joka tapauksessa. Noin minuuttia myöhemmin muikkeli muuttaa kuitenkin mielensä ja toteaa, että olet oikeassa, en lähdekään. Seuraavana päivänä hän ilmoittaa pomolleen jättävänsä yhden alan tärkeimmistä tapahtumista väliin. (Tässä vaiheessa kaikkien kirja- ja kulttuurialalla työskentelevien tai siitä haaveilevien tekee mieli repiä tukkaa päästä ja tuikata elokuvateatteri tuleen.) Elokuva siis luo päähenkilölleen jonkinlaisen itsenäisyyden illuusion, ja lopulta miehen tahtoon taipuminen on ikään kuin aina naisen oma idea.
En tiedä teistä, mutta minusta moinen on aika perseestä.
Yhtenä positiivisena asiana elokuvasta haluaisin kuitenkin mainita sen, että se sisälsi parikin kohtausta joissa Anastasia sai suuseksiä, ja kerran tämä myös pyysi sitä itse. Outlanderin lisäksi tämä onkin yksi todella harvoja tietämiäni tv- tai leffakuvauksia naisten saamasta suuseksistä. Tätä sinällään oikein hyvää ja huomionarvoista asiaa lukuunottamatta elokuvan seksikohtaukset olivat kuitenkin tylsiä ja tunnelmattomia, joten niidenkään takia tätä pätkää ei voi suositella kenellekään. Jos siis kaipaat erotiikkaa elämääsi, kannattanee mieluummin tutustua esimerkiksi feministiseen pornoon tai parempaan eroottiseen kirjallisuuteen.
Kaiken kaikkiaan olen sitä mieltä, että elokuvan on summannut parhaiten Daily Mirrorin kriitikko kirjoittaessaan siitä näin:
If you want to watch a movie about a billionaire playboy with a penchant for darkness, inflicting violence and dressing up in masks, you’re far better off seeing The Lego Batman Movie.
Arvio: Jää mieluummin kotiin ja katso vaikka oikeasti viihdyttävä Elders react to 50 Shades of Grey -video.
Jos aihe kiinnostaa, jatka lukemista:
Mitä ajattelet 50 Shades -ilmiöstä?
Eroottista kirjallisuutta: Vaihtoehtoja 50 Shadesille
Päivän naurut: 50 Shades äänikirjana
TYKKÄÄ JUTUSTA
Kommentit
Toi Daily Mirrorin kommentti.... :D :D :D Tää oli myös hyvä.
Mua jotenkin surettaa, että kirjan ilmestyessä toitotettiin, että nyt kuvataan naisten fantasioita! Vihdoinki erotiikkaa, jota on OK lukea bussissa! Ja sitten se onkin C-luokan kuvaus henkisestä väkivallasta.
Olen niin samaa mieltä! Oli todellakin jo aika tunnustaa ja hyväksyä se tosiasia, että naisillakin on haluja ja että hekin saattavat haluta kuluttaa eroottista viihdettä. Mutta voitaisiinkohan seuraavaksi pyrkiä tekemään sellaista eroottista viihdettä, joka olisi esim. oikeasti eroottista ja viihdyttävää? Tämä 50 Shades kun ei minun nähdäkseni ole hirveästi kumpaakaan.
Ja siis koko elokuvan voisi kyllä summata tuohon Man Repellerin arvion lauseeseen "He wants to talk over dinner and she says no and he asks again and she says okay." Ihan heti ei tule mieleen montaa vahingollisempaa juttua kuin tämä tapa ylläpitää sitä myyttiä, että naisen ei tarkoittaa oikeasti kyllä, ja se myöntymys kyllä irtoaa sieltä kunhan mies jaksaa hetken jankuttaa.
En odottanut tältä kirjasarjalta paljoa, sehän on twilight-fanfic alunperin ja siltä pohjalta on vaikea kuvitella keskiössä olevan parin suhdetta terveeksi.
Jo vamppyyrirainassa minua raivostutti se asetelma. Mies määräilee, päsmäröi, omistaa ja "suojelee" (on mustasukkainen) omaansa. Ja naisen toiveet ja halut tukahdutetaan sellaiseen ajankohtaan kun ne miehelle käyvät, muun ajan tämä vain huokailee ihastuksissaan kun ukko on niin ihana. Ja siihen päälle stalkkaukset ja väkivaltainen seksi, joka on ihan ok, "ei se sitä tarkoittanut".
Ja totuuden nimissä nuo twilightit sentään luin läpi, mutta tätä kyseessä olevaa taisin päästä ensinmäisen kirjan toiseen lukuun kun ei vain enää pystynyt. Toivoin että elokuvassa olisi osattu esittää parin välinen suhde paremmin, joten katsoin ensinmäisen elokuvan ja petyin. Vaikka siinä Anastasia sentään osoittaa jotain itsenäisyyttä lopettamalla suhteen, joka tietysti sekin päätös romutetaan tässä toisessa elokuvassa.
Minusta tuo elokuvan esittämä kuva "romanttisesta" suhteesta on pelottava. Ihan kuin naisilla ei jo valmiiksi olisi vaikeuksia takoa miesten päähän, että ei tosiaan tarkoittaa ei. Ja nyt sitten miehille esitetään tälläinen malli, jossa äärimmäisyyksiin menemällä se nainen lopulta taipuu ja "antautuu" tunteilleen.
Joo, elokuvassa käsitellään tietynlaista sm-suhdetta, jossa mies on se dominoiva osapuoli. Mutta selvästi ei ole oikeasti tutustuttu näihin todellisiin suhteisiin herran ja käskyläisen välillä, koska niissä se alistuva osapuoli sanoo sen viimeisen sanan. Ja suhde muutenkin rakentuu täysin eri lähtökohdille ja perusteille kuin tässä sarjassa.
Minulle tuo suhde näyttäytyykin enemmän narsistin ja tämän uhrin välisenä suhteena.
Menen mieluummin katsomaan vaikka sen Lego batmanin kuin tämän jatko-osan. Säästyvätpä hiusparkani.
Allekirjoitan tästä ihan joka sanan! Ja taidan itsekin suunnata sinne Lego Batmanin pariin pian. Jos leffan katsojamääriin ilmestyy pian piikki n. 20-50-vuotiaita naisia, tiedämme mistä asia johtuu. :D
Mulla on koko kirjasarja lukematta ja leffat katsomatta, kun lähtöasetelma jo ärsyttää niin paljon. Nyt mulla odottaisi Storytelissä äänikirja kuuntelemista, mutta voi olla että jää sekin sinne hyllyyn.
Ottaen huomioon sen miten kertakaikkisen kökköä kirjan teksti on, veikkaan että johonkin parempaan kirjaan (tai vaihtoehtoisesti hyvään pornoon) panostaminen olisi noin yleisesti ottaen palkitsevampaa.
Kiinnostaisi tosin kuulla äänikirjan näyttelijä-lukijan työkokemuksesta - onkohan pokka pitänyt prosessissa?
Tervehdys, ja kiitos leffaseurasta ja mukavasta juttutuokiosta maanantaina! Ehdin jo naputella fiiliksiäni Tompasta, sekä musikaalista että elokuvasta, tänne: http://www.theatricallyspeaking.com/2017/02/tom-of-finlands_16.html – innolla odotan, mitä sinä aiheesta kirjoitat! :) Täytyypä laittaa blogisi seurantaan muutenkin.
Kiitos itsellesi, oli oikein mukavaa! Ja mielenkiintoisen arvion olit kirjoittanut - kyllä meikän on nyt ehdottomasti saatava itsensä sinne Turkuun ja musikaalia katsomaan.
En ole kanssa lukenut kirjoja tai katsonutleffoja. Jotenkaan ei edes nappaa :D Ja tuosta suuseksistä niin kyllä niitä muitakin sarjoja on joissa nainen vastaanottaa suuseksi. Esimerkiksi Sinkkuelämää-sarjassa aika tiuhaan tahtiinkin tätä tapahtuu. (Älä kysy, mulla oli SITC-maratooni tossa viime viikonloppuna. Edelleen aika loistava vaikka vääristyneen kuvan antaakin sinkkunaisten elämästä haha. Ei se ihan niin ruusuillatanssimista aina ole).
Totta, Sinkkuelämässä suuseksiä kyllä näkyy! Keksitköhän muitakin esimerkkejä? Mulla ei nimittäin vieläkään tule mieleen yhtään mitään muuta, ja aikamoisessa vähemmistössä tällaiset suuseksin esittämiset siis kyllä ovat.
Tv-sarja Mullan alla, siinä oli ainakin pari kohtausta.
Broad cityssa on kans, muutenkin ihan mahtava sarja -suosittelen! :) Sopii semmosiin hetkiin kun haluaa katsoa "tyhjäpää-viihdettä" ja mahdollisesti palata takaisin parikymppisten nuorten naisten maailmaan.
leffassa friends with benefits mut peiton alla mies joten mitään ei näy mut nainen huutelee ohjeita :D
Santa Clarita diet
Bongasin tämän just eilen, ja päätin tulla raportoimaan asiasta - kunnes muistin, että sarja olikin jo mainittu täällä!
Yritin pahimman 50 Shades -huuman aikaan lukea sitä ensimmäistä osaa, mutta yritys jäi ensimmäiseen osaan. Luin teininä sen verran tätini kesämökille raahaamia luokattoman huonoja Harlekiini-kirjoja, että 50 Shadesin asetelma oli vähän turhan tuttu... Myöhemmin luin kirjojen juonet Wikipediasta ja uskon etten ole menettänyt mitään. Uskottavalle eroottiselle kirjallisuudelle on varmasti tilausta, mutten pysty arvostamaan kirjaa, jossa naisen täytyy olla lähtökohdiltaan neitsyt, miehen rikas ja raiskaus on ihan ookoo.
*ensimmäiseen lukuun
en pysty arvostamaan kirjaa, jossa naisen täytyy olla lähtökohdiltaan neitsyt, miehen rikas ja raiskaus on ihan ookoo.
Siis tämä tiivistää kyllä kaiken oleellisen. Nyt vain sitä jäädään odottelemaan sitä päivää jolloin kaikki muutkin heräisivät ajattelemaan, että ei tuo tuommoinen ihan tervettä ole - ja sitten tuottaisivat meille parempaa erotiikkaa.
Ja meikälläkin on muuten salattu Harlekiini-menneisyys! Luin moisia joskus esiteininä niin hulluja määriä, että totta puhuakseni ihmettelen suuresti, että käsitykseni ihmissuhteista ja seksistä ei ole tämän vinoutuneempi. :D
Hmm, mutta jos kirjojen on tarkoitus kuvata fantasiaa, niin ei kai siinä voidakaan käyttää aikaa tavallisen parisuhdearjen ja tiskikoneen täytön kuvaamiseen? Itse kulutan tällaista fifty shades tyyppistä materiaalia, noh, itseni innostamiseen :') enkä todellakaan jaksaisi lukea mitään koiranulkoilutuskeskusteluja seksin/piiskaamisen/naamioleikkien välissä. Kyllä, on väärin alistaa toista silloin kun siihen ei ole lupaa, mutta fantasioissa ja fantasioita kuvaavissa elokuvissa/pätkissä on yleensä jätetty monen tunnin turvasanakeskustelut ja läpikäymiset pois koska ei kukaan jaksaisi niitä katsella... itsekin olen käyttänyt lukuisia tunteja niihin keskusteluihin, ja joskus siihen itse keskusteluun voi mennä kauemmin kuin seksin harrastamiseen. (tosin joissain uudemmissa pornoelokuvissa on laitettu alkuun "suostun tähän ja tähän" lausuntoja sekä näyttelijöitä keskustelemassa elokuvan kulusta, mutta näiden yli olen aina kelannut)
Tämä pätkä ei ole dokumentti sadomasokismista, eikä sille mielestäni tarvitsi dokumentin velvoitteita asettaa. Fifty Shades elokuva ei ole myöskään elokuva maailman parhaasta parisuhteesta, vaan enemmän masturbaatiomateriaalia/viihdettä.
Kommentoi