Kun kampaaja sanoi, että olen liian vanha värjäämään tukkani mustaksi
...totesin, että värjätäänpä tukka sitten tummanlila-oranssiksi, josko se olisi vähän aikuismaisempi väri.
Älkääkä käsittäkö väärin, luottokampaajani on huipputyyppi, joskin Orange Countymaisen konservatiivinen hiuskuontaloiden suhteen. Hänen käsissään kun syntyy yleensä vaaleaa, vielä vaaleampaa ja supervaaleaa Kalifornian suortuvaa, mutta nyt ensimmäistä kertaa kymmenvuotisella urallaan myös tummanlila-oranssia suomalaispörröpäätä.
Meidän molempien ollessa lopputulokseen varsin tyytyväisiä (joskin itse haluan ensi kerralla kokeilla vielä kirkkaampaa oranssia latvoihin), päätimme ristiä syntyneen liukuvärin sangriaksi. Ja kylläpä tuntuukin heti paljon aikuisemmalta, hah!
Mutta mitäs mieltä te olette, onko ihan se ja sama minkä ikäisenä värjää tukkansa ja minkä väriseksi vai onko vähänkään erikoisemman väriset hiukset aina varma merkki ikäkriisistä?
Nimim. Yksi, joka kasvaa suuremmaksi, muttei tunnu aikuistuvan millään.
Luitko jo nämä blogin jutut?
TYKKÄÄ JUTUSTA
Kommentit
Siis ihanat hiukset! Ja oikea asenne!
Mahtavat!
Itsehän haaveilen haalean pinkeistä hiuksista... ikää 30v ja toimistoinsinöörinä kaupungilla, voisin olla melkoinen poikkeus kokouksissa :D lähinnä värjäämistä rajoittaa se että pinkki haalistuu niin nopeasti ja hiusten hitaan kasvun takia kampaakokäynneille on tarvetta ehkä kerran kolmessa kuukaudessa vaikka hiusmallini onkin todella lyhyt.
Se että tietyn ikäisenä ei saisi olla jonkun väriset hiukset kuulostaa samalta kuin mamma-polkan leikkaaminen sitten kun ollaan raskaana.
Tosi hieno tukka, ja kannatan kirkkaampaa oranssia latvaan :)
Itselleni on ihan sama, kuka värjää tukkansa millaiseksi ja minkäikäisenä. Kunhan viihyy tukassaan, niin sehän se on pääasia eikä se pelkkä tukan väri ikäkriisistä vielä kerro vaan tarvitaan siihen aika paljon muutakin. Omalta äitiltäni löytyi 40+ vuotiaana päästä vielä violettia ja vihreääkin, koska hän nyt vain halusi kokeilla ja järkyttää ihmisiä :D Tosin palasi hyvin äkkiä siihen peruspunaiseensa, mutta tulipahan kokeiltua. Ja ei, hänellä ei tosiaankaan ollut ikäkriisiä vaan äitini on vain omaalaatuaan ;)
Itsellä on nyt hirveä taisto sen suhteen, että pitäisinkö tukkani luonnollisen värisenä (suunnitelmani ollut nyt oman värin pakkokasvatuksen jälkeen pitää sitä, muta sävyttäen shampoilla ja hoitoaineilla) vai värjäisikö vielä jtn jännää kuitenkin. Toisaalta nyt olisi hyvä paikka lopettaa iänikuinen värjäyskierre ja palata luonnollisen vaaleaan, mikä miellyttää myöskin silmääni ja sopii minulle ehkä jopa parhaiten. Mutta toisaalta - on niiiin paljon kauniita värejä.
Heh, mustaksi värjäävillä naisilla pitää mielestäni olla graafinen leikkaus, erityisesti jos "ikää" jo on. Mutta joo, olen aika samoilla linjoilla kampaajasi kanssa. Kovat kontrastit harvoin näyttävät hyviltä (joskus kyllä), mutta nuorille se sallitaan helpommin kuin kolmenkympin kieppeillä tai ylittäneillä.
^komppaan!
Ja on siinä sekin, että valitettavasti se ihonsävy ei enää ole niin kirkas kuin nuorena ja liian mustat, tummat tai väärät sävyt saavat sen näyttämään harmaammalta ja siten saattaa yks kaks näyttää paljon vanhemmalta kuin oikeasti onkaan.
Kyllä toki on poikkeus tapauksia :)
Hauskaa, kun tänään just pähkäilin blogissani oman hiusvärini kohtaloa, niin kaikki oli sitä mieltä, että vaaleampi vaihtoehto on parempi. Emminkin mielestä näytän freesimmältä vaaleassa tukassa. Ja minä tosiaan olen VANHA! :)
Mä taas olen täysin eri mieltä ton graafisen leikkauksen suhteen: uskalsin vihdoin 28 vuoden iässä repäistä ja värjätät hiukset sinimustiksi (koko värikartta onkin kohta käyty sitten läpi) eikä mulla ole graafista leikkausta hiuksissa, päin vastoin. Olen kasvattanut hiuksia jo muutaman vuoden ajan, ja tää malli on aika perus "pitkä tukka kerrostetuilla latvoilla". Mutta ah kuinka hyvältä näyttää kun laittaa vähän kiharaa, kissansilmärajaukset ja punasta huulipunaa. Pitkästä aikaa olen tyytyväinen ihan perusponnariinkin :D
Hassua minusta, että joku toinen määrittää sen, miltä saa näyttää tietyn ikäisenä. Siis just vaikka toi, että ei mustia hiuksia sen ja sen ikäiselle. :D En ollut koskaan kuullutkaan moisesta!
Toi sangria-väritys on makee! Ja jooo, ehdottomasti kirkkaampi oranssi latvoihin tulevaisuudessa!
Ite oon tässä värjäilly tukkaa pinkiksi. Välillä se on haaleampi ja välillä kirkkaampi. Alla on blondi ja tyvikasvu sellanen perus vaalee maantien värinen. Ja mietinpä tuossa taannoin itsekin, että niin, mä oon 30-vuotias nainen ja mulla on pinkki tukka. Ehkä jos johonkin työhaastatteluun pääsisin, en ehkä just edellisenä iltana laittas lisää sitä pinkkiä, mutta noin niinku muuten, tällä mennään. And I'm lovin' it!
Mulle tuli heti ensin mieleen Pikku Myy ja sitten Mymmeli!! Hienot hiukset ja sopii sulle kuin kassi Muumimamman kateen. Ihanastihan nuo hiukset kiehuvat kun menet moottoripyoralla pitkin Orange (huom.huom.)Countya ja jatat varjoosi pullosta-blondatut kanssa-sisaresi. Mua arsyttaa myos naissa hiusjutuissa se, etta ainakin taalla Jenkkilassa ihmiset kuvittelee etta pitkia hiuksia ei saisi olla vanhemmilla naisilla...siis yli 25 vuotiailla.Minusta hiusten vari ja pituus on yksilollinen asia ja osa persoonallisuutta ja noi hiukset on kylla sulla komeet!!
Siis korjaus edelliseen, piti sanoa etta ihanastihan nuo hiukset LIEHUVAT eika kiehuvat. Hahha. Ehka alitajuisesti ajattelin tulta sen varin takia ;)
Tosi kaunis väri! Ja kampaajasi oli siinä mielessä kyllä oikeassa, vaikket vanha olekaan, että se musta olisi ollut huomattavasti huonompi vaihtoehto. Musta tukka ei oikeasti sovi kun todella harvoille, ja sillonkin usein tulee mulle ainakin vähän goottivibat :D +että harvan iho oikeasti kestää sen mustan tukan vieressä, iho näyttää tosi samealle ja kalpealle ja pienetkin epäpuhtaudet hyppää silmille. Mutta sangria on upea! Kiva kun on vähän erivärinen liukuvärjäys kun se normi ruskeasta vaaleaan, niinkuin itsellä.
Upeat hiukset. Kuvittelen sinulla olevan temperamenttia, jota nuo leimuavat värit korostavat. Ikää värit eivät katso, enemmänkin juuri sopivuus omaan habitukseen ja luonteeseen tuntuvat tärkeämmiltä. Tietenkin siinä värissä pitää tuntea olonsa kotoisaksi. Ajattelepa esimerkkinä upeaa ja ikinuorta Aira Samulinia!
Ollessani edellisessä työpaikassani ihmiset pomoa myöten kauhistelivat kirkkaanpunaisia ja vihreitä raitojani, vaikka niitä ei juurikaan näkynyt (olivat muun pehkon seassa, eivät päälimmäisenä). Että miten voin värjätä hiukseni sillä tavalla. Helppoahan tuo oli, menin kampaajalle ja pyysin. Ikää on reilu 30 vee. Ja todellakin kirkkaampi oranssi jatkossa!
IHANAT hiukset!!! ollaan ilmeisesti myös hiuskaimoja siinä mielessä että aika rohkeasti saa laittaa väriä päähän ;)
Itsellä oli muutaman kuukauden välein parikymppisenä aina erivärinen tukka. Sen jälkeen tuli tavallinen ruskea-vaihe ja nyt haluan taas irroitella. Punaista, violettia, kolmea eri väristä raitaa - kaikki mulle heti nyt!
Haha, joo. Mullahan on myös historiaa jos jonkin väristen kuitulisäkkeiden muodossa. Lempparivärit oli limenvihreää ja kirkkaanpinkkiä sinimustassa tukassa ;D
Mieletön väri! Vau! Taitava kampaaja (:
Luokkakaveri kerran sanoa paukautti asiakkaalle kampaamon työsalissa: "Voi ei hyvä rouva, se malli on Teille AIVAN liian nuorekas!" Meinasin kuolla siihen paikkaan, pään sisällä räjähti yhtä aikaa röhönauru ja myötähäpeä.
Ja täällä "vanhus" nauraa käkättää.
Ei kyllä kenenkään hiusvärin valintaa pidä antaa ikävuosien määrätä, ihonväri ja -sävy lienevät ne parhaimmat suuntaviivat kuitenkin :)
Itse olen syntyjäni punapää, mutta olen kokeillut kaikki sateenkaaren värit hiuksiini enkä todellakaan ole miettinyt josko se "sopivaa ikäiselleni" on ollut.
Onnekseni työnantajikseni on aina osunut ihmisiä, joiden mielestä on aivan ok, että asiakaspalvelussa toimivalla toimisto-/osastosihteerillä on milloin minkäkin väriset hiukset tai sitten ei hiuksia ollenkaan :D
Ei hiusväreille ja -malleille tai ylipäätään tyylille ole ikärajaa! Katsopa vaikka Aira Samulinia. Sopisiko hänelle lyhyt pehmeästi permanentattu vaaleanruskea tukka ja sen kaveriksi vaalean harmaansininen asu? Mä olen sitä mieltä, että tukka, lärvi ja pukeutuminen on sellaisia, joilla pitää korostaa omaa persoonaansa :)
Koska aurinko ei enää värjää mulle sellasia päältä hunajanvaaleita, alta punasia hiuksia, joudun tyytymään purkkiin. Nyt on tukka syksyn pimeyden kunniaksi kirkkaan punainen, jotta se toisi pirteyttä tähän kylmyyteen.
Kommentoi