Kuvia digitaaliselta aikakaudeltani

Ladataan...
Onnenpäivä

Eilen ne sitten taas oli, syntymäpäivät. Käytyäni tänä aamuna tekemässä ensimmäisen salitreenini 31-vuotiaana, työnnän suihkunraikkaat kasvoni niin lähelle kylpyhuoneen peiliä, että lasi huurtuu. Venytän sormella rypyt silmän alta suoriksi ja päästän otteeni samalla, kun huurre peilistä alkaa haihtua. Siinä ne nyt ovat, ne ensimmäiset ikääntymisen merkit, joista kasvovoidemainoksissa aina puhutaan. Taputtelen sormenpäällä voidetta silmien alle, vaikken sen tehoon oikein uskokaan. Askel taaksepäin. Hidas katsaus alastomaan vartaloon, päästä varpaisiin. Kivat pohkeet, hieman lisääntynyttä pehmeyttä reisissä ja takamuksessa, voimakas keskivartalo, vatsalihasten kaaret, ei erityisen kapea vyötärö, leveä selkä ja suorat, muodokkaat hartiat. Hiukset ovat vaaleammat kuin koskaan ennen ja mitä enemmän oma tumma värini kasvaa tyvestä esille, sitä varmempi olen, että haluan tukastani taas tummemman. Paljon on ulkonäkö muuttunut viimeisten vuosien aikana.

Vertaillakseni nykyisyyttä menneisyyteen, kaivoin arkistoni kätköistä kuvia digitaaliselta aikakaudeltani. Kovin pitkä tuo aikakausi ei ole, sillä ensimmäinen digitaalikamera ilmestyi taloon vasta kahdeksan vuotta sitten. Mutta pidemmittä puheitta, tervetuloa matkalle menneisyyteen.

Vuosi 2005 
Kesä kului tuoreen poikaystävän kanssa moottoripyöräillessä ja pitkin Suomea reissatessa. Syksyn tullen herätin henkiin vuosikausia uinuneen salitreenaamisen, jotta olisin seuraavana kesänä bikinikunnossa. Olin kovin laiska meikkaamaan ja yleensä kypärä päässä, mutta katsokaapa tuota tukkaa!

 

Vuonna 2006
Poikaystävä muuttui kihlatuksi, kävin salilla, juoksin ja pyöräilin, vaihdoin työpaikkaa, elin motoristielämää ja kävin ystäväni kanssa Saksassa hääpukuostoksilla. Niin, ja minulla oli edelleen hassu tukka.


Vuonna 2007
Hassu tukka lähti ja tilalle tuli luonnollinen väri ja otsatukka. Olin kansikuvatyttönä, Seppälän oman elämänsä supermallina, muutamissa muissa satunnaisissa kuvauksissa ja messutyttönä. Talvella värjäsin taas tukan mustaksi, kävin äidin luona hoitamassa poroja ja menin naimisiin.


Vuonna 2008
Kävimme häämatkalla Las Vegasissa ja myöhemmin keväällä ostimme vanhan talon. Salitreeni vaihtui työmatkapyöräilyksi ja jokapäiväiseksi remontoinniksi. Messutyttöilin hieman lisää ja sen seurauksena päädyin pää lasikuutiossa Suomen televisioon ja Pelkokertoimeen. Loppuvuodesta esittelin ylpeästi Iltalehdessä muumimuki-kokoelmaani.


Vuonna 2009
Remontti sen kuin jatkui ja pakenimme sitä hetkeksi aina Balille saakka. Tein messuhommia ja satunnaisia kuvauksia ystävilleni erilaisten projektien muodossa, milloin olin pin-up-tyttö, milloin ruumis. Kun remontti vihdoin valmistui 1,5 vuotta alkamisensa jälkeen, pakkasimme tavarat ja muutimme Pohjois-Kaliforniaan, San Joseen.


Vuonna 2010
Jalat oli jo tukevasti San Josessa, vaikka Suomessa taidettiin tuon vuoden aikana poiketa parikin kertaa. Uutta kotimaata tarkasteltiin reissaamalla ahkerasti ympäriinsä niin autolla, moottoripyörillä kuin lentämälläkin. Lähikaupunkien lisäksi tutuksi tuli Hawaiji ja poikkesimme myös Meksikossa. Vapaa-aika kului salilla, maastopyöräillessä ja juostessa. Musta tukkanikin alkoi hitaasti hellittää otettaan ja hiuksiini ilmestyi punaisia raitoja.


Vuonna 2011
Tämä oli vuosi jolloin juoksin paljon, niin kirjaimellisesti kuin kuvainnollisestikin. Reissasimme ympäriinsä, vuosi vaihtui Suomessa, talvilomalla kävimme Miamissa, kevätlomalla Yosemiten kansallispuistossa, kesällä Meksikossa ja road tripilla halki Nevadan Utahiin, Arizonaan ja takaisin Nevadan läpi Kaliforniaan. Syksyllä teimme pienen reissun Seattleen ja palasimme takaisin Kaliforniaan, jossa muuttoauto oli kuljettanut omaisuutemme pohjoisesta etelään, Orange Countyyn. Totuttelin uuteen elinympäristöön, vaalensin tukkaa ja aloitin blogin.


Vuonna 2012
Viime vuosi oli melkoinen. Kävi ystäviä kylässä, teimme road trippejä, vallotin vuoria, tukka vaaleni entisestään, tein satunnaisia kuvauksia ja vietin kuukauden Suomessa. Samaan vuoteen mahtui niin loistokunto kuin jykevöityminen aina 70 kiloiseksi saakka. Vuoden lopussa aloitin dieetin joka jatkui aina tämän vuoden kevääseen saakka.

 

Siinäpä se lyhykäisyydessään oli, kahdeksan viiimeisintä vuotta elämästäni. Näitä kuvia selaillessa heräsi sellainen lämmin tunne tuota nuorta minää kohtaan. Voi kun voisin mennä ja ottaa häntä olasta kiinni ja sanoa, että kuule, olet ihan hyvässä kunnossa nyt, hoikka, nuori ja nätti, älä suotta mollaa itseäsi. Sillä sitä minä tein, en koskaan ollut tyytyväinen ulkonäkööni. Tästä viisastuneena voisin yrittää jatkossa olla narisematta selluliiteistäni ja rypyistäni ja olla ihan tyytyväinen siihen mitä olen nyt. Ei tarvitse sitten taas kymmenen vuoden päästä harmitella, että voi kunpa olisin silloin nuorempana ymmärtänyt kuinka nuori ja nätti oikein olin. Ja te nuoriso siellä, ottakaahan opiksenne, kun vanhempi rouva neuvoo ja arvostakaa sitä mitä olette tässä ja nyt.

 

Share

Kommentit

A. Sinivaara
Onnenpäivä

No niin tuli mullekin <3 Paljon hyviä muistoja!

Kath

Mahtavia kuvia!

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Kiitti! Kovin on sekalaista kuvasatoa :)

Eerika
Bättre liv

Ihania kuvia, upea elämä ja voi hitsi kun oot SÖPÖ tossa Seppälän kuvassa :) Ja hei, ei tämä kolmikymppisyys vielä mitään vanhuutta ole pitkään aikaan! Ihanaa vuotta ja onnittelut syntymäpäivän johdosta <3 Eerika

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Haha, musta on kiva vähän fiilistellä, että olisin muka jotenkin vanha ja kokenut nyt ;) Joo nuo Seppälän kuvat oli tosi onnistuneita. Paitsi että muistelisin kuvaajan ihmetelleen, että miksi topin läpi näkyy ylävatsassa outo kumpu. No, ne oli mun ylemmät vatsalihakset, jotka varmaankin photoshopattiin kuvasta pois ;) Olin seuraavana vuonna mallina uudelleen ja mulle stailattiin suomenruotsalais-kotirouva-ratsastus-look ja näytin ihan nelikymppiseltä. Se kuva oli jotenkin tosi kamala.

Vierailija (Ei varmistettu)

Muija on ollut Bomber-lehden kannessa, hau khuul is thät!

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Hah, mikä meriitti! Se oli joku motoristityttö-speciaali-numero ja olin lehdessä Buellini kanssa. Samana vuonna olin muuten lehden mukana tulleen kalenterin miss joulukuu :D THÄTS khuul!

Kippuralla

oc housewife :) saanko kysyä mitä teet työksesi, vai muutitteko ihan muista syistä amerikkaan?

A. Sinivaara
Onnenpäivä

No minä en kyllä ole meidän perheestä se, jonka avuilla tänne muutettiin ;) Itse teen AD:n töitä Suomeen täältä käsin.

katja.t

Hienoja kuvia, paljon on tapahtunut. :) Miusta siulle sopii molemmat hiusvärit yhtä hyvin!

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Olen kai vähän sellainen ihminen, että aina sattuu ja tapahtuu. Löydän itseni aina ihan ihme tilanteista... Se on kai se, kun ei osaa olla hetkeäkään hiljaa.

annemi

Tosi hieno kuvasarja, ihanaa että saadaan täällä ruudun takana elää täysillä mukana eri elämänvaiheissa. Hienot 8 vuotta takana, varmasti vielä upeammat edessä! ONNEA! :) 

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Olisi pitänyt blogi aloittaa paljon aikaisemmin, on jäänyt paljon hyviä juttuja kirjoittamatta! No, ehkä jotain voi kaivella muistin syövereistä vielä jälkikäteenkin :)

Lunge lady (Ei varmistettu)

Onnea! :) Upeita kuvia ja sopii sulle tuo tummempikin tukka tosi hyvin!

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Kiitti! Tummakin tukka sopii, mutta... ei osaa päättää! Vaalentaminen on ollut tosi pitkä prosessi, joten ihan tummaksi vetäisemistä joutuu kyllä vähän harkitsemaan.

nansk

Olet huippu! (: Loistokuvia. Ja synttärionnittelut näin jälkeenpäin!

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Kiitos, kiitos ja kiitos! :)

Kristaliina
Puutalobaby

Vau, mikä kuvasarja! Kaunis olet ollut aina, mutta mun silmään jotenkin näistä uusista paistaa just sellainen elämänkokemuksen tuoma sisäinen hehku.

Jossain on joskus sanottu, että nainen on kauneimmillaan 17-vuotiaana. Mä oon ihan eri mieltä. (mun tapauksessa se ei ainakaan pidä paikkansa, hui sentään) Mun mielestä kolmekymppisenä. Vuosien kuluminen = kaunista!

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Tiedätkö, ajattelen ihan samalla tavalla. Jotenkin se ilo on niin paljon aidompaa uudemmissa kuvissa ja tiedätkö, kun tuntee itsensä onnelliseksi ja kurkkaa peiliin, niin kyllä se näkyy siitä peilistä katsovasta naamataulusta se onni :)

heliumpallo (Ei varmistettu)

Tumma tukka takaisin! :)

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Haha, no ainakin vähän tummempaan suuntaan mennään seuraavalla kampaamokäynnillä... eli lähdetään kevyesti liikkeelle tummilla raidoilla ;) Mun kampaaja kyllä laskee alleen. Se sanoi, että mun ikäinen, AIKUINEN nainen ei voi enää värjätä tukkaa mustaksi. Se on kuulemma teinien juttu :O

jeij (Ei varmistettu)

Vitsi tyyppi vaa kaunistuu vanhetessaan, pukee tuo "elämä" teitä! ;)

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Haha, kiitos! Kyllä se matka tästä vielä alamäeksi taittuu :D

Anniin4 (Ei varmistettu)

Vitsit, oothan sää vieläkin tosi nätti ja nuori - näin parikymppisenkin silmiin ;). Hah.
Hottis oikein! Ja hymysi on erittäin valloittava.

Ps. tykkään superpaljon sun blogista. Arvostan korkealle paitsi hauskaa kirjoitustapaasi ja hyviä kuvia, myös sitä, että sun tekstejä lukiessa ei tarvii ärsyyntyä surkeasta ja virheellisestä suomenkielestä.

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Kiva kun tykkäät! Mukava kuulla, että joku arvostaa sitä sanojen hiomista ja oikolukemista, jota blogia kirjoittaessa joutuu tekemään :)

Ja kiitokset vaan kehuista, eihän tässä tosiaan vielä mitään ikäloppuja olla :)

Tanna (Ei varmistettu)

Tumma tukka kyllä sopii sulle, mut ei ehkä ihan musta kun siitä tulee tosi kalpean ja tuiman näköseksi :D Toi on kans ihan kiva missä sulla on punaisia raitoja ;)

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Ne punaiset raidat oli kivat, mutta ärsyttävän nopeasti haalistuvat, etenkin tässä auringossa. Joten, en taida ihan heti lähteä siihen värjäysrumbaan uudelleen.

ninoh

Hei missä kävitte meksikossa kiinnostaa ihan liikaa tetää :)? Ja oot kyllä ollu aina ihan jäätävässä kunnossa ja sulla on maailman mallimaisin iho(nim merkki näppylänaama 13-29 v:)

 

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Ei ole muuten tämäkään iho virheetön, mutta meikki auttaa. Mulla on tosi paljon niitä pieniä valkoisia näppyjä kasvoissa. Olin Cabo San Lucasissa, jenkkien Kanariansaarilla. Sinne pääsee usein superhalvalla ja lennot kestää pari tuntia :)

i am kitty i
i am kitty i

Kuvissa ilmeisesti näkyi ne sun luomutissitkin eikö?

Sen perusteella mitä aiheesta kirjoitit niin luulin, että ne oli jotkut hädin tuskin silmillä havaittavat tai muutoin jotenkin eriskummallisen friikit, mutta ihan normirinnoiltahan ne näin ulkopuolisen silmin näyttivät. Hoikan naisen hoikat rinnat.

Miljoonat naiset pärjäilevät samanlaisilla. En sano, että sinunkin olisi pitänyt pärjätä, mutta kyllä musta oikeasti tuntuu nyt enemmän tai vähemmän siltä, että sulla on jonkin tasoinen ulkonäkökompleksi jota ei voi ulkoisilla seikoilla ratkoa.

 

 

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Kurkkasin nuo kuvat varmuuden vuoksi vielä uudelleen läpi enkä nähnyt niissä yhdessäkään itseäni ilman rintaliivejä, saati rinnat paljaina. Jos olisit lukenut aikaisemmin kirjoittamani jutun edes puolittaisella ajatuksella läpi, tietäisit, että kohdallani oli kyse jostain muusta kuin rintojen pienestä koosta.

i am kitty i
i am kitty i

Olen ymmärtänyt, että suurin osa naisista liivejä käyttää. Joten siksi en oikein ymmärtänyt ongelmasi luonnetta.

Jos viittaat siihen, että jouduit aina käyttämään topattuja liivejä (tai jotain muuta tuodaksesi rintasi ylipäätään "näkyville"), niin sitten ymmärrän yskän kyllä.

Tahdoin vain sanoa sen, että noissa kuvissa en itse kyennyt näkemään rinnoissasi mitään vikaa.

Luin kyllä juttusi (sen yhden, en tiedä oletko aihetta käsitellyt aikaisemminkin) - sekä jengin kommentteja - mutta ei se sitten varmaan oikein avautunut minulle sen selkeämmin. Varmaan vikaa täällä päässä. Tai sukupuolessa. Eos.

Kehtaatko vielä tiivistää parilla lauseella ongelman ytimen kun pelkään, etten kuitenkaan tule toisella lukemisella sen viisaammaksi?

A. Sinivaara
Onnenpäivä

No kokeillaanpas. Rinnat olivat siis eri kokoiset ja tämän vuoksi juurikin niiden rintaliivien hankkiminen oli haastavaa. Lisäksi niiden muoto oli jokseenkin vinksallaan, kiitos lihomisen/laihtumisen/lihasten kasvun ja kaiken muun. Ongelmista kumpikaan ei tietenkään näkynyt ulospäin, mutta tuotti lähinnä itselleni harmia. Tässä vielä linkki juttuun, jossa aihetta käsiteltiin lähemmin, josko vaikka puhuimme eri jutuista.

i am kitty i
i am kitty i

Tämä selvensi. Tack. Olen kyllä antanut itseni ymmärtää, että "eriparitissit" lienee pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Suurin osa meistä ei nyt vaan ole symmetrisiä...

Kommentoi

Ladataan...