Tyttöjen laatuaikaa

Ladataan...
Onnenpäivä

Muistatteko vielä, miten lapsena ja teininä mentiin aina kavereiden luokse yökylään? Pelattiin pelejä, tehtiin tyttöjen ja poikien juttuja, valvottiin liian myöhään, kikatettiin niin, että vanhemmilla meni hermot, syötiin karkkia, juteltiin ja jaettiin salaisuuksia yön pimeydessä. Harmillista kyllä, iän karttuessa tuo traditio vähitellen unohtuu, sana yökylä muuttaa merkitystään, kuvioihin astuu poika- ja tyttöystäviä, opiskelu- ja työkiireitä ja lopulta aviopuolisoita ja lapsia. 

Olen viime aikoina kaivannut hirmuisesti oman kromosomiyhdistelmäni kaltaista juttuseuraa ja juuri sitä sellaista teinivuosilta tuttua tyttöjen laatuaikaa, jolloin parannetaan maailmaa naisten logiikalla ja tehdään tyttömäisiä juttuja. Onneksi henkinen avunhuutoni kuultiin ja niin pikaisen aikataulusovittelun jälkeen ystäväni Pia saapui Los Angelesista tänne Orange Countyn maalaismaisemiin muutaman päivän ajaksi. Jippijaijee!

Kuten minäkin, onnekseni myös Pia edustaa sitä sellaista keskivertoa aktiivisempaa elämänasennetta, joten hän ei oletettavasti järkyttynyt joutuessaan keskelle dieetti- ja treenimyllytystäni. Vajaan kolmen vuorokauden aikana ehdimme hikoilla niin juoksulenkillä, bikram-joogassa kuin kolmesti salillakin. Lisäksi ehdimme vetreyttää treenistä jumiutuneita lihaksia thaihierojalla, hoidattaa varpaita pedikyyrissä, työstää rusketusta uima-altaalla, hoidella bisneksiä, laittaa ruokaa ja käydä sushilla. Kun tähän vielä lisätään keskiverto Harlekiini-romaanin verran tyttöjen välistä informaation vaihtoa, voisin luonnehtia yhteistä aikaamme varsin onnistuneeksi. Toisaalta, saman katon alla aikaa viettäneen mies-poloni elämä ei välttämättä ole enää koskaan ennallaan.

Naurahdin tänä aamuna ääneen, kun kahvimaitoa jääkaapista noukkiessani löysin jääkaapin ovesta avaamatta jääneen kuohuviinipullon. Tuo Pian minulle tuoma, jo toistamiseen korkkaamatta jäänyt kuohuviini kertonee siitä, että meikäläisen hoivissa maaseudulla keskitytään lähinnä treenipuuhiin. No, täytynee alkaa suunnitella vastavierailua Isolle Kirkolle, jotta saisimme tuon kuohuviinin tuhottua ennen sen pilaantumista.

 

Mitenkäs te muut, käyttekös ahkerasti pullakahveja pidemmillä vierailuilla ystävien luona?

 

Kuvat: molempien tyttöjen kännyköistä. Mutta hitsi, miksi mun hampaat näyttää niin paljon suuremmilta kuin Pian? Jotta voin aloittaa reikäleivän syömisen keskeltä? :D

 

Share

Kommentit

Anna-Maija (Ei varmistettu)

No eipä tule enää käytyä. Mulla on muutenkin tosi vähän tyttökavereita ja kaikki muka ollaan niiiin kiireisiä, että... Muutenkin tuntuu, että kaikki tapaamiset pitäisi aina sopia viikkoja etukäteen.

Kukaan ei enää soita, että ookko kotona, tuun kahville. Nyt.

Ilana

Se hyvä on ulkomailla asumisessa, että kun ystäviä tulee käymään kotipuolesta, ne jäävät aina yökylään ja yleensä vielä useammaksi yöksi :) Ja Suomessa käydessä tulee itsekin käytyä yökylässä, kun oma koti siellä on vuokrattuna ja joutuu asumaan reissujen ajan vanhempien nurkissa. Mulle parhaina hetkinä kotimaanmatkoilta nouseekin mieleen keskusteluhetket ystävän kanssa saunassa yökyläilyn yhteydessä.

Finski (Ei varmistettu)

Kiva postaus! Mulla on mielessa mun ekat Slumber Partyt taalla Jenkkilassa.Tyttokaverit ei kestaneet ajatusta etta mulla suomalaisena ei ollut koskaan ollut Slumber Partya! Siihen kuuluu esim. pizzan syonti, oluen juonti ja jotain hulluja leffoja, ehka chick-flickeja joita kukaan ei saa miestaan tai poika-kaveriaan katsomaan.Se joka ekaksi nukahtaa tulee karsimaan siita etta sen rintsikat pannaan pakasteeseen yksi ja ne on tosi kylmat aamulla,hahhah.Otettiin valokuvia ja oli tosi kivaa kylla.Sitten mun kaverit laittoi ne valokuvat albumiin ja antoivat sen albumin lahjaksi.Ilta vietetaan yopuvussa tietenkin, siita nimi Slumber Party. Lakataan kynsia ja semmoista kivaa kaikkea myos.Suosittelen isommillekkin tytoille!

Kommentoi

Ladataan...