Viisumimatkalla Tallinnassa

Onnenpäivä

Elettiin kesän alkupuolta, kun selailin hajamielisesti passiani. Passissani oleva, varsin epäonnistunut viisumikuva kiinnitti huomioni ja tulin vilkaisseeksi viisumin umpeutumispäivämäärää. No hupsista, viisumihan umpeutuu Suomessa oloni aikana! Parempi siis järjestää matkan varrelle viisumihaastattelu ja leima passiin, jotta pääsen kesän jälkeen takaisin kotiin.


Viisumiasioiden hoitaminen Suomen Yhdysvaltain konsulaatissa oli auttamattomasti poissa laskuista, sillä prosessi on syystä tai toisesta Suomessa auttamattoman hidas. Pelkkä haastatteluaika menee helposti kuukaudenkin päähän varauksesta ja tämän jälkeen passia saa odotella takaisin parisen viikkoa, pahimmassa tapauksessa vieläkin kauemminkin. Suuntasimme siis jo toistamiseen viisumimatkalle Tallinnaan, jonne haastatteluajan saa yleensä seuraavalle arkipäivälle ja passin voi noutaa konsulaatista heti seuraavana päivänä. Näppärää!


Mainitsemisen arvoista on sekin, että toisin kuin edellisellä viisumimatkalla Kanadaan, sujui haastattelu Tallinnassa paljon nopeammin ja rennommin. Konsulaatissa oli lisäksemme vain kourallinen ihmisiä, jonottaa ei tarvinnut, ihmiset hymyilivät ja osa virkailijoista puhui jopa suomea. Itse haastattelu kesti vain muutaman minuutin eikä meitä lähtökohtaisesti epäilty minkäänlaisesta kepulipelistä. Kun sitten tänään kävimme hakemassa passimme takaisin, vilkuttivat turvamies ja naisvirkailija minulle vielä iloisesti ikkunan takaa - ja se, jos jokin, on ennenkuulumatonta. Suosittelen siis lämpimästi kaikille jenkkiviisumia puuhaaville viisumimatkaa Tallinnaan!


Virallisen matkaohjelman lisäksi meillä on ollut myös rutkasti vapaa-aikaa ja täytyy sanoa, ettei juuri ole harmittanut viettää ensimmäisiä lomapäiviä juuri Tallinnan kaltaisessa kesäkaupungissa. Kovin on kauas tultu niistä ajoista, kun 90-luvun teini otti taksin suoraan satamasta Mustamäen torille, osti repun täyteen piraattilevyjä ja palasi nopeasti takaisin turvalliseen terminaaliin odottamaan laivan lähtöä. On ollut ilo huomata, kuinka suuren muutoksen kaupunki on viime vuosien aikana kokenut. Kadut ovat pikkuhiljaa alkaneet siistiytyä syrjempääkin, olo on turvallisempi, örveltäviä suomituristeja näkyy katukuvassa yhä vähemmän ja kaupungissa käy risteilyalusten mukanaan tuomien turistien vilinä muuallakin kuin Super Alkon edustalla.


Jo useamman viikon Suomen hintatasoa hämmästeltyäni tuntuvat Tallinnan hinnat ällistyttävän alhaisilta. Vaikka merkkituotteiden hinnat eivät vielä Amerikan hintojen kanssa kilpailekaan eikä näin ollen tarvetta ostoksien tekoon ole syntynyt, on tavara silti reilusti halvempaa kuin jorpakon takana. Jos siis asuisin edelleen Suomessa, kävisin varmasti säännöllisesti Tallinnassa täydentämässä vaatekaappini sisältöä, sen verran vaivaton on matka meren taa paremmille apajille. 


Suurimpana yllätyksenä on kuitenkin tullut ravintoloiden alhainen hintataso, joka turistirysien ulkopuolella vastaa ravintolahintoja Kaliforniassa. Voisinkin luonnehtia, että nämä muutamat Tallinnassa vietetyt päivät ovat edustaneet enemmän ruokailu- kuin shoppailulomaa. Itse asiassa olen Tallinnan ravintola-annista niin vaikuttunut, että aion omistaa viime päivien ravintolahelmille ihan oman postauksensa. Sen verran voin kuitenkin paljastaa jo nyt, että meikäläisen kategoriassa Tallinna kolkuttelee kovastikin parhaiden ruokakaupunkien kärkisijoja hinta-laatusuhteeltaan, kunhan vaan tietää minne mennä.

Mitenkäs te muut, joko shoppailu- ja ruokamatkat Tallinnaan kuuluvat teidän perinteisiin?

 

 

 

 

Share

Kommentit

Ranja
Haavekuvia

Juu, Tallinnaan mennessä mietitään jo etukäteen, mihin mennään syömään, eivätkä ravintolat ole koskaan olleet pettymyksiä. Ihana ruokakaupunki, ja ihan harmittaa verrata oman kotikaupungin tarjontaan.

Olis mielenkiintosta kuulla myös Tallinnan vaatetarjonnasta. Kaks kertaa siellä käynyt, eikä shoppailukokemukset niiden perusteella oo jääny mitenkään mieleenpainuviksi. :P Yks ravintola sen sijaan vanhan kaupungin puolella, ah nam, mikä hinta-laatusuhde. Olisko se ollu joku Oliver, Oliver's..?

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Hmm. Suoraan sanottuna en itse kamalasti shoppailuun Tallinnassa perehtynyt, sillä hintataso on edelleen Yhdysvaltoihin nähden korkeampi. Sen verran pistin kuitenkin merkille, että Tallinnassa on huomattavasti halvempaa kuin Suomessa. Ihan käypän näköistä tavaraa tuntui kuitenkin noin pikavilauksella ostoskeskuksissa olevan.

Varmasti tässä vaatekauppa-asiassa kuten muussakin, on taso noussut viime vuosina hurjasti. Silloin joskus vuosia sitten Suomessa asuessa, kun Tallinnassa tuli aina silloin tällöin käytyä, en koskaan löytänyt kaupoista kelpoista vaatetta, kenkiä kylläkin.

Merenwen

Ihana kuulla, että lisää viivytyksiä siis luvassa jos kerta konsulaatti on Suomessa(KIN!) tajuttoman hidas -.- Itseni on kuitenkin pakko sinne mennä haastatteluun sitten joskus kun asiat Texasissa alkaisivat sujua. Nimimerkillä, Fiance Visa ollut jumissa Texasissa maaliskuusta asti eikä parannusta asiaan näy...

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Hmm. Miksi on pakko mennä juuri Suomessa konsulaattiin?

Merenwen
Destination Maryland

Viisumipaperit sun muut tulee hakijan kotimaahan ja tässä tapauksessa Helsinkiin, joten sinne pitää mennä haastatteluun kun sen aika koittaa. Mutta murehdin asiaa sitten kun sinne asti pääsee :D

Matkaaja (Ei varmistettu)

Suomessa todellakin ollaan tietoisia Viron hinnoista ja paitsi viinaa niin yhä enemmän lahden takaa haetaan palveluita esim. kampaaja tai kosmetologi ja olen kuullut että jopa silmälaseja. Euroon siirtyminen tasasi mielestäni hintaeroja sekä ruuassa että vaatteissa, mutta paikalliset elintarvikkeet ja tuotteet on edelleen varsin edullisia. Varsinkin pääkaupunkiseudun asukkaille Tallinna on aika nähty kohde ja matkalehdissäkin tähyillään jo kaupungin laidoille tyyliin eksoottisia lähiöitä kuten Lasnamäki neuvostotyylisine kerrostaloinen. Suosittelen tosiaan, jos aikaa riittää niin Viro on hieno maa ja se oikea Viro on Tallinnan ulkopuolella. Kävin itsekin teininä Mustamäen torilla 90-luvun lopussa ja mielikuva koko paikasta ja maasta oli todella ankea. Mitä se varmasti silloin juuri itsenäistymisen jälkeen olikin. Mutta tänä päivänä se on suomalaisittain katsottuna lähellä, edullinen ja erittäin viihtyisä matkakohde ja jos menee omalla autolla niin myöskin niin pieni, että viikossakin ehtii nähdä paljon. Ehkä Itä-Virossa on jotain vanhaa vielä ja kielikin tuntuu muuttuvan yhtäkkiä venäjäksi. Muutenhan varsinkin Tallinnan nurkilla pärjää melkein suomella. Saarenmaa on aivan upea paikka ja suosittelen lämpimästi myös mukavaa yliopistokaupunkia Tartoa ja jos rannoista tykkää niin Pärnu on oikea osoite. Jos kuitenkin pysyy Tallinnassa ja vanhassa kaupungissa niin Olde Hansa on hieno ravintola keskiaikaisella teemalla ja Depeche mode baari on aika huikea. On kyseessä lempibändini, mutta suosittelen myös ei faneille, sen verran kreisi idea. :) Löytyy voorimehenkadulta (tai jotenkin sinne päin kirjoitettuna) ihan vanhan kaupungin keskustasta.

ei kelpaa (Ei varmistettu)

"Olde Hansa on hieno.." ko.ravintola on ainakin itselleni kaikkien aikojen pohjanoteeraus. Menee ehkä, jos lumoutuu keskiaikateemasta eikä enää tajua että "keskiaikainen" ruoka ei maistu millekkään..eikä sekalainen soittomiesten ryhmä joka vonguttaa jatkuvasti parvella auta asiaa. Viimeinen silaus on keskiaikainen hygienia jossa pääsee virkistymään ennen ruokailuaan..

Matkaaja (Ei varmistettu)

Ai jaa, ikävä kuulla ettei tuo paikka iskenyt. Mitä ruokaa teillä oli ja miten kiinnitit hygieniaan huomiota? En itsekään ole mitenkään keskiaikafani. Huomasin, että paikka oli ihan täynnä, meillä oli onneksi varaus ja saatiin pöytä ihan varmaan ylimmästä kerroksesta. Tää oli joskus kevättalvella ja paikassa oli valaistuksena vain kynttilät eli oli tosi hämärää, aika tiivis tunnelma ja kova meteli. Meillä oli vielä äänekäs seurue vieressä. Mutta en minä ainakaan hygieniaa miettinyt sen enempää kuin muissakaan ravintoloissa, ruoka oli oikein hyvää (mies taisi ottaa jänistä minä otin jotain lintua), tunnelma oli hyvä ja meillä oli punaviiniä pullollinen pöydässä. Meille sattui vielä tarjoilija, joka oli ekaa päivää töissä ja hän sitten lopuksi pyysi palautetta. Täytettiin joku lappu ja saatiin vielä yrttiviina snapsit kiitoksena. Ei jäänyt ollenkaan ikävä kuva paikasta. ;) Toki jos ei yhtään diggaa keskiaikateemaa ja ei pidä hämärästä ja metelistä ja on sitä mieltä, että speltit on ihan kanien ruokaa niin sitten ei ehkä ihan oikea paikka. Tuolla oli ainakin oman kokemuksen mukaan tosiaan hyviä riistaruokia ja mukava välillä tuollainen erilainen tunnelma.

Charlottaaa (Ei varmistettu)

Minäkin olen kerran kyseisessä paikassa syönyt, enkä taida mennä uudelleen. Toki vierailusta on jo vuosia aikaa, mutta muistan, ettei raflasta mikään hyvä maku jäänyt. Lohi oli kyllä hyvää, mutta lisukkeet aivan kamalaa pöppöä. Teiniä myös harmitti, että ruokajuomaksi paras vaihtoehto oli omppumehu. Ei ihan minun skene!

Kommentoi