Ladataan...
Pikkuapa

Ihanaa uutta viikkoa!

Mulla on jotenkin tosi hyvä fiilis aloittaa uusi viikko. Tein eilen vähän suunnitelmia, mitä tällä viikolla aijon tehdä ja aika paljon on tekemistä luvassa. Varsinkin nyt kun en enää käy ihan perus töissä hetkeen, on mulle itselle jotenkin tosi tärkeetä vähän etukäteen suunnitella, mitä aijon tehdä, muuten huomaan ajan vaan kuluvan ilman, että saan mitään järkevää aikaseksi. Tälle viikolle onkin kalenteriin tullut jo suunniteltua paljon erilaisia hommia, joista oon kyllä innoissani. Loppuviikosta on myös luvassa mun pikkusiskon wanhat sekä ystävän kihlajaiset, ihanaa.

Pääsääntöisesti aijon varmasti lukea niin pääsykokeisiin kuin englannin kirjoituksiinkin. Päätin siis kirjoittaa englannin uusiksi, pari vuotta sitten en ollut tyytyväinen tulokseen, enkä siitä saa yhtäkään pistettä yliopistoon hakiessa. Uskon, että muutamassa vuodessa mun kielitaito on kehittynyt sen verran, että arvosanan nostaminen pitäisi olla suht helppoa. Jännää kuitenkin palata takaisin kirjoitussaliin!

Ja vaikka en normaali töissä enää näiden lukemisten vuoksi käykkään, on mulla silti muutama työjuttu, minkä parissa teen hommia jonkun verran. Varsinkin kirjaprojekti, jota valmistelen on tosi mielenkiintoista ja oon siitä kyllä todella innoissani. Ei ole siis mun kirjoittamaa tekstiä, mutta kokoan kirjaa toisen henkilön pöytälaatikosta. Valmista pitäisi ehkä koittaa saada tän viikon aikana. Muuten aijon tehdä muutamia omia juttuja, sekä miettiä hieman mihin suuntaan alan tätä blogia viemään. Ainakin se, että jatkossa haluan panostaa tähän entistä enemmän on varmaa. Ja ainiin, kesätyötkin pitäisi jo kohtapuoli löytää, miten niiden hakeminen voikaan olla niin työlästä.

Joten siinä missä viime viikko meni lähinnä jet lagista toipuessa, aijon tällä viikolla tehoilla senkin eestä. Ja toki nauttia, sillä niin monta kivaa juttua tulee olemaan lähiaikoina. Ja loman jälkeen ois taas tarkoitus palata parempaan liikuntarytmiin, sen verran on jumissa paikat. Ja vaikka Karibia oli aivan huikea, on ollut kiva huomata, että toisin kuin esimerkiksi syksyllä, en ole kokenut niin kauheaa kotiinpaluumasista. Nyt on ollut niin eri tulla takaisin, kun enää tulevat kuukaudet ei ole epävarmoja, tiedän mitä tehdä ja olen aika varma tulevaisuuden suhteen. Ihana fiilis!

Share

Ladataan...
Pikkuapa

Karibian matkalla tein jotain, jota en ole koskaan aikaisemmin tehnyt. Julkaisin uimapukukuvan itsestäni. Uimapukukuvan, jotka otettiin juuri syötyäni, hiukset hiekkaisena ja meikittä. Uimapukukuvan, josta kuitenkin itselleni välittyi lomafiilis. Ja useamman sellaisen. Vaikka tällä hetkellä en olekaan satakymmenprosenttisen tyytyväinen vartalooni, en oikeastaan edes ole kovin tyytyväinen.

Mutta väliäkös sillä. Se on tämän hetkinen kehoni. Ja tuntuu hemmetin vapauttavalta julkaista kuva siitä. Ei siksi, että paljaan pinnan näyttäminen olisi avain vapauteen, vaan koska en enää arastele olla sellainen kuin olen.

Muutamia vuosia sitten ja kiloja kevyempänä kuin nyt, en olisi koskaan halunnut kenenkään näkevän minua bikineissä. Hyi. Ei minun kehoni, hoikkana ja sirona, ollut koskaan oikeasti tarpeeksi hyvä. Sitä mukaan kun pienenin, pieneni myös tavoitevartaloni. Mahdotontahan sitä olisi ollut saavuttaa. Ja kun lukioikäisenä painat saman verran kuin keskimäärin ala-asteellainen, ei keho mikään tavoite vartalo totisesti ollut. Syömishäiriöinen mieleni ei koskaan ollut tyytyväinen, lähinnä masensi pienetkin muutokset kropassa tai oikeastaan kaikki. Elämä ja keho, jalat ja mieli. Olin aivan mieleni vanki, tuomittu vain kyttäämään mitä suuhuni panin ja minkä verran liikuin. Kyttäämään vain sitä, minkä kokoinen vartaloni sattuu olemaan.

Ja voi luoja, kuinka vapauttavaa on ollut elää välittämättä niin kauheasti siitä, minkä paksuiset jalat tai kuinka timmi vatsa on. Olen vain elänyt. Elänyt terveellisesti, liikkunut, nauttinut ruuasta, herkuista ja levosta. Tehnyt juuri niin kuin on hyvältä tuntunut.

Ja kuten sanoin, en silti ole todellakaan tyytyväinen vartalooni, mutta hemmetti vie, en kyllä anna sen asian haitata elämääni enää yhtään enempää. Vartalon palvomiseen kulutin vuosia, joten nyt saa muut asiat tulla tärkeysjärjestyksessä ensin. Ja voin välillä julkaista kuvan siitä epätäydellisen täydellisestä, rakkaasta ja inhottavasta, ilon ja masennuksen aiheesta, eli juuri sen hetkisestä vartalostani.

Ja olla tyytyväinen. Tyytyväinen itseeni, sillä en enää anna kehoni pysäyttää minua tai mieltäni. En anna painon hallita mieltäni kuin silloin, kun pyrin vain ja ainoastaan painonhallintaan. Koska elämä on niin paljon muutakin. Se on niin paljon parempaa ilman turhia ulkonäköpaineita.

Joten nautitaan elämästä, itsestämme ja vartaloistamme. Koska jokainen on niin hyvä, kuin juuri sillä hetkellä uskoo itsensä olevan. Voimme koittaa parantaa ja tulla paremmiksi, mutta silloinkin on hyvä muistaa nauttia myös siitä, mitä on juuri nyt. Sillä vain sillä on merkitystä. Ja mikä tärkeintä, rakastetaan itseämme juuri sellaisena kuin olemme! ♡ 

Share

Ladataan...
Pikkuapa

​Ihana, ihana Guadeloupe. Ajattelin koota tähän kaikkea hyödyllistä tietoa saaresta, niitä joita olisin ehkä itse ennen matkaa halunnut tietää. Tässä siis tips & trick –lista Guadeloupelle suuntaaville. 

Paikat

Elä missään nimessä jumita vain yhteen kaupunkiin. Saari on täynnä idyllisiä pikkukyliä ja saaren kaksi osaa, Grande- ja Basse-Terre ovat hyvin erilaisia keskenään. Tee siis päiväretkiä tai vaihtele hotellien paikkaa, niin kuin me tehtiin. Me koluttiin läpi Le Gosier, Pointe-á-Pitre, Pointe-Noire, Deshaien ja Saint-Rose. Kaikki nämä olivat ihan näkemisen arvoisia kyliä. Jos matkustaisin saarelle uudestaan kävisin myös Sainte-Annessa, joka on kyllä saaren suosituin paikka turistien keskuudessa, mutta jonka hiekkarannat ovat kuulemma upeita. Muita varmasti mielenkiintoisia kaupunkeja olisi varmasta Saint-Frangois ja saaren pääkaupunki Basse-Terre. Saarella on myös upeita luonnon nähtävyyksiä, joista kannattaa ottaa enne matkaa jo selvää, ja johon varmasti pääsee helpoiten vuokra-autolla.

Kieli

Saarella puhutaan pääosin ranskaa sekä greolia. Ja oikeastaan muita kieliä ei sitten puhutakkaan. Englantia ei näe juuri missään, ruokalistat, opasteet ja esitteet ovat pääosin vain ranskaksi ja koko kahden viikon aikana tapasin ehkä viisi paikallista, jotka puhuivat jotenkuten englantia. Elekieli ja kädet vain käyttöön. Paikasta toiseen liikkuessa suosittelen pitämään kirjoitettuna määränpään nimiä mukana, paikkojen nimet kun lausuu englantilaisittain, harva niitä ymmärtää.

Liikkuminen

Jos matkustat saarella, vuokraa auto ihan ehdottomasti. Autolla on helppo käydä saaren eri paikoissa, sillä välimatkat ovat melko lyhyitä, mutta silti liian pitkiä kävelemiseen. Saarella on toki kattava julkinen liikenneverkosto, bussit kulkevat, mutta sunnuntaisin tai iltaisin ei juuri julkisilla pysty liikkumaan. Grande-Terren puolella on parempi ja uudenlaisempi bussijärjestelä. Basse-Terren puolella kylien väliä liikennöi joko kivikautiset linja-autot tai lestabussin kokoiset pakettiautot. Ja hotellit sijaitsevat usein melko kaukana kylistä, joten auto olisi ollut tarpeen useana kertana, tiet ovat varsinkin Basse-Terrellä hyvin mäkisiä, joten liikkuminen kävellen helteessä on raskasta. Taksit maksavat maltaita.

Hintataso & valuutta

Koska saari kuuluu Ranskalle, on siellä käytössä eurot. Joka varmasti heijastaa osansa hintatasoon, paikka ei siis ole halvin mahdollinen. Mutta pienillä säädöillä voi helposti säästää matkalla pitkän pennin. Ensinnäkin hotellien tasossa kannattaa miettiä, mitä oikeasti edes tarvitsee, ja vaikka sen hienoimman haluaisinkin, kannattaa hintoja vertailla. Mutta, majoittuminen Guadeloupella on aikalailla saman hintaista, kuin majoittuminen hotellissa Suomessa. Ruoasta voi maksaa pitkän pennin käymällä turistien suosimillla aluiella ja hienoimmissa ravintoloissa sekä asioimalla pienissä (usein törkeän huonosti varusteilluissa) marketeissa. Sen sijaan paikallisten suosimat rantaravintolat, marketit ja ruokakojut ovat verrattain edullisempia. Myös kaupunkien välillä hintataso vaihtelee, itse huomasin Basse-Terren alueen olevan hieman Grande-Terreä halvempi. Muttä yleisesti ottaen hintataso on Suomen luokkaa.

Shoppailu

Itse en matkallani ostanut mitään. Suurin osa kaupoista on basaarityylisiä, rantariepuja myyviä kojuja. Edes isommissa kaupungeissa ei oikeastaan mitään ihan perus vaatekauppoja tullut vastaa, joten ainakin itse Guadeloupelle matkatessa säästäisin rahat mielummin elämyksiin.

 

Ruoka

En oikeastaan syönyt mitään kovinkaan kummoista ruokaa, voi toki olla, että ravintoloiksi valikoitua vähän huonoja paikkoja. Kasvisruokaa oli miltein mahdotonta löytää ja varsinkin ranskaa puhumattomalle ylipäätään ruokalistat olivat vaikea selkoisia. Saarella yhdistyy ranskalainen- ja greolikeittö, varsinkin paikallisten perinneruuat olivat todella mausteisia, chiliä, mausteita ja valkosipulia oli annoksessa kuin annoksessa. Ruokarekkoja oli oikeastaan joka lähtöön, jätskiautosta pizzarekkaan ja sänkkäribaariin. Vaikka syötiin oikeastaan ennakkoluulottomasti vähän kuppasemmistakin kojuista, ei kenellekkään meistä tullut minkäänlaisia vatsaongelmia, joten voisin sanoa ruuan olevan siellä aika turvallista syödä.

Turvallisuus

Mielestäni paikka vaikutti melko turvalliselta. Minkäänlaista turvattomuutta, näpistelyä tai muuta sellaista ei koettu. Voisin siis aivan hyvin suunnata saarelle vaikka yksin. Toki iltaisin kannattaa miettiä, missä kävellen liikkuu ja muutenkin olla hereillä, kuten mihin vain matkustaessa.

Ilmasto

Takuu varma lämpö. Tai pikemminkin kuumuus, vaikka välillä oli pilvistä tai ripsautti vettä, oli lämpötila silti päälle +30°c. Ja iltaisinkaan ei pitkiä vaatteita tarvinnut, vaan ohuella kesämekolla pärjäsi helposti koko päivän. Myös merivesi on ihanan lämmintä, jopa minä pystyin uimaan niin kauan kuin halusin ilman, että olisin jäätynyt kuoliaaksi.

Aktiviteetit

Guadeloupella voi oikeastaan harrastaa aivan mitä vain. Sukellus, snorklaus, vaeltaminen vuorille, padlaaminen, kanooteilla melominen, vesitasolla lentäminen ja oikeastaan mitä vain kuvitelisi paratiisisaarella voivan tehdä. Hintataso aktiviteeteissä ei tosin välttämättä ole se kaikkein edullisin, mutta myös ilmaista ja edullista tekemistä löytyy. Esimerkiksi ohjatun haikkaamisen sijaan pääsyimme kävelemään itse eri paikoissa, vuoristokylissä ja oikeastaan aina paikasta a paikkaan b. Karnevaaleja, markkinoita ja muita tapahtumia saarella järjestetään myös melko usein. Suosittelenkin googlaamaan paikkakuntien nimiä ja päivämääriä reissua suunnitellessa, tiedä vaikka osuisitte keskelle Karibialaista karnevaalihuumaa.

Ihmiset

Tämä on vielä pakko lisätä, sillä saaren asukkaat olivat vain niin ihania. Ilman yhteistä kieltä kaikki ovat aina valmiita auttamaan, monesti ihan pyytämättäkin. Ihmiset koittavat jäädä juttelemaan, tervehtivät kaduilla ja ovat niin iloisia.

 

Tässäpä nämä mitä äkkiseltään tuli mieleen. Jos joskus olet tuonne päin suuntaamassa ja tarvitset lisää tietoa, multa voi kysyä ainakin jonkin verran. Itse lähtiessä tuntui, ettei saaresta saa edes rakkaan googlen avulla tarpeeksi selville. Ajattelin vielä myöhemin kirjoitella lisää meidän matkasta, joten stay tuned! 

 

Share

Pages