Ladataan...

Brittiläinen filosofi Alan W. Watts (1915-1973) on sanonut, että me usein sekoitamme sanat ja , jota ne edustavat. "The menu is not the meal."

 

Luin aiheesta aivan muussa yhteydessä mutta siitä se ajatus sitten lähti laukkamaan. Miksi ihmeessä mielenterveysongelmilla ja niiden diagnoosinimillä on niin negatiivinen klangi? Miksi ne ovat stigmoja.

 

 

Esimerkiksi sana skitsofrenia. Schizophrenia englanniksi. Tuttavallisemmin skitso taikka sitten schizo.

 

Google haun suorittaminen sairauden koko sanalla tosiaan tuo vain tietoa kyseisestä mielenterveydenhäiriöstä. Mielenkiintoinen osuus tulee siitä, kun tekeekin Google haun skitso tai schizo sanalla.

 

Hieman alustusta ennen noita hakutuloksia.

 

Miten eri kielet liittävät eri sanoja ilmiöihin ja asioihin. Tämä on semmottinen seikka, jota harvemmin tulee ajatelleeksi! Luin tutkimuksesta (linkki englanninkieliseen juttuun tässä), jossa Australian aboriginaaliheimon vapaaehtoisilla oli testattu miten kieli ja kokemamme vaikuttaa hahmotuskykyymme. Sen sijaan, että he antaisivat suuntaohjeita oikea / vasen käsitteillä he käyttävät itä / länsi käsitteitä. Ilmansuuntia siis yleisesti.

 

Eli he hahmottavat aina tilan ja suunnan, koska ilmansuunnat eivät muutu kuten käsite oikea tai vasen. Myös ajankulku on heille suunnassa oikealta vasemmalle, koska aika kuluu heille idästä länteen. Hyvin erilaista meidän ajattelustamme! Ja tämän kieli siis voi paljastaa, sanat mitä käytämme.

 

Lisäksi kun kuulemme vaikka vain sanan alun, aivomme lähtee etsimään sille loppua, mikä sana on kyseessä? Mitä useampaa kieltä puhumme, sitä enemmän vaihtoehtoja aivomme kokeilevat. Esmes HO - housut, home, house, hotelli, hot, jne. Vaihtoehtoja eri kielillä, mitä osaamme on vaikka kuinka ja paljon. Kuin sanaristikon ratkontaa mutta automaattisesti, pään sisällä.

 

Takaisin siis noihin skitso ja schizo hakutuloksiin Googlesta.

 

Sekä suomeksi, että englanniksi tuli hyvin samankaltaisia tuloksia. SKIT tai SCHIZ alulla ei sanastossamme löydy oikein montaa vaihtoehtoa siitä, mikä sana on kyseessä. Siis sana. Kyllä siitä näillä kielillä tulee se frenia loppu mieleen. Siis sana. MUTTA se asian ydin on siinä, että käsi ylös kenelle tulee samalla myös mieleen hullu ihminen!

 

Sana kuvaa diagnoosia mutta kulttuurimme vuoksi liitämme sen silti ihmiseen. Ja leimaamme kaikki siinä samassa syssyssä yhteen nippuun. Nii-in, jos ajattelee että skitsofrenia tarkoittaa hullua ihmistä niin siinä tulee niputtaneeksi tuhansia ihmisiä yhdeksi ja samaksi ja vielä lisäksi hulluksi. Kiva... Juu eivät tuhannet ihmiset ole koskaan samanlaisia, ei koskaan.

 

Tässä myös muistutan sivuhuomautuksena viime aikaisten tapahtumien vuoksi, että väkivalta on hyvin hyvin harvinaista mieleltään mutkalla olevilla. He ovat hyvin rauhallisia ihmisiä, monet ennemminkin pelokkaita. Media vain puhuu näistä asioista pääsääntöisesti silloin, kun on sensaatiouutisia tarjolla. Näin kokonaisuus vääristyy todella pahasti. Kulttuurinen asia tämäkin.

 

Tämän raapustuksen sokerina pohjalla yksi mielestäni yllättävä ja tavallaan positiivinen asia. Yksi ero löytyi suomenkielisen ja englanninkielisen "skitso" Google haun välillä. Ja kysymys on kulttuurisesta erosta.

 

Urban dictionary, tuo internetin sanakirja, joka pyrkii selittämään erilaisia slangi-ilmauksia ja sanojen muita kuin perinteisiä merkityksiä vaikkapa sanonnoissa tms.

 

Suomi:

 

 

Englanti:

 

 

Siis Suomen kulttuurissa skitso ei tarkoita enää vain sairautta. Skitso voi olla vahvistusilmaus myös iso, suuri, erittäin merkityksessä. Ja siis ei pelkästään negatiivisessa mielessä! Englanniksi sama asia, merkitys ainoastaan skitsofrenia. Pienistä puroista saavat meretkin alkunsa. Vive la différence!

Share
Ladataan...

Ladataan...

Monesti terveydenhuollon sanasto on aikamoista hepreaa, tai noh, englannista nuo sanat näyttävät pääsääntöisesti tulevan.

Tutkin mitä kaikkea Suomessa tällä hetkellä tehdään psykiatrisen hoitotahdon tiimoilta ja miten sitä nykyään toteutetaan USAssa ja sen yhteydessä törmäsin opiskelijoille tehdyssä materiaalissa tähän sanalistaan ja tuumin, että onpas sen verran hyvä että jakoon täytyy laittaa!

SANASTOA:

addiktio = riippuvuus

affektiivisuus = tunneherkkyys

agitaatio = tunneperäinen ahdistuneisuus

agorafobia = avoimen paikan kammo

alkoholipsykoosi = alkoholimielisairaus

ambivalenssi = kaksijakoisuus

analogia = yhdenmukaisuus

anhedonia = kyvyttömyys tuntea mielihyvää

antidepressantti = masennuslääke

anksiolyytti = ahdistusta poistava lääke

defekti = puutos

delirium = sekavuustila

deluusio = harhaluulo

depersonalisaatio = itsensä vieraaksi tunteva

depot-valmiste = pitkävaikutteinen lääke

depressio = masennus

desorientaatio = ajan ja paikan tajunnan hämärtyminen

diffuusi = hajanainen

dysfasia = puheen häiriö

ekshaustio = uupumus

ekstrovertti = ulospäin suuntautunut

epikriisi =loppuarviointi

epäadekvaatti = tilanteeseen sopimaton

euforia = hyvänolon tunne

fobia = kammo

fulminantti = äkillinen

grand mal = suuri epilepsiakohtaus

grandioottinen = suuruusharhainen

habitus = ulkomuoto

herediteetti = perinnöllinen

heroiini = morfiininsukuinen huume

hypnootti = unilääke

hypokondrinen = sairauden pelkoon liittyvä tila

hypoteesi = olettamus

iatrogeeninen = hoidosta johtuva

indikaatio = hoidon aihe

indolentti = välinpitämätön, kivuton

infantiili = lapsenomainen

intoksikaatio = myrkytys

introvertti = sisäänpäin kääntynyt henkilö

kakektinen = riutunut, kuivunut

kannabinoidi = hampun vaikuttava aine

katalepsia = jäykkyystila

klaustrofobia = ahtaan paikan kammo

kompulsiivinen = pakonomainen

korrelaatio = vastaavuus

kumulaatio = kasaantuminen

labiili = epävakaa

manifestaatio = ilmeneminen

melankolia = apeus

mutismus = neuroottinen vaikeneminen

narsismi = itsensä rakastaminen

neurolepti = rauhoittava

psykoosilääke

parestenia = tuntoharha

psykofobia = mielisairauden pelko

puerperinaalipsykoosi = lapsivuodepsykoosi

regressio = taantuminen

sangviininen = vilkasluonteinen

sedatiivinen = rauhoittava

subakuutti = puoliäkillinen

 

Itselle tuolla oli useita uusia termejä. Aina voi oppia jotain uutta!

Share
Ladataan...

Ladataan...

Katsoin tänä aamuna YLEn Inhimillisen tekijän jakson, jossa oli ihana haastattelu Kalevi Rinteen 45 vuoden taipaleesta skitsofrenian kanssa. Siitä heräsi paljon ajatuksia koko terveydenhuoltomallistamme ja sen osittaisesta antiikkisuudesta nykymaailman menossa. http://areena.yle.fi/1-1385184 (kannattaa muuten katsoa tuo haastattelu!)

 

Mietin nimittäin, että kuka on sairas ja mitä voi kutsua sairaudeksi. Sairaus käsitetään somaattisena sairautena, jotain jonka voi diagnosoida ja lääkitä. Lääkeet sitten parantavat. Näinhän terveydenhuolto toimii. Silti esimerkiksi työterveyden tehtävänä on jo nyt ennaltaehkäistä ja katsoa tulevaan. Puuttua ajoissa asioihin.

 

Ööö, tuota, miten sitten skitsofrenia tai vaikka bipolaarisuus on perinteisessä mielessä katsottuna sairaus ja ihminen, jolla on laatikkoon sopivia oireita on siis sairas. Ei nyt ihan täysin käy järkeen.

 

Minulla on verenpainelääkitys, eli minussa on somaattisesti jotain vinksallaan ja sitä voi lääkitä ja siten ehkäistä mahdollisia tulevia ongelmia. Minä siis nappaan pillerin pumpun terveydeksi ja sillä asia avot (noin niinkuin yksinkertaistettuna, tietty elintavat ja muut vaikuttavat mutta se ei nyt ole tässä se pointti).

 

Mutta sitten jos minulla olisikin ajatusmaailma nyrjähtänyt niin, että koen että minua vainotaan vaikka järjellä loogisesti päätellen tiedän että ei se voi olla totta mutta ei se tunne mene silti pois. Tai että missään ei ole mitään mieltä ja nukkuisin vaan. Olisinko minä silloin samalla tavalla somaattisesti sairas? En. Ei tuossa pilleri aamulla ja menoksi toimi. Ei se korjaa. Kainalokeppi se voi olla mutta ei se ennaltaehkäise tulevia mahdollisia ongelmia samoin kuin vaikka verenpainelääkitys.

 

Jos siis tehdään tilanne analyysi design workshop mallilla

  • kuvataan nykytilan ongelma
  • kuvataan ihan ilman mitään rajoiteitteita miten asia pitäisi tehdä
  • kuvataan mitä voisi tehdä, jotta päästäisin kuromaan tuo kuilu umpeen tai rakentamaan siihen edes silta

En nyt sen kummemmin tässä lyhyessä tekstissä lähde tuon syövereihin tai detskuihin mutta tausta-ajatuksena seuraavassa.

 

Lääkitys on pääasiallinen hoitomuoto ja diagnosointi puolestaan avainelementti nykyterveydenhuollossa, myös mielenhallinnan nyrjähtämisiin.

 

Keskusteluterapia, yksin jäämisen ehkäisy, leimojen häviäminen ja normaalin käsityksen laajentaminen. Nuo olisivat ainakin tahtotilassa. Sairaus sanan hävittäminen. Terveydenhuollon sijaan kaikkea mielen hyvinvointiin voisi vaikka kutsua elämänhallinnan palveluiksi. Sen kenttään kuuluu kaikki mielen pahoinvointiin liittyvät palvelut, kaikki.

 

Nykymaailma on monimutkaistunut, globalisoitunut. Netti itsessään on jossain määrin pahoinvoinnin lisääjä vaikka siitä toki paljon hyötyä on, kiistatta. Mielen pahoinvointi, huoli ja ihmetys maailman menosta informaatiotulvan virran vietävänä, ei oo helppoa ei. Ei tätä diagnooseilla tai lääkkeillä voi millään hoitaa.

 

Konkreettisesti kolmannen sektorin eri toimijoiden eli mielenterveysjärjestöjen, omaisjärjestöjen, päihdetyön jne. pitäisi jossain määrin yhdistyä selkeäksi kattopalveluksi, jossa tavoitettaisiin laajempi ihmisjoukko ja laajempi kirjo erilaista mielen pahoinvointia. Toki tuo vaatisi koordinaattorin rooleja ja aikatavalla uutta ajattelua.

 

Terveydenhuollolla tottakai on rooli, mutta pitäisi rehellisesti tunnustaa se mikä se on - lääkintä. Sieltä avoimesti ohjata ja informoida myös kolmannen sektorin palveluihin ja räätälöidä jokaiselle se sopivin vaihtoehto.

 

Yhteiskunta ei meillä täällä pohjolassa kuitenkaan ainakaan perinteisesti ole vapauttanut viranomaisia vastuusta ja siksi elämänhallinnan palvelut olisivat kyllä heidän vastuullaan. Jos nyt vaikka mietitään miten jo muutenkin mielen oksennuspussia vailla olevia ihmisiä pallotellaan KELAn, sossun, terveydenhuollon trampoliinimeressä. Oksettaa varmaan vaan lisää ja pahoinvointi vain yltyy.

 

 

Saadakseen elämänhallinnan ja mielen pahoinvoinnin hoitoa ei ensinnäkään tarvita laatikkoa, eli loppuelämän leimat mitä lääkärin antamat diagnoosit ovat, ne tulisi hälventää. Kyllä asiantuntijan suositus terapiasta tulisi riittää myös tuen saamisen.

 

Kaikenkaikkiaan, mitäs jos elämänhallinnan palvelut ja fyysisen terveyden palvelut ajatellaan niin, että kaikki mieleen ja elämän sujumiseen vaikuttavat asiat ovat yhden katon alla ja fyysisen terveyden palvelut toisen - niiden välillä sitten olisi joka kerroksesta yhdyssilta.

Share
Ladataan...

Pages