Brittiläinen filosofi Alan W. Watts (1915-1973) on sanonut, että me usein sekoitamme sanat ja , jota ne edustavat. ”The menu is not the meal.”

Luin aiheesta aivan muussa yhteydessä mutta siitä se ajatus sitten lähti laukkamaan. Miksi ihmeessä mielenterveysongelmilla ja niiden diagnoosinimillä on niin negatiivinen klangi? Miksi ne ovat stigmoja.

Esimerkiksi sana skitsofrenia. Schizophrenia englanniksi. Tuttavallisemmin skitso taikka sitten schizo.

Google haun suorittaminen sairauden koko sanalla tosiaan tuo vain tietoa kyseisestä mielenterveydenhäiriöstä. Mielenkiintoinen osuus tulee siitä, kun tekeekin Google haun skitso tai schizo sanalla.

Hieman alustusta ennen noita hakutuloksia.

Miten eri kielet liittävät eri sanoja ilmiöihin ja asioihin. Tämä on semmottinen seikka, jota harvemmin tulee ajatelleeksi! Luin tutkimuksesta (linkki englanninkieliseen juttuun tässä), jossa Australian aboriginaaliheimon vapaaehtoisilla oli testattu miten kieli ja kokemamme vaikuttaa hahmotuskykyymme. Sen sijaan, että he antaisivat suuntaohjeita oikea / vasen käsitteillä he käyttävät itä / länsi käsitteitä. Ilmansuuntia siis yleisesti.

Eli he hahmottavat aina tilan ja suunnan, koska ilmansuunnat eivät muutu kuten käsite oikea tai vasen. Myös ajankulku on heille suunnassa oikealta vasemmalle, koska aika kuluu heille idästä länteen. Hyvin erilaista meidän ajattelustamme! Ja tämän kieli siis voi paljastaa, sanat mitä käytämme.

Lisäksi kun kuulemme vaikka vain sanan alun, aivomme lähtee etsimään sille loppua, mikä sana on kyseessä? Mitä useampaa kieltä puhumme, sitä enemmän vaihtoehtoja aivomme kokeilevat. Esmes HO – housut, home, house, hotelli, hot, jne. Vaihtoehtoja eri kielillä, mitä osaamme on vaikka kuinka ja paljon. Kuin sanaristikon ratkontaa mutta automaattisesti, pään sisällä.

Takaisin siis noihin skitso ja schizo hakutuloksiin Googlesta.

Sekä suomeksi, että englanniksi tuli hyvin samankaltaisia tuloksia. SKIT tai SCHIZ alulla ei sanastossamme löydy oikein montaa vaihtoehtoa siitä, mikä sana on kyseessä. Siis sana. Kyllä siitä näillä kielillä tulee se frenia loppu mieleen. Siis sana. MUTTA se asian ydin on siinä, että käsi ylös kenelle tulee samalla myös mieleen hullu ihminen!

Sana kuvaa diagnoosia mutta kulttuurimme vuoksi liitämme sen silti ihmiseen. Ja leimaamme kaikki siinä samassa syssyssä yhteen nippuun. Nii-in, jos ajattelee että skitsofrenia tarkoittaa hullua ihmistä niin siinä tulee niputtaneeksi tuhansia ihmisiä yhdeksi ja samaksi ja vielä lisäksi hulluksi. Kiva… Juu eivät tuhannet ihmiset ole koskaan samanlaisia, ei koskaan.

Tässä myös muistutan sivuhuomautuksena viime aikaisten tapahtumien vuoksi, että väkivalta on hyvin hyvin harvinaista mieleltään mutkalla olevilla. He ovat hyvin rauhallisia ihmisiä, monet ennemminkin pelokkaita. Media vain puhuu näistä asioista pääsääntöisesti silloin, kun on sensaatiouutisia tarjolla. Näin kokonaisuus vääristyy todella pahasti. Kulttuurinen asia tämäkin.

Tämän raapustuksen sokerina pohjalla yksi mielestäni yllättävä ja tavallaan positiivinen asia. Yksi ero löytyi suomenkielisen ja englanninkielisen ”skitso” Google haun välillä. Ja kysymys on kulttuurisesta erosta.

Urban dictionary, tuo internetin sanakirja, joka pyrkii selittämään erilaisia slangi-ilmauksia ja sanojen muita kuin perinteisiä merkityksiä vaikkapa sanonnoissa tms.

Suomi:

Englanti:

Siis Suomen kulttuurissa skitso ei tarkoita enää vain sairautta. Skitso voi olla vahvistusilmaus myös iso, suuri, erittäin merkityksessä. Ja siis ei pelkästään negatiivisessa mielessä! Englanniksi sama asia, merkitys ainoastaan skitsofrenia. Pienistä puroista saavat meretkin alkunsa. Vive la différence!