Ladataan...
Sanph

En ole kadonnut mihinkään, vaikka hyvin niukalla säästöliekillä on mentykin. Olen kaikessa hiljaisuudessa rakentanut uutta blogikotia. Jännittää hurjasti julkaista uusi osoite. Entäs jos uusi blogi ei olekaan yhtään niin hyvä juttu kuin olen päässäni ajatellut. Toisaalta Linda Liukas sanoi Anna-lehden jutussa hyvin: "Jos ei uskalla laittaa uusia juttuja näytille heti, ei saa valmista. Ei ole olemassa ihmistä, jota ensimmäinen versio ei hävettäisi.. Ideana on toistaa ja toistaa." Eli ehkä uusi versio blogistani on ainakin tätä ensimmäistä parempi..? Eikä kehitys varmaan ainakaan taaksepäin mene.

Olen ollut jo pitkään kahden vaiheilla Lilyn suhteen. Tykkään ihan kauhean paljon Lilyn yhteisöllisyydestä, helppoudesta ja toki myös siitä tosiasiasta, että etusivun nostoilla blogini on mahdollista saada enemmän lukijoita kuin jollakin omalla pohjalla. Olen kuitenkin kypsytellyt ajatusta ihan oman näköisestä blogipohjasta, ilman A-lehtien päättämiä mainoksia blogini bannerin yläpuolella. Olen halunnut selkiyttää omaa blogikäyttäytymistänikin. Kirjoitella kivemmalla fiiliksella, ilman vanhojen postausten painolastia. Makuni on muuttunut vuosien saatossa ja siksi koenkin, että Sanph:n aika on tullut päätökseensä. Siksi aloitankin ihan puhtaalta pöydältä rennommalla, mutta paremmalla ja voisiko sanoa ammatimaisemmalla otteella UnelmaMajan parissa. Uuden blogin nimi on ehkä vähän helpommin muistettavissakin ;)

Tule kylään, toivottavasti tunnet olosi uudessa blogissani entistä kotoisammaksi! Uuteen blogikotiin pääset tästä (klik).

Kiitos Lily, olet ollut hyvä. Pysyn kyllä täällä edelleen lukijana blogin jäädessä eläkkeelle.

Share

Ladataan...
Sanph

...oikein kunnon ärhäkkää syysflunssaa. Ja se iskee silloin, kun ei oikein olisi hyvä aika flunssalle.

Olin odottanut kuin kuuta nousevaa, että pääsen lauantaina kymmenen vuoden tauon jälkeen kisaamaan partiotaitokisoihin. Tiistaina kuitenkin syysflunssa tuupersi minut sängyn pohjalle ja siellä pitäisi lääkärisedän ohjeistuksen mukaan pysyä ainakin perjantaihin saakka. Ketuttaa. Mutta on sairastamisessa hyviäkin puolia, voi esimerkiksi:

  • katsoa ihan supermonta jaksoa Tervetuloa Ruotsiin -sarjaa
  • nukkua käsittämättömän monta tuntia päikkäreitä ja silti yöllä nukuttaa
  • juoda jatkuvasti kuumaa teetä ja väliin kuppi Finrexiniä (sitä punaista)
  • syödä vain makeita ruokia. Flunssamakuaistini on outo: nenän ollessa tukossa en maista suolaisia ruokia käytännössä ollenkaan, mutta makeat ruuat ja herkut maistuvat lähestulkoon samalta kuin terveenä ollessani.
  • näin ollen on ok vetää Speculoosaa lusikalla suoraan purkista (toim. huom. puhtaalla lusikalla)
  • herkutella vitamiinipitoisilla fruitieilla
  • ottaa 45 kuvaa siitä fruitiesta
  • suunnitella, kuinka terveenä on ihan hyperaktiivinen liikunnan suhteen (yeah right)
  • kirjoittaa ystäville postikortteja
  • pelata loput valveillaolotunnit Maailman valtiot -peliä
  • suunnitella vaatekaappien ja koko kämpän siistimistä kunhan on jälleen terve
  • mennä nukkumaan päiväunet, kun edellämainitut ajatukset tunkeutuvat mieleen

Flu. Not my cup of tea. Or glass of fruitie.

Share

Pages