Onnellinen kotiinpalaaja

Minulla on takana ihan mahtava reissu. Aivan mahtavassa seurassa. Olin nimittäin mammabloggaajaseurassa skumpanhuuruisella ja nauruntäytteisellä budjettimatkalla Tallinnassa. Kaikki vähät rahat meni ja itseasiassa vähän enemmänkin, mutta kaikki oli sen arvoista (paitsi yksi taksimatka).

Minulla on ihan jäätävä univelka, joka sai alkunsa jo ennen reissua, eikä itse matka tai myöhäistä kotiinpaluuta seurannut aamuyön herätys suinkaan helpottanut oloa. Nyt en siis kiduta itseäni enempää, vaan miehen luettua iltasadun lapselle, aion painua itsekin nukkumaan. Voit lukea reissutiivistelmän sekä selata ihanat kuvatunnelmat läpi esimerkiksi Ilman sinua olen lyijyä -blogista, kurkata Rosannan mietteitä reissusta Lentoaskeleista tai lukea reissun herättämiä vähän syvempiä ajatuksia Mun elämä, milloin siitä tuli näin ihana -blogista.

Fyysisesti takki on nyt ihan tyhjä, mutta olen silti onnellinen. Vaikka reissu oli kuinka ihana, ja vaikka miehen huonosti osuneen työreissun takia klo 5.40 aamuherääminen kirpaisi aika paljon, olen silti ollut tänään iloinen myös kotona olemisesta. Aamulla minua odotti siivottu koti (sydämellinen kiitos anopille), avokado-voileivät ja pitkään ja hartaasti täydellisessä omassa rauhassa ja puhumattomuudessa vietetty aamukahvi (kiitos yle kakkosen lastenohjelmat). Vaikka joskus (usein) kaipaan hetkiä ilman lasta, on se meidän neiti kuitenkin niin ihana ja söpö. Ja niin onnellinen tuomastani tuliaisesta, että äidinkin sydän hyppii lapsen kanssa yhdessä ilosta tasajalkaa.

Vaikka reissussa valitin kun en voi ostaa kukkia pöydälle kissojen takia, ei se oikeastaan edes haittaa. Kun kissa poissaolostasi ikävissään asettaa itsensä kehräämään kaulallesi pehmeämpänä kuin kalleinkaan kettupuuhka, ja onnellisena oikein painautuu poskeasi vasten – silloin tiedät että olet kotona ja oikeassa paikassa.

Kiitos kaikki ihanat leidit matkaseurasta! <3