Ladataan...
Tyhjä ajatus

Negatiiviset otsikot saavat klikkejä. Jos kirjoittaisin tämän postauksen otsikoksi Olen rahaton tai Erosimme Ferhatin kanssa, keräisi se klikkejä tunnissa enemmän kuin mitä tämä postaus tulee keräämään päivissä. Miksi? Miksi meitä kiinnostaa jos bloggaajilla menee huonosti?

Ennen ajattelin sen johtuvan vain kateudesta. Ja yhähän se valitettavasti on niin, että monille tulee kateuden vuoksi parempi mieli itsestään ja omasta elämästään kun näkee toisella menevän huonosti. Tällaisena sosiaalisen median valtakunnan aikana, jolloin korostetaan vain hyviä asioita - siistiä kotia, timmiä kroppaa, kukoistavaa parisuhdetta ja vain onnellisia fiiliksiä - on syy kuitenkin joskus muussa kuin kateudessa.

Jos bloggaaja kertoo, että tämä viikko on ollut vähän kurja - en ole jaksanut treenata, olen syönyt mitä sattuu ja riitelin parhaan ystäväni kanssa, tunnemme huojennusta. Ja arvatkaa mitä, se ei johdukaan aina kateudesta. Joskus se johtuu siitä, että olemme helpottuneita, että bloggaajatkin ovat vain ihmisiä, joilla on oikeita arkisia huolia ja huonoja hiuspäiviä. Silloin he raottavat meille pääsyn maailmaan, johon mekin voimme samaistua. Omine arkisine huolinemme.

Seuraavan kerran kun klikkaat uteliaisuudesta auki bloggajan postauksen joka kertoo pieleen menneestä lomareissusta, älä heti leimaa itseäsi kateelliseksi. Ehkä kyse on oikeasti vain siitä, että kaipaat someen muutakin kuin tuoreita tulppaaneja vitivalkoisia lakanoita vasten. Ja vaikka ihanien asioiden ja tunteiden korostamisessa ei mitään vikaa ole ja kannustan bloggaajia kirjoittamaan jatkossakin positiivisesti inspiroivista asioista, aion itse muistaa seuraavan asian useammmin: on ihan ookoo olla inhimillinen myös blogissa. Ilmeisesti se on jopa ihan suotavaakin.

 

Kuvat: Ani / Naked truth

 

SARANDA
 
OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN
Share

Ladataan...
Tyhjä ajatus

Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Samaan aikaan eilen Kosovo juhli 9-vuotissyntymäpäiviään itsenäistymisensä jälkeen. Vanhempani muuttivat sieltä Suomeen 24 vuotta sitten, vain kuukausia ennen syntymääni.

Saan päivittäin joko kuulla tuttaviltani tai lukea lehdestä rasistisista kohtaamisista. Milloin kellekin sanotaan että palaa omaan kotimaahasi, milloin jotakuta ei palkata töihin islamilaisen nimen takia. Uimahalliin mennään varta vasten tarkistamaan että ne ulkomaalaiset osaavat käyttäytyä siellä ja jos tummaihonen mies puhuu bussipysäkillä, ollaan heti enemmän varuillaan kuin että jos kantasuomalainen avaisi suunsa.

Itse en ole saanut tuollaista kohtelua koskaan. Synnyin nipinnapin Suomessa, vaaleaihoisena ja sinisilmäisenä. Opin suomen kielen koska pääsin suomalaiseen päiväkotiin, suomalaiseen kouluun ja suomalaisiin yrityksiin töihin. Nimeni ei kuulostanut kenenkään korvissa "epäilyttävältä". Sitä luullaan korkeintaan italialaiseksi ja Italiassahan ei nyt voisi mitenkään olla mitään vikaa.

Kaikki se ennakkoluulojen taakka, jonka minä onnistuin välttämään, kaatui vanhempieni harteille. Heille, jotka muuttivat 90-luvun alussa Joensuuhun, jossa niihin aikoihin tunnetusti riitti rasisteja ja järjestäytyneitä natsiryhmiä. Vanhemmilleni, jotka joutuivat raatamaan aamusta iltaan tuntemattomassa maassa, oppimassa uuden kielen ja kulttuurin, jotta sulautuisin tänne hyvin enkä kokisi syrjintää. Vanhemmilleni jotka saivat kuulla lukuisia kertoja "ei" - työhaastatteluissa, asunnon vuokraamisessa ja sosiaalissa ympäristöissä, jotta minulla olisi tulevaisuus maassa, jossa voisin saada töitä, asunnon ja turvallisen sosiaalisen ympäristön.

Tällä kirjoituksella haluan kiittää isääni ja äitiäni uskomattomasta työstä jonka ovat puolestani tehneet mutta myös pyytää kaikkia olemaan avoimempia ja lempeimpiä maahan muuttaneita kohtaan. Aivan kuten minunkin vanhempani, iso osa heistä ovat tulleet tänne pakon edestä ja siksi, että voisivat mahdollistaa lapsilleen paremman tulevaisuuden.

Ennakkoluulottomuus ei maksa mitään. Tasa-arvoinen kohtelu ei maksa mitään. Ystävällisyys ei tosiaankaan maksa mitään. Mutta monille maahanmuuttajille ja pakolaisille tänne tuleminen on maksanut heille kaiken. Tehdään heidän taisteluistaan helpoimpia.

 

SARANDA
 
OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN
Share

Ladataan...
Tyhjä ajatus

Helpoin tapa saada lisää aikaa päivään? Luopumalla ylimääräisistä asioista, jotka vievät sitä. Seuraavat viisi asiaa ovat ainakin omassa ja monien tuttavienikin elämässä varsinaisia aikasyöppöjä. Ne kun tunnistaa, voi kalenteriin ilmestyä lisää vapaa-aikaa kuin tyhjästä.

Työmatkat jos niiden aikana ei tee mitään hyödyllistä. Jos työmatkasi kestää 30min suunta ja haluat lukea ainakin tunnin päivässä kirjaa, lyö nämä yhteen. Bussi/metro/ratikka on myös hyvä paikka vastata meileihin, hoitaa päivän soitot, maksaa laskuja jne... Ja jos työmatkat on hetkiä, jolloin haluat rentoutua, tiedosta se. Laita puhelin äänettömälle, katso ulos ikkunasta ja anna mielen virrata. Näin ollen et välttämättä tarvitse samanlaista rentoutumisaikaa kotona vaan voit siirtyä suoraan ilta-askareisiin.

(Ps. Hyvä syy jättää auto ja suosia julkisia. ;))

Tarpeeton puhelimessa hengailu. Kaikki sen tietää; puhelimessa ja somessa roikkuminen vie hirveästi aikaa. Toki puhelimessa ja somessa voi tehdä paljon hyödyllisiä ja innostavia asioita, mutta kiinnitä puhelinkäyttöön huomiota sellaisina hetkinä, kun se ei palvele sinua mitenkään.

Itse en edes pidä puhelimen nettiä päällä vaan kytken sen päälle "puhelintaukohetkinä". Surffaan siis netissä (julkaisen postauksen, vastaan kommentteihin, selaan ja päivitän Instagramia, vastaan Whatsapp-viesteihin jne.) n. 4-6 kertaa päivässä, 15min erissä. Netin kytkeminen päälle ja poispäältä auttaa keskittymään ja olemaan läsnä arjessa ja muissa tehtävissä.

Murehtiminen asioista, joihin et voi vaikuttaa. Tämä vie aikaa ja energiaa muista elämän tärkeistä asioista. Vai kuinka moni tunnistaa itsensä siitä, että on herännyt keskellä yötä miettimään työasioita?

Turha rahansäästö. Mieti, millä kustannuksella säästät tietyissä asioissa. Onko järkevää käyttää ruokakauppamatkoihin ylimääräinen tunti jos loppulaskusta tulee vain muuama euro pienempi kuin lähikaupan kuitista? Kannattaako kirpputoripöytää varata koko viikonlopuksi ja pyytää ne päivät vapaaksi töistä jos kirpputorituotot eivät ole suuret?

Voit myös vaihtoehtoisesti miettiä, mitkä ovat sellaisia palveluita, joita olet valmis maksamaan säästäksesi aikaa. Kenties maksettu kotisiivous kerran kuukaudessa tai taksin tilaaminen yöllä kotiin jos aamulla on aikainen herätys? Aika on rahaa ja yksi arvokkaimmista pääomistamme, rahaakin kultaisempaa.

Epäjärjestelmällisyys. Tehokkuus kärsii turhasta ja "mitäköhän tekisin seuraavaksi" -haahuilusta. Sellaisiakin päiviä ihminen tarvitsee joskus rentoutuakseen ja inspiraatiota ruokkiakseen, mutta muuten asioiden aikatauluttaminen säästää oikeasti aikaa ja hermoja. Hyvin suunniteltu on todellakin puoliksi tehty.

 

Tuleeko teille muita asioita mieleen?

 

SARANDA
 
OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

 

Share

Pages