Perhosia vatsassa

Neiti X: Aiemmin tuli sivulauseessa mainittua yhdestä potentiaalisesta Tinder-tuttavuudesta. Nyt aionkin raottaa salaisuuden verhoa ja kertoa tyypistä hiukan enemmän, romanttisuus varoitus!

Olemme tavanneet noin kuusi kertaa, ehkä olen mennyt sekaisin jo laskuissa. Hän on yöpynyt luonani ja minä olen yöpynyt hänen luonaan. Hiukan pidemmän välimatkan vuoksi emme näe niin usein, mutta tämä sopii, koska puolin ja toisin tarvitaan myös omaa aikaa. Aikoinani lukiessani Mintulle mies – blogin postausta mietin, voiko tuollainen mahtava kohtaaminen olla edes tosi elämässä mahdollista. Samalla toivoin, että samainen onni osuisi myös omalle kohdalleni.

Kun näimme ensimmäisen kerran, kävimme kahvilla, kiertelimme kauppoja ja juttelimme. Jännitin, eihän ekoilla treffeillä voi kiikuttaa toista vaatekaupoissa! Oli kivaa ja rentoa. Toisilla treffeillä menimme kirjaimellisesti metsään. Mies valmisti omin käsin tikkupullataikinan, minä ostin makkarat. Istuttiin nuotiolla ja juteltiin, taas oli kivaa. Takki haisi savulle pari päivää, mikä ei suinkaan haitannut. Tyyppi laittoi viestiä seuraavana päivänä deittien jälkeen, kyseli enhän ollut saanut tikkupullista myrkytystä ja oliko viikonlopulle suunnitelmia. Viestien saapuessa suupielet nousivat väkisin hymyyn, nousevat vieläkin.

Koitti viikonloppu ja lupasin tarjota yösijan, ettei tarvitsisi kotiin ajaa seuran saunaillan jälkeen. Mies tuli ja toi mukanaan suunkostuketta, pidän hänen huomaavaisuudestaan. Katsoimme leffan ja nukahdimme vierekkäin hiukan humaltuneina. Vietimme seuraavankin päivän yhdessä, päivä kului näyttelyssä, leffassa ja syömässä. Päivän päätteeksi keräsin rohkeuteni ja uskalsin viimeinkin pussata hyvästiksi ensimmäistä kertaa, näissä asioissa olen ujo. Näimme parin päivän päästä uudestaan, ja hän toi minulle tulppaaneja, aiemmin en ole saanut vartavasten ostettuja kukkia. Sisälläni kupli. Kokkasimme, nauroimme ja kuhertelimme, lähinnä oleilimme peiton seassa ilman kiirettä minnekään.

Molemmat ovat ihmeissään siitä, kuinka helppoa ja vaivatonta on olla ihmisen kanssa, jota on nähnyt vain muutamia kertoja. Pystymme puhumaan mistä vain ja nautimme toistemme seurasta. Vaihdamme viestejä päivittäin, eikä missään vaiheessa ole tullut oloa, että viestit ahdistaisivat.  Seuraavan kerran näen hänet torstaina. Saatan jo laskea tunteja.. 😉