47th Street

Torstai, neljäs heinäkuuta. Kukaan ei mee töihin ja kaupatkin on kiinni (no ollaan New Yorkissa, eihän ne ihan oikeesti oo kiinni). Kansa on juhlatuulella ja skumppa virtaa, mahtava päivä.

Kukaan ei mulle virallisesti sanonut, ettei töihin tarvitse mennä. Mä tein päätöksen ihan itse, mulla on suht liukuvat työajat niin arvelin, ettei yksi päivä haittaa mittään. Tsekkailin sähköposteja kuitenkin reippaana (köh) työntekijänä pitkin päivää. Mailailin työkaverin (M) kanssa ja päätettiin tavata illalla toimistolla skumpan kera ja lähteä siitä jatkamaan monista upeista bileistä niihin kaikkein upeimpiin. Meidän toimisto ei oo sellanen paikka, jossa hiotaan ysistäviiteen arkipäivät pomon hengittäessä niskaan ja perjantaina kellokortti leimattua juostaan ovesta ulos samalla repien puvuntakkia yltä ja kiljuen ”FREEDOM!!!” (tietenkin eka varmistettua ettei pomo nää). Tosin on meilläkin ihan oikeesti kuuma, ollaan kutoskerroksessa ja ilmastointi on paska. Kuitenkin siellä ihan teepaidoissa hengataan ja pidetään millon mitäkin officepartyä. Siispä äiti ole huoleti, siellä on ihan hyväksyttävää tavata kollega parin viinilasillisen äärellä. 

Raotin toimiston ovee kello seiska illalla, työnsin nassuni sisään ja hihkuin M:lle riemuissani ”HELLOOOO HAPPY FOURTH!!”. Takas vastasi mieshenkilö ”Well hello and happy fourth to you too!” Yksi meidän toimiston kavereista oli tullut töihin…. Ripitin sitä hetken, mutta se kertoi pitävänsä pidennetyn viikonlopun vapaata heti kun saa projektinsa pulkkaan. Sit se nauroi ”I’m guessing you guys are going out” kun kuuli M:n korkkaavan skumppapullon keittiössä. Voi, mukava ääni.

Tutustuin pariin tanskalaiseen tyttöön tossa yksi päivä, he kutsui meidät niiden ystävän luo juhlimaan. Oikean juhlapaikan löydyttyä kuultiin rappukäytävässä kiljumista, että tulkaa tänne ylös. Kivuttiin miljoona porrasta ylös ja hikisinä ja hengästyneinä päästiin katolle. Siellä istui hyvä porukka vilteillä pitkin ja poikin kattoa, niillä oli kasa ruokaa ja juomaa mukanaan. Siellä me sitten hengailtiin pilvenpiirtäjien valojen loisteessa. Joskus kympän maita alkoi ilotulitus. Manhattanin skyline edessä ja taustalla fireworks kaikissa sateenkaaren väreissä. En osaa edes sanoin kuvata.. Mulla ei oo omia kuvia tähän nyt laittaa joten kopioin tän alla olevan netistä, mutta melkein samanlaiselle näytti meidän spotista katsottuna.

Tanskalaiset, eivätkä muutkaan siitä seurueesta jaksaneet lähteä jatkojen jatkoille baariin asti kun suurimmalla osalla oli töihin meno seuraavana aamuna. Meillähän ei ollut, niin päätettiin M:n kanssa. Hurautettiin taksilla Meatpacking Districtille ja mentiin sellaiseen baariin kun The Jane. Oli melko basicjutska, mut ihan nasta. Siellä pörrättiin ja sieltä lähtiessä saatiin hullu idea, että lähdetään laulamaan karaokee. Otettiin jotain kavereita Janesta matkaan ja hurautettiin taksilla seuraavaan paikkaan. Mentiin sitten karaokebaariin (muistaakseni Singsingsing tai jotain), varattiin loossi ja alettiin hoilata. KYLLÄ, mäkin lauloin, mm. eye of the tigerin ja gagaa. Tosin jonkun tyypin kanssa jonka nimeä en muista. Lakimies se kertoi olevansa. ”I’m a lawyer.” ”Oh you’re a liar”…

Seuraavana päivänä oli vähän oloja, makasin tyytyväisenä pitkälle iltapäivään sängyssä jätskiä mussuttaen. M:ltä tuli illalla viestiä, että hän on voinut huonosti koko päivän, eikä vesikään pysynyt sisällä. Se voi huonosti seuraavankin päivän. Loppupeleissä se olikin ruokamyrkytys saldona 7-Elevenin kanapitaleivästä.

Kuudes päivä heinäkuun piti lähtee tietenkin myös ulos, sillä täytin vuosia. Metsästin koko päivän vaatteita iltaa varten, kolusin vaatekauppoja kuin mummot Rayn pelikoneita, mutta mitään ei löytynyt. Koettu muuten useammankin kerran, sillon kun on vailla jotain oikein fabulousia niin ei silloin pääse mihinkään. Laitoin sitten jonkun vanhan rievun ylle ja läksin metrolla tapaamaan näitä tanskatyttöjä Hell’s Kitchenin huudeille. Mentiin thaikkupaikkaan, syötiin vähän dinneriä (söin kasviskääryleitä jotka oli hyvinkin jees) ja kilisteltiin olusia. Sit joukkoomme iloiseen liittyi myös yksi suomalainen. Jatkettiin etiäpäin pitkin ysi avea, kokeiltiin muutama pubi matkanvarrella ja päädyttiin sellaseen hieman isompaan pubiin loppuillaksi. Siellä soi kaikkia ysärihittejä (Spaissarit, Bäkkärit, Änsynkki yms) niin heti tuli kotoisa olo. Oon muuten töissäkin kuunnellut vaikka kuinka monet ysärialbumit läpi exceliin naputellessani. Jossain välissä tiskille jonottaessani aloin väitellä puolalaisen kanssa siitä, että kuka kestää vodkaa parhaiten. Italialainen väitti, että hän, siihen vastaukseksi puolalaisen kanssa naurettiin our asses of. Pitihän se sitten shottiralliinkin lähtä. Veikkauksia siitä, kellä ei ainakaan valunut kyyneleet silmistä loppuillan? HOHOHOO. Vallan oli mukava synttäri-ilta! Kotona olin jopa ihmisten aikoihin eikä edes oloja ollut seuraavana sunnuntaina. Sillon käytiin M:n kanssa japanilaisessa illassa. Siitä lisää toinen päivä, nyt on suihkun ja unipuuhien aika.

Ja huonenaapurini lainasi mun viinipullonavaajaa ja tarjosi lasin viiniä. HUHHUH, mitä täällä maailmassa tapahtuu kun kämppiksetkin alkaa jutella..

 

 

=D

 

 

Moi