Columbus Avenue

Oon tosi huono kirjottamaan tätä jutskaani. TIIÄN. Oon vaan yrittänyt repii iloa irti näistä viimosista hetkistäni täällä. Kavereita, puistoja, auringonlaskuja, vesisadetta, kirjastoja, keikkoja, rokkareita, kahvia, töitä, exceliä, sähköpostia, thaidinnereitä, lenkkeilyä, olutta, kossuvissyä, darrapizzaa, mielenosoituksia, asuntonäyttöjä, leffoja, maleksimista, valkkaria, jätskiä, kukkakärpäsiä. Siinä nyt muutama tämmönen häshtäg vai mikskä ne näitä sanoo nämä twitter-ihmiset? Rekisteröidyin muuten tänään sinne itekin, enkä jummarra siitä sitten mittään. Löysin tosin oman lärvin pitkin ja poikin sitä mööpeliä. Onneks oli naamari.

On lauantai-ilta, meen ihan just unipuulle. Miksi se on unipuu? ONKO OLEMASSA UNIPUU? Onko tämä minun keksimä juttu ja luulen vaan, että se on jokin oikee juttu? Huomenna lähen shoppaamaan tai jottain. Yritän myös huomenna kirjoittaa vähän pidemmän tarinan. Tai laittaa kuvii. Ensi viikolla oon suunnitellut tekeväni vielä muutaman turistihomman, jotka kummittelee siinä listassani, esimerkiksi Brooklyn Bridge Brooklynistä Manhattanille päin käveltynä. Oon hengannut Lower Manhattanilla melkein kaksi kuukautta ja en oo siis voinut kertaakaan paria metropysäkkiä hurauttaa sinne sillalle, en sitten mitenkään. Sit teen vähän töitä ja kahvittelen ja syön ruokoo ja juhlin ystävien kanssa!

Tosiaan lauantai, viikonlopun jälkeen pyörähtää käyntiin viimenen viikko. En voi uskoo tätä todeksi. En halua. Ensinnäkin, mihin hittoon kesä hävis? Toisekseen, miksi mulle ei muka voida nyt vaan antaa duunia kottoota? Ja sitten vielä että miksi aika meni muka näin nopeesti?

Surettaa niin perkeleesti lähtee täältä. Ensi viikon perjantaina tai lauantaina on läksiäisbileet. Mitenkähän kovasti itkettää? No joo ehkä ei sentään, mutta googlasin ja löysin pari korttia. Eka kuva on etkoilta, sekä seuraavassa the morning after. Jokainen voi sitten käyttää mielikuvitustaan noiden välien tapahtumiin.

 

Tälle vikalle repesin vaan niin hulluna, että halusin välttämättä laittaa senkin.

 

Öitä!

 

…. Sunnuntaita vaan, moi! Unohdin julkaista eilen tän näköjään. Noh, kello on iltapäivä kolme. Oon heränny, kattonu frendejä, syöny aamupalan ja vähän siivoillu. Eiks se sunnuntai oo ihan ok viettää näin? Tossa oli plikkojen kans puhetta, että illalla kokoonnuttais dinnerille. Muille lasagnee ja kasvissyöjät saa kuulema valita sieni- tai pinaattikeiton välillä. Taidan siis napata sienikeiton tilalle matkalta jotain VÄHÄN parempaa…