Ajatuksia ehkäisystä ja naisen vapaudesta valita

Aborttikeskustelu on ollut mediassa pinnalla viime päivinä tietyn presidentin uusimpien aivoitusten vuoksi. Asiaan otettiin kantaa myös toimituksen blogilla. Kieltolistalle joutuvat aborttien lisäksi myös ulkomaalaiset perhesuunnittelujärjestöt, jotka puoltavat abortteja. Eli pahimmassa tapauksessa riski tulla raskaaksi vielä kasvaa rajoitetun perhesuunnittelun tai huonontuneen seksuaalikasvatuksen myötä. Asiaan liittyen on tulossa mielenkiintoiselta kuulostava väestöliitön järjestämä keskustelutilaisuus  ”Naisten oikeudet uhattuna – Trumpin politiikka ja konservatiiviset voimat EU:ssa”  17.2.2017.

Nykynaisten niin sanottu suunniteltu tai valittu lapsettomuus on puhuttanut ihmisiä niin lähipiirissäni kuin mediassakin kuluneen parin vuoden aikana. Naisen oikeus omaan kehoonsa on meille länsimaissa herkästi itsestäänselvyys ja tuntuukin käsittämättömältä, että asuinmaani hallitus tai presidentti voisi linjata päätöksissään valintojani asian suhteen. Suomessa asiat ovat siis hyvin; seksuaalikasvatusta aloitellaan jo varhain koulussa ja perhesuunnittelua voi tehdä oman tutun terveydenhoitajan kanssa koulun vastaanotolla helposti. Ensimmäiset e-pillerini hankin itsekin yläasteen lopussa kouluterveydenhoitajan vastaanotolta. Better safe than sorry -ajatusmaailma toimii mielestäni teini-ikäisten kohdalla hyvin. Seksiä tullaan kuitenkin harrastamaan eikä ehkäisyn rajoittaminen tai aborttien kieltäminen paina alle 20-vuotiaan (tai vanhemmankaan) nuoren mieltä ”sillä hetkellä” saatika vaikuta seksuaalikäyttäytymiseen. 

Onko hormonaalinen ehkäisy sitten paras vaihtoehto nuoren tytön tai varttuneemmankaan naisen ehkäisymenetelmäksi, on sitten jo aivan eri keskustelu. Vaihtoehtoja kun olisi, mutta niitä ei tunnu kukaan koskaan puheeksi ottavan. Itse ainakin jouduin hormonaalisten menetelmien vuoksi kärsimään jos jonkinlaista vaivaa. Viime vuonna törmäsin kuitenkin uudenlaiseen kuparikierukkaan nimeltä Gynefix ja olen ollut valintaani melko tyytyväinen. Tästä ehkä joskus lisää. 

Suhteet Oma elämä Seksi

Ei niin surkeiden sattumusten sarja

Istumme keittiön pöydän äärellä ja valmistamme pizzaa (viikuna – prosciutto, vahva suositus makuparille) myöhäiseksi päivälliseksi. Yhtäkkiä miehen kasvoilla tulee ehkä hieman yllättyneeksi tulkittava ilme ja suusta pohdiskelevaan sävyyn ”Heeeeeiiii…”. Hetken harkinnan jälkeen hän paljastaa, että mielessään tajusi että sinä iltana tuli kuluneeksi (lähes tarkalleen) kuukausi ensikohtaamisesta jouluna. Pizzan äärellä menossa neljännet treffit, joka kieltämättä melko vahva suorius ihmisiltä joiden työkuviot ovat aivan päinvastaiset (minun 8-16 arkena ja hänen lähes aina viikonloppuisin ympäri Suomea ja muitakin maita välillä) ja välimatkaakin toistasataa kilometriä. 

”Enpä silloin olisi uskonut, että kun kävelen sisään siitä baarin ovesta niin kuukauden päästä leikkaan mozzarellaa sun luona.”

En minäkään. Mutta yksi asia josta elämässäni tällä hetkellä pidän erityisesti on juuri se, että tällaisia asioita tapahtuu. 

 

Suhteet Oma elämä Rakkaus