Eilen annoin hormoneille vallan. Join teetä, kuuntelin Ella Fitzgeraldia ja käperryin sängylle. Luovutin täysin projektin suhteen ja vaan nukuin. Ja itkin.

En pidä siitä, mitä magkänslani sanoo nyt. En yhtään. 

Nyt työtä, työtä, työtä. 

Gurrh. Olen niin vihainen. Johtuen seuraavista syistä:

1) lähetin H:lle viestin, eikä tämä vastannut. 

2) projektikaverini ei tee osaansa työstämme, eikä koskaan tee aloitetta sen eteen että se saataisiin valmiiksi.

3) kävin kampaajalla ja otsatukastani tuli liian lyhyt ja vino (???) ja kampaaja oli ärsyttävä. 

4) en löydä joululahjoja.

5) tietokoneet eivät toimi. Jouduin tulemaan kotiin työskentelemään.

Lisäksi vatsaani sattuu ihan tuhottomasti ja illalla on juhlat, joihin ei kyllä huvita mennä. 

Nyt käännän tämän ympäri. Oikeasti olen vihainen koska:

1) aloin taas miettiä menneitä ja sitä miten H on kohdellut minua. Ärsyttää, että minä aina ställer upp för honom, men han gör aldrig detsamma för mig. Jag finns alltid där när han behöver mig, men när jag skulle behöva honom – ja var är han då? Fan att jag är arg. Men egentligen var det inte ett sånt meddelande man behövde svara på (fast ja, om man är trevlig och schyst människa ja då hade man svarat på det). Känner mig dum som alltid ställer upp. O så kom tanken igen: var det han skickade i söndags menat till mig, eller nån annan? Och den här tröttsamma tanken igen: vad taskig han var i maj. Mot mig också, men mest mot sin flickvän. Skulle aldrig kunna lita på honom efter att ha sett hans beteende. Hmm. Det spelar väl egentligen ingen roll, och det var faktiskt ingen stor grej att han inte svarade, det var inte som att jag förväntade mig det (MAGKÄNSLAN IGEN: visste att jag inte borde ha skickat det, fast skitsamma). Men det känns… att han borde förstå att han borde gottgöra sitt beteende på nåt vis. Argh. Nu får jag bara släppa det. Men kommer nog inte kontakta honom igen. Ja det är nog det. Inte att han inte svarade, utan att jag alltid svarar och han kan ba låta bli. Nästa gång blir det ombytta roller. Tästä vihasta ei oo mulle mitään hyötyä. Se ei vastannut mun viestiin? Lol. Ei mun ongelma.

2) no joo, se oikeasti stressaa. Myös koska tuntuu, että muut ajattelevat että hän on se joka tekee enemmän työn. HAH. Mutta stressaa ihan suunnattomasti.

3) oikeasti koska tuntui etten saanut asiaani sanottua. Ja oli se kyllä ärsyttävä. Se en ollut vaan minä. Onneksi kaikki rahat menivät hyväntekeväisyyteen.

4) joo stressaa tämä asia myös. 

5) nih. en ole tehokas himassa. 

6) ei jumankauta että vatsaan sattuu. Toivon että tää kaikki on vaan kuukautisten syytä. 

I ain’t got time for you baby / either you’re mine or you’re not