Table for one, please

Kävin eilen yksin brunssilla. En lukenut mitään, en katsonut kännykkääni – söin. Yksin. Aiemmin yksin syöminen julkisilla paikoilla oli mahdottomuus. Okei, ehkä tuntui vähän oudolta istua yksin kaikkien seurueiden joukossa, mutta ei ollenkaan niin kauhealta kuin mitä joskus kuvittelin. Ja eilen paistoi aurinko! Olin saada shokin, kun tajusin suihkussa seistessäni että hetkinen, tämä valo ei tule kattolampusta…. 

Okei, tämä on ilmiselvä ”pakko kirjoittaa jotain vain että voin pitää yllä 30 päivää -juttua” -postaus. Mitä muuta on tapahtunut: Parks and recreation! Jee! 

Huomenna analysoin artikkelit. Kahteentoista mennessä. Jep.