Lahjakkuus

Olen siitä onnekas ihminen, että omassa lähipiirissäni on kertynyt lahjakkuuksia niin tieteen kuin taiteen puolelta. Mielestäni ihmiset ovat mielenkiintoisia lahjojensa vuoksi, en tarkoita tällä että se määrittelisi ihmisen arvon itselleni tai syyn minkä vuoksi haluaisin olla hänen kanssaan vaan lähinnä puhun syvyydestä, mitä se tuottaa persoonalle. 

Silti monelle ihmiselle tuntuu olevan vaikeaa kehua itseään ja niitä omia taitojaan. En ihan ymmärrä miksi? Johtuuko se ns. vaatimattomuudesta tai itsetunnosta, siitä, että kukaan ei ole kehunut asiasta? Mistä se johtuu?  

Itse olen aina ollut hyvä musiikissa ja kirjoittamisessa. Väittäisin ilmaisevani itseäni paremmin musiikin ja tekstin kautta kuin sanallisesti. Sen vuoksi olisi vaikeaa kuvitella itselleen jotain muuta taitoa, esimerkiksi musiikki itsessään kun on jokaisen ihmisen kieli, kieli jonka kaikki osaavat. 

Miten minut on sitten määritelty näiden taitojen kautta? 

Kun olin yläasteella sain aina hyviä numeroita tarinoistani, aina. En muista kertaakaan, että olisin saanut huonoja arvosanoja lukuunottamatta kertoja jolloin asia liittyi jotenkin tekstitaitoon, se oli mielestäni tylsää. Tekstitaidossa itseäni ärsyttivät aina rajat joita piti noudattaa, tykkään kirjoitella enemmän sitä mikä mieleen juolahtaa ja ehkä tuoda itseäni, sekä persoonallisuuttani esille kirjoituksieni kautta. Vastaavasti musiikki tuo minulle rajoja, joita noudatan, mutta toisaalta tykkään myös rikkoa, kokeillen uusia jippoja. 

Tästä pääsenkin kätevästi aasin siltaa jolkotellen siihen miten arvostan ihmisiä joilla on kyky luoda asioita paperille, piirtää, maalata, tehdä grafiikkoja koneella jne. Itselläni ei mielenkiinto riitä siihen, että kykenisin tekemään kuvia, jotka näyttävät eläviltä. En osaa erottaa ensinnäkään värejä niin tarkasti, saatika osaa piirtää mittasuhteita oikein, mutta ihastelen aina mahtavia teoksia joita muut ovat tehneet. Ihastusta tuottavat varsinkin kaupunkiympäristöön tehdyt kuvat (talojen julkisivut, sähkökaapit, you name it), jotka tuovat värejä ja kertovat tarinaa. Tähän en kuitenkaan lukeuta huonosti tehtyjä graffiteja, mutta kun ne on tehty hyvin, ovat graffititkin aivan mahtavan näköisiä. 

Mielestäni on hauskaa miten taiteilijat saavat arvostusta ihmisiltä tiedepuolta vähemmän. Johtuuko se siitä, että meissä jokaisessa on jotain joka haluaa luoda jotain uutta, jotain erilaista? Mutta ajattelen itse niin, että tiedekin on eräänlainen taiteenmuoto. Kun haluat esimerkiksi tehdä kemiallisia kokeita, täytyy sinun ymmärtää eri aineiden osat ja niiden vaikutukset toisiinsa, kuin yhdistelisit värejä tai säveliä, kaikki eivät sovi keskenään, mutta eri yhdisteitä tekemällä voitkin luoda jotain uutta näkökulmaa mitä ei ole huomattu aiemmin. 

Reyjakvikissa on paljon tämänkaltaista taidetta, monet talojen seinät on maalattu hienoilla teoksilla: 

IMG_20170901_152259.jpg

Rakastan yllä olevaa kuvaa, siinä näkyy hyvin eri vedot ja miten ne muodostavat kuvan. Miten siistiä! 

Summa summarum, olen hieman sitä mieltä, että jokaisen ihmisen tulisi päästä käyttämään lahjojaan ja tuomaan sillä iloa ympäristöön. Nyt painotan myös sitä, että aina lahjakkuus ei törmää yhteen hauskuuden kanssa ja osa ihmisistä välillä kokee olevansa loistavia asioissa missä he eivät oikeasti ole. Hyvä kuitenkin, että he nauttivat asian tekemisestä! MUTTA mikäli ihminen on oikeasti lahjakas ja sisällä kuiskii pieni ääni, joka omista epävarmuuksista huolimatta kuuluu kovempaa ja kertoo sinun olevan hyvä jossain (sekä rakastavan sitä mitä teet…) niin sanoisin, että kannattaa kuunnella sitä ääntä. Se ääni kun tuntuu olevan sydämestä ja ainakin itse uskon siihen, että ihminen ei oikeasti koskaan tule olemaan onnellinen ellei tee sitä mikä hänet on tarkoitettu tekemään, harmitus jää aina, mikäli ei ole saanut toteutettua itseään. 

Uskon, että se lahja mikä minussa ja mikä sinussa on, on asia, joka tulisi jakaa muiden kanssa jotta he voivat päästä eteenpäin omissa unelmissaan. Jos sydämesi sykkii maalaukselle, maalaa ja kehitä itseäsi kehittäen taito huippuunsa. Jaa se sitten maaailman kanssa. Jos taas sydämesi sykkii ihmisten hoitamiselle, lasten kasvattamiselle tai hampaiden korjaamiselle, opettele ja kehitä tekemistäsi. Ehkäpä juuri sinun läpimurtosi, onkin jonkin toisen kannustus, jonka hän tarvitsee omaan läpimurtoonsa. Jos olet multitalentti, vielä parempi! 

Kohti unelmia ja niiden yli! 

There is something new inside of you that fear wants to contain. Don’t let it”.  – Lisa Bevere 

– A

Suhteet Ystävät ja perhe Hyvä olo Suosittelen