Katse takaisin kesään
Kesän alussa haastoin itseni ottamaan vähintään yhden kuvan joka päivä, jotta ohikiitävät hetket jättäisivät jälkeensä muutakin, kuin vaan hämärät muistot ja muistikuvat. Haastettani vaikeutti oma sisäinen perfektionistini, jonka tyytymättömyyden vuoksi saatoin viettää yhden kuvan ottamisen parissa jopa tunnin. En ole pitänyt itseäni kovinkaan kummoisena kuvaajana, mutta mielestäni voin olla ylpeä aikaansaannoksistani ja jopa esitellä niitä ystävälleni Perfektionismille häpeilemättä.
Onnistuin haasteessani ja nyt puhelimeni galleria on täynnä muistoja mua ympäröivistä ihanista ihmisistä sekä heidän kanssaan viettämistäni hetkistä. Valokuvien yllättävän esteettisyyden lisäksi kuvat antavat mulle myös mahdollisuuden palata takaisin näihin ainutlaatuisiin hetkiin ja niiden tunnelmiin.
Kuvat hehkuvat kuluneen kesän lämpöä ja raikkautta.
Ehkä parasta kesässä ovat hitaat ja laiskat aamut paviljongin varjossa höystettynä tuoreilla hedelmillä kuten vesimelonilla ja kiivillä.
Keskiverto suomalainen syö vuodessa noin 12 litraa jäätelöä. Itse kannoin kekoon oman ja ehkä myös naapureiden korret.
Kesä, etenkin helteinen heinäkuu, rakentui uimisen ja muun vesiurheilun ympärille.
If money can’t buy happiness, explain boats…
…and sangria…
…and pizza.
Oon myös tavoitellut mun unelmia ja ehkä jossain kohtaa alan saavuttamaan niitä, who knows. Nyt nokka kohti syksyä!
