Johonkin maailman aikaan naureskelin kodinhoitohuoneille. Minusta oli kerrassaan järjetöntä varata oma huone pyykkikoneelle. Maailman huonoiten käytetyt neliöt, ajattelin. Enää en ole ollenkaan samaa mieltä.

Talon ensimmäisessä remontissa muutama vuosi sitten päätimme muuttaa ulkokylmän kuistin ja talon ainoa sisäänkäynnin kodinhoitohuoneeksi. Talon toiselle sivulle rakennettiin uusi lasikuisti, joka sai luvan toimittaa pääsisäänkäynnin virkaa. Vanha kuisti purettiin ja rakennettiin uudelleen samoilla mitoilla, mutta eristettynä. Vähän epäkätevästi talon alla sijainnut lämminvesivaraaja muutti remontissa loogisesti kodinhoitohuoneeseen.

Toiveita uudelle tilalle oli pyykkikoneen sijoituspaikan lisäksi kaappitilaa ulkovaatteille ja pikkusälälle, ripustustilaa kuivatusta vaativille kamppeille, naulakko koirien pannoille ja hihnoille, pesuallas mahdollisia maalipensseleitä sun muita varten sekä pesuallas koirille. Suihku sijaitsee talon yläkerrassa ja ison kuraisen koiran rahtaaminen sinne on mahdotonta. Enkä edes tiedä, saisiko sitä tungettua suihkukaappiin. Lopulta koirienpesualtaan nimellä kulkeva innovaatio on enemmän kuin lunastanut paikkansa. Siinä huuhdotaan koirien lisäksi kuraiset kumpparit, pestään uunipellit, vaihdetaan kukkamullat ja huuhdotaan rapakaudella korviin asti kurainen pikkulapsi. Kuivan kelin aikaan altaaseen mahtuu pyykkiteline eli huone toimii myös kuivatustilana. Kodinhoitohuoneeseen on sijoitettu myös rikkaimuri sekä koirakodin rumistus eli kuivaruokanappuloiden säilytystynnyri (vetoisuus 20 kg).

Kapean mallinen kodinhoitohuone ei ole mikään tilaihme, mutta kaiken tarvittavan säilytystilan lisäksi sinne mahtuvat myös V:n rattaat. Ennen lasta en edes ollut tullut ajatelleeksi, että sellaisenkin tuotteen tulee mahtua jonnekin lämpimään kolmen (?) vuoden ajan. Muutaman kerran olen kauhistuttanut itseäni miettimällä, miten hoitaisin tämän paketin entisessä kodissamme, hissittömän kerrostalon ylimmässä kerroksessa. En ole keksinyt. Tätä nykyä olenkin fanaattinen kodinhoitohuoneen kannattaja – ihanat, kätevät ja tarpeelliset neliöt!

Laatat löytyivät pitkän kiertelyn ja miettimisen jälkeen Laattapisteeltä ja Bauhausista. Pääväriltään valkoinen laatta on aika päänräjäytys kodinhoitohuoneen lattiassa ja seinissä, mutta toisaalta sileä laatta on helppo pitää puhtaana. Kuraroiskeet lattialla ja seinissä ovat nimittäin toisinaan taideteosta muistuttavat… Kaapit ostettiin Keittiötukusta ja roikkuvat valaisimet ovat Muuton. Työtason alla on vielä lisävalot mahdollista pikkutarkkaa homma varten, mutta ne ovat oikeastaan osoittautuneet turhiksi. Koirien ja pyykin pesemiseen ei tarvita kovin kummoista kohdevalaistusta. Koirien remminaulakot ovat Helsinki10:stä, säilytystynnyrit Ikeasta.

Seinä pesualtaan yläpuolella odottaa edelleen taulua. Haluaisin kehystää siihen mustavalkokuvan rapaisesta koirasta. Toistaiseksi homma on jäänyt suunnittelun asteelle.