MUOTIKAUPPA VAIKEUKSISSA, URHEILUKAUPPA PORSKUTTAA

Gatita osallistui tänään 2.9.2015 muoti- ja urheilukaupan seminaariin Helsingissä. Teemana oli ”muutos tulevaisuudessa ja miltä vuosi 2016 mahdollisesti näyttää”. Ajattelin koota kustakin puheenvuorosta itselleni mielenkiintoisimpia kohtia tämän kertaiseen postaukseen. On mahdotonta luetella kaikki mielenkiintoiset kohdat, joten muistutan, että kaikkien asiantuntijoiden puheet olivat moniulotteisia kokonaisuuksia, vaikka nyt pelkistänkin puheet muutamaan pointtiin. Tiedän myös, että monella yksikään pointti ei välttämättä tarjoa uusia näkökulmia. Nyky-yhteiskunnan suurimpia haasteita on kuitenkin pakata valtava tiedonmäärä pureskeltaviin osakokonaisuuksiin, ja jotakin sen tapaista tässä kai yritän tarjota kiinnostuneille J

1. Miltä Suomen talous näyttää vuonna 2016? Nordea.
   1. Maailmassa talous porskuttaa kohtuullisessa noususuhdanteessa. Ongelma on siinä, että Suomi ei vain pääse noususuhdanteeseen tällä kertaa mukaan.
   2. Suomen vientiteollisuus koostuu paljolti toisille yrityksille myytävistä raaka-aineista, investointituotteista jne. Vain noin 10% viennistämme on kuluttajatarvikkeita.
   3. Suurin yksittäinen kuluttajatuotteemme viennissä on tällä hetkellä…tittidii..autot..kokoamme saksalaisten autoja ja viemme ne takaisin Saksaan.
   4. Suhdannenousu muualla ei ole tällä kertaa teollisen toimialan kasvua vaan enemmänkin yksityisen kulutuksen vetämää. Yritykset varsinkaan Euroopassa eivät investoi tällä hetkellä uusiin koneisiin ym. kohteisiin, joissa Suomella nimenomaan olisi osaamista.
   5. Viemme Yhdysvaltoihin jo enemmän kuin aikaisemmin Venäjälle.
   6. Jos maailmantaloudessa nautitaan jo hieman noususuhdanteesta, ja jos Suomi ei näytä sinne pääsevän seuraavan kahdenkaan vuoden aikana, on todennäköisesti kysymys suuresta Suomen sisäisestä rakennemuutoksesta.  Tästä syystä pikaiset uudistukset ovat välttämättömiä.

1. Onko kuluttajilla rahaa kuluttaa? Palkansaajien tutkimuslaitos.
   1. Yksityinen kulutus on polkenut Suomessa paikallaan jo lähes viisi vuotta.
   2. Myös reaalinen ostovoima on junnannut paikoillaan saman ajan.
   3. JOS Venäjän vienti ei olisi alkuvuonna supistunut entisestään 30%, olisimme hieman paremmalla viennin ja kasvun käyrällä. Tämän takia tilastotieteilijöille ja ekonomisteille on haasteena erottaa mikä osa talouden sakkaamisesta on aitoa rakennemuutosta ja mikä ulkoisten tekijöiden aiheuttamaa toisenlaista takapakkia.

1. Muoti ja urheilukaupan tilanne. TMA.
   1. Vaatteet ja jalkineet ovat suurin ryhmä tilastoissa. Niiden ostojen kasvu on kuitenkin ollut pienintä vuonna 2015.
   2. Sport-kategoriaan kuuluvat tuotteet vievät koko ajan markkinaosuutta itselleen Suomessa.
   3. Miehet ostavat paljon enemmän urheilukauppojen ketjuista kuin naiset.
   4. Yleisesti Suomessa kulutettiin noin 556 euroa vaatteisiin ja jalkineisiin vuonna 2014.
   5. Naiset kuluttivat keskimäärin 716 euroa ja miehet 421 euroa. Tämä selittyy sillä, että suuri osa miestenkin käyttämistä vaatteista päätyy kaappiin naisen tekemän ostosreissun jälkeen.
   6. Suomalaiset ovat yksi Euroopan alhaisimpia kulutuksen maita vaatteissa ja jalkineissa.
   7. 0-14 vuotiaiden vaate- ja jalkinekulutus on pienempää kuin muualalla Euroopassa, sillä kulttuurimme pukee lapset haalareihin, jotka kestävät kulutusta paremmin, kuin muun Euroopan suosimat aikuisemmat lastenvaatteet. Euroopan trendi on hiljalleen siirtymässä kuitenkin kohti suomalaista haalarikulttuuria.

1. Urheilutukkukauppa murroksessa. UVT.
   1. Tänä vuonna kaikkien kuukausien urheilukaupan myynti on ollut positiivista kasvua. Viime vuonna näin oli pelkästään maaliskuussa. Sama trendi toistuu myös Ruotsissa ja Norjassa.
   2. Miksi näin on? 1 <3 vapaa-aika –trendi. Ihmiset ovat kiinnostuneita hyvinvoinnistaan. Ihmiset ovat myös hintatietoisia ja muutosvauhti markkinoilla on kovaa-> uudet toimijat markkinoille, kuten XXL.
   3. Kuluttaja on yhteisöllinen, seuraa lajeja ja jakaa kokemuksia verkossa ja yhteisöissä.
   4. Haaste urheilutukkukaupoille on siinä miten oikeasti voisi reaaliaikaisesti seurata sitä, mitä kuluttaja haluaa.
   5. Harrastaminen ja jäsenmäärät seuroissa ovat yleisesti kasvaneet.
   6. Kauppojen ja valikoimien riskinottokykyä tulisi lisätä. Kalliimpia ja erilaisia tuotteita näkyy paljon maailman messuilla, mutta kaupat hyllyttävät vain tietyt turvalliset tuotteet hintapisteen takia. Kuluttaja saattaa lähteä ostamaan kalliimman tuotteet ulkomaisesta verkkokaupasta, koska kotimainen kivijalka tai verkkokauppa ei sitä pysty tarjoamaan.
   7. Hakukoneoptimointi on jokaisella yrityksellä oltava kunnossa. Jos kuluttaja hakee legginsejä, ja saa Googlesta ensimmäisenä tuloksena vaikka Zalandon legginsit ensimmäiselle riville, saattaa hän hyvinkin ostaa ne sieltä, eikä siis lähde etsimään hakutuloksista suomalaista vastaavaa jakelukanavaa.
   8. Verkkokauppojen on oltava rakennettu oikein. Verkkokaupan esimerkiksi henkilökohtainen palvelu tulisi olla erityisen oivaltavaa ja laadukasta! Case: Keskisen kellokauppa.

1. Nettiväki ja vaatteet: kuluttayhteisöt digiajalla. Helsingin Yliopisto.
   1. 85% suomalaisista etsii tietoa tavaroista verkosta.
   2. Google never forgets. Kokeile vaikka Timo Räty…
   3. Case: H&M ja vaatteiden silpominen. Yksittäinen H&M oli heittänyt pois myymättömiä vaatteita kaupan takapihan roskikseen. Ensin täydet muovipussit oli kuitenkin silvottu veitsellä, jotta vaatteita ei voisi kukaan koskaan käyttää. Twitterissä noussut haloo vetää vertoja tämän päivän Syyria  -uutisille. Vrt. Finlaysonin Tom of Finland –kampanja, josta yritys sai paljon positiivista näkyvyyttä täysin ilmaiseksi.
   4. Suomalaisista verkonkäyttäjistä 6% ylläpitää blogia, mutta noin 38% lukee niitä.
   5. Blogin kautta voi nopeasti ryhtyä validiksi muodin kommentoijaksi.
   6. Muotiblogeissa näkyy tällä hetkellä erityisesti ammattimaistuminen ja medioituminen sekä ns. blogitallien esiinmarssi.
   7. Yhteisöjä on verkossa monia: tiedonjakoyhteisöt ( esim. kauppojen omat sivut), sosiaalisen avun yhteisöt (Facebookin kirpputoriryhmät), teemayhteisöt (esim. Australialainen Black Milk legginsit) ja lopuksi kauppayhteisöt.
   8. Brändien ja yritysten yhteistyö bloggaajien kanssa voi olla erityisen toimivaa, kun se hoidetaan sopivan bloggaajan kanssa läpinäkyvästi ja luotettavasti.

1. Vaate: Kuinka paljon omistetaan, kauanko käytetään? Kuluttajatutkimuskeskus.
   1. Suurin yksittäinen syy vaatteista luopumiseen on tutkimuksen mukaan ”vaate on kulunut puhki” ja vasta toisena ”vaate ei ole enää sopivan kokoinen”.
   2. Norjalaisen tutkimuksen mukaan ihminen käyttää yhtä vaatetta keskimäärin 4-5 vuotta. (laskelmissa mukana kaikki vaatteet, sukkapari esimerkiksi laskettu yhdeksi vaatteeksi). Loogisestikin ajateltuna sekä tutkimustulosten mukaan, ulko- ja yövaatteita käytetään paljon kauemmin kuin vaikka alusvaatteita tai t-paitoja.
   3. Yli 50-vuotiaat käyttävät vaatteita keskimäärin 10 vuotta.
   4. Teinit 3 vuotta.
   5. Vaatemateriaalia menee tällä hetkellä hukkaan todella paljon. Sen kerääminenkään ei kuitenkaan ole tällä hetkellä järkevää, koska järkevää loppukäyttöpaikkaa ei ole (polton eli energiatuotannon lisäksi).

1. Kuluttajat verkossa ja kivijalassa, mihin suuntaan menossa? Viskan.
   1. Suomalaiset ovat Pohjolan ellei jopa Euroopan hintatietoisinta kansaa. Täällä ostopäätöksiä tutkitaan kauemmin ja tarkemmin kuin vaikkapa Ruotsissa.
   2. Vaatteet tutkitaan ja kokeillaan kivijalassa ja ostetaan verkossa. Esimerkiksi Ruotsissa asia on täysin päinvastoin. Nyt puhutaan tietenkin jo valmiiksi jaoteltuna niistä kuluttajista, jotka ostavat verkosta eikä kaikista kuluttajista yleisesti.
   3. Kivijalkakaupan paras ystävä on nyt ja tulevaisuudessa hyvin toteutettu ja palveleva verkkokauppa. Showroom ja webroom tulevat todennäköisesti elämään yhdessä vielä pitkään.
2. Mitä ajatuksia sinulle nousee? Voisivatko Nokian irtisanotut IT-osaajat tai ihan me muutkin seuraavan sukupolven osaajat tarjota Suomelle uuden polun kohti parempaa digitaalista tuoteosaamista nimenomaan kuluttajakaupassa? Jos se rakennemuutos kerran on todellista, ja teollisen talouden rinnalle on otettava hybridimallia voimakkaammin. Esimerkiksi:
3. -kuluttajien halujen tunnistuksessa ja analytiikassa,
4. -tuotannossa,
5. -verkkokauppojen ja kivijalkojen yhteensovittamisessa,
6. -uudenlaisessa big dataan perustuvassa markkinoinnin ja myynnin osaamisessa

?????