Havaintoja kiertueelta

Täydellinen taantuminen

Rundilla ajatuksenjuoksu pysähtyy ja muu maailma kaikkoaa. ”Kirjoitanpa lopputyötäni tien päällä”, said no one ever. Tai ehkä on sanonutkin, mutta onnistumisprosentti tuskin on kovin korkea. Normaalin elämän paineet eivät hirveästi kutittele reissaajaa, sillä arki velvollisuuksineen siintää kaukana taivaanrannassa. Joten.. palataanpa siihen tutkimussuunnitelmaan syssymmällä.

Syö-mään!

Päivät rytmittyvät ruokailujen mukaan ja ovatkin jaettavissa noin neljään osa-alueeseen: aamupalaan, lounaaseen, päivälliseen ja iltapalaan. Tähän päälle kun lisätään vielä välipalat onkin päivä yhtä syömistä. Muun muassa siinä mielessä kiertue muistuttaa vähän riparia: koko ajan joko syödään tai suunnitellaan seuraavaa syömistä.

Väsymys

Koko ajan voisi myös nukkua päikkärit. Pehmeässä bussin hurinassa niin usein päätyykin tekemään, vaikka alla olisi hyvätkin yöunet (usein ei ole). Nukkuminen on parasta ajanvietettä – syömisen ohella. Aika rock’n’roll, eikö!

Tiimi

Toinen rinnastus ripariin löytyy porukasta. Sama jengi hengailee päivästä toiseen väsyneissä tunnelmissa, mutta innoissaan yhteisestä tehtävästä: hyvistä keikoista. Läpänheiton taso on suoraan verrannollinen kiertueella vietettyyn aikaan. Viikon rundilla on erilainen energia kuin kuukauden rupeamalla – voisin olettaa, ettei pidemmällä kiertueella ole enää ihan hirveästi salaisuuksia (tai sen puoleen yksityisyyttä) kenelläkään. Olen kuullut, etteivät monet paljon kiertävien bändien jäsenet jaksa hengailla keskenään paljon kiertueiden ulkopuolella ja oletan, että se johtuu juurikin reissujen extreme-läheisyydestä.

Keikat

Esiintymiset menevät yleisesti ottaen todella hyvin osaavassa porukassa, mutta kroppa on reissun päällä enemmän koetuksella kuin kotioloissa – tietysti. Sairastaminen reissun päällä on varmasti aivan karseaa, mutta muutenkin matkustaminen tuntuu laulajalla äänessä. Kiertueilla keikoissa on kuitenkin mahtava lisä: homma hioutuu todella tiiviiksi ja keikat vain paranevat. Viimeisissäkin vedoissa on toki aina mokaamisen mahdollisuus niin kuin, noh, oikeastaan aina, mutta oma tekeminen rentoutuu ja itsevarmuus kasvaa keikkojen kuluessa. Hyvää lähdetään tekemään, mutta priimaa tuppaa tulemaan – vaatimaton sananlasku sopi siis teemaksi näille(kin) keikoille!

Allekirjoittanut pääsi juuri kotiin viikon mittaiselta Higher Ground -gospelkiertueelta ja nyt väsyttää..! Onneksi tänään on maanantai, tuo muusikon sunnuntai, jolloin päiväohjelmaani kuuluu saunominen ja armoton ei-minkään tekeminen. Mukavaa viikkoa kaikille! :)