€konomin aakko$et
Tammikuussa kerroin itsestäni ja elämästäni 20 rändöm facts -listan muodossa. Tässä postauksessa aion painottaa enemmän ammatillista kulmaa ja kertoa, mitä mahtuu A:n ja Ö:n väliin silloin, kun ekonomi päätyy teknologia-alalle.
Akronyymit & ammattislangi. ”Sä tulet SWG:hen IM:ään ja teet tiivistä yhteistyötä STG:n, S&D:n ja GBS:n kanssa ja vastaat DB2, CDC, WEX, OTDM -tuoteportfoliosta. SaaS, PaaS ja IaaS on nykyään ihan BAU ja niille löytyy oma hinnoittelu SQO:sta.” Uudessa roolissa aloittaminen on aina haastavaa ja kun päälle lyödään vielä akronyymit ja ammattislangi, siinä tulee helposti äitiä ikävä ennen kuin nämä kaikki alkavat tulla tutuiksi.
Big Data. Internet of Things. Cognitive computing. ICT-alalla lanseerataan jatkuvasti uusia hypesanoja, joita teknologia- ja konsulttitalot sen jälkeen viljelevät omassa viestinnässään.
Code Academy. Ohjelmointi eli koodaus on sitä, kun tietokoneelle tai vastaavalle laitteelle annetaan toimintaohjeita ohjelmointikielellä. On olemassa paljon erilaisia ohjelmointikieliä. HTML (joka on mm. Lilyn koodinäkymässä käytetty kieli) ja CSS nettisivujen muokkaamiseen, JavaScript hienojen interaktiivisten nettisivujen luomiseen, PHP, Ruby ja Python webappien luomiseen, SQL, C++ ja Cobol jäätävään nördeilyyn jne. Code Academyn saa appina mm. iPadiin ja se on loistava tapa oppia koodia oletpa sitten vasta-alkaja tai taitava koodaaja.
Debet/Credit. Ilmoitin heti ensimmäisenä päivänä kauppiksessa, että aion lukea vain pakolliset kurssit laskentatoimea ja rahoitusta, koska minusta ei tule mitään kirjanpitäjää. Kuusi vuotta myöhemmin aloitin nykyisessä työssäni ja ensimmäisellä työviikolla sain seuraavan toimeksiannon: ”Voisit JEro keskustella asiakkaan kanssa pilvilisenssoinnista perinteisen perpetual-lisenssin sijaan ja tuoda CAPEX/OPEX-kulmaa esille. Sullehan tää on ihan tuttua, kun oot käynyt kauppiksen.” Eipä taida löytyä liike-elämästä sellaista roolia, jossa ei tarvitsisi perusymmärrystä kirjanpidosta ja rahoituksesta.
Ekonomi/Ekonomisti. Ekonomi = kauppatieteiden maisteri (KTM). Ekonomisti = Kansantaloustieteilijä. Näitä käytetään usein virheellisesti synonyymeinä.
Finglish. Helsingin toimistomme virallinen työkieli. Mikael Agricola pyörii haudassaan.
GSElevator. Twitter-tili, joka julkaisee Goldman Sachsin (ehkä maailman tunnetuin, ihailluin ja vihatuin investointipankki) hisseissä kuultua, paikoitellen täysin ala-arvoista porvarischeißea, jolle kuitenkin nauran usein vedet silmissä. ”She’s hot, but not ‘risk half my net worth’ hot.” 
Harvard. Elävä todiste siitä, että unelmien eteen kannattaa tehdä töitä, sillä joskus ne oikeasti toteutuvat. Elämäni hienoimpia kokemuksia.
Informaatioähky. Vakava ja yleinen tauti, johon on onneksi vastalääke: medialukutaito sekä kyky priorisoida ja suodattaa tietoa.
Johtaminen. Suomessa ei ole kahta eri sanaa johtamiselle, toisin kuin englanninkielessä; management/leadership. Monikin ihminen taipuu managerin rooliin, mutta leaderit ovat harvinaisempia. Yksi paljon kiistelty kysymys on se, voiko ihminen kehittyä leaderiksi, vai vaatiiko se luontaista karismaa ja kyvykkyyksiä, jotka omaksutaan jo äidinmaidossa. Luin johtamisen sivuaineen ja pohdin paljon tätä kysymystä, mutta en vieläkään ole varma omasta näkökannastani.
Käytännöllinen filosofia. Jos en olisi pyrkinyt kauppakorkeakouluun, olisin hakenut valtiotieteelliseen lukemaan käytännöllistä filosofiaa (oksimoroni?) ja valmistunut Amatööri-Aristoteles’ksi. Uskon edelleen, että minusta olisi tullut hyvä naispuolinen Esa Saarinen.
Lontoo. Maailman paras kaupunki, jossa sain asua ja työskennellä. Yhdyn Samuel Johnsonin sanoihin: “Why, Sir, you find no man, at all intellectual, who is willing to leave London. No, Sir, when a man is tired of London, he is tired of life; for there is in London all that life can afford.”
Menestys. Mainitsen usein tavoitteekseni ’menestyä elämässä’. Sanalla ‘menestys’ on usein negatiivinen konnotaatio, koska se tarkoittaa niin monille paksua tilipussia ja korkeaa asemaa. Minulle menestys tarkoittaa ammatillisessä mielessä oman potentiaalin maksimaalista hyödyntämistä. Olen myös aina pitänyt Emersonin määritelmästä, joka on tosin melko idealistinen ja romantisoitu: ”To laugh often and much; To win the respect of intelligent people and the affection of children; To earn the appreciation of honest critics and endure the betrayal of false friends; To appreciate beauty, to find the best in others; To leave the world a bit better, whether by a healthy child, a garden patch, or a redeemed social condition; To know even one life has breathed easier because you have lived. This is to have succeeded.”
Nauru. En muista työpäivää, jolloin en olisi nauranut jollekin asialle tai arjen kommellukselle kollegan/kollegoiden kanssa. Mukava ja kannustava työyhteisö on tärkeä voimavara, joka vaikuttaa tuottavuuteen ja työssä viihtymiseen.
O captain, my captain. Kuolleiden runoilijoiden seura on aina ollut yksi suosikkielokuvistani. Jo pikkutyttönä ajattelin, että kunpa voisin jonain päivänä inspiroida ihmisiä tai jotain ihmistä yhtä paljon kuin professori Keating kyseisessä elokuvassa. Leffan loppukohtaus “O captain, my captain” saa minut aina itkemään.
Prosessi. Globaalien suuryritysten etu suhteessa pienempiin yrityksiin on se valtava osaaminen ja koneisto, joka on työntekijöiden tukena kaikessa, mitä he tekevät. Ei myöskään soittaessa tarvitse selitellä ihmisille ja asiakkaille, mitä tekee ja mistä tulee, kun jokainen tunnistaa yrityksen nimen. Kääntöpuolena on se prosessiviidakko, jonka läpi joutuu tarpomaan ja joskus sinne saattaa myös eksyä. Esimieheni kysyikin minulta kerran ”Kumpi on pahempi sana: perkele vai prosessi?” En epäröinyt hetkeäkään: prosessi!
Q1 – Q4. (Oli pakko kopioida tämä iusin vastaavasta postauksesta.) Työskenetelen myyntivetoisessa pörssiyrityksessä ja olen järjestellyt elämäni ja lomani nyt viimeiset kaksi vuotta kvartaalisyklien mukaan. Eletään Q2 loppuhetkiä ja sen aiheuttana sähkö ja jännitys toimistoilmapiirissä on käsinkosketeltavaa.
Rohkeus. Olen tehnyt Tommy Tabermannin lyhyestä runosta elämänohjeeni: “Epäröinnin kynnyksellä kysy: kuinka paljon rohkeutta uskallan tänään jättää käyttämättä?”
Sijoittaminen. Kauppatietelijän stereotypiaan liittyy aina ja poikkeuksetta sijoittaminen sekä pörssi- ja osakekursseista vouhottaminen. Uskaltaisin väittää, että sijoittamisen kuvitellaan olevan paljon vaikeampaa, kuin mitä se todellisuudessa on. Täytyy vain päättää oma riskitaso, koska riskin ja mahdollisen tuoton välillä on vahva korrelaatio. Nordnetissä pystyy avaamaan tilin verkkopankkitunnuksilla, jonka jälkeen voi alkaa sijoittaa esimerkiksi asiantuntijoiden hallinnoimiin rahastoihin, mutta mikäli on valmis näkemään vähänkin vaivaa, suosittelisin itse sijoittamaan muutamiin eri osakkeisiin ja kokoamaan niistä itselleen ns. osakesalkun. Tämä ei ole rakettitiedettä. Pienistä summista puhuttaessa sijoittaminen on mielestäni lähinnä mukava harrastus, joka tekee yritysten ja markkinatilanteen seuraamisesta astetta viihdyttävämpää ja henkilökohtaisempaa.
T-malli. Työelämässä edellytetään nykyään yhä useammin venymistä kahteen eri suuntaan, josta käytetään nimitystä T-malli. Pystyviiva viittaa syvään substanssiosaamiseen ja vaakaviiva ilmentää kykyä ymmärtää laaja-alaisesti muita alueita ja ilmiöitä. Luomme jo peruskoulussa ja opiskeluaikoina hyvän perustan vaakaosaamiselle laajan yleissivistyksen muodossa ja syvennämme sitä edelleen työelämässä. Uran alkuvaihe on pysty- eli substanssiosaamisen syventämistä, joka muuttuu ajan myötä asiantuntemukseksi.
Uteliaisuus. Jatkuva halu kehittyä, ymmärtää ja oppia uutta on ominaisuus, joka kantaa pitkälle elämässä.
Viestintätaidot. Ylivoimaisesti tärkein taito työelämässä. (Sisältää kommunikaatio-, esiintymis- ja ihmissuhdetaidot.)
Work to live vs. Live to work. Olen huomannut omassa ystävä- ja tuttavapiirissäni huolestuttavan piirteen: ylpeys kohtuuttoman pitkiksi venyvistä työpäivistä. Tämä naamioidaan taitavasti, mutta rivien välistä on luettavissa, että monen mielestä on hienoa, kun ei ole käytännössä mitään vapaa-aikaa, toimistolta poistutaan iltayhdeksän jälkeen ja usein töitä tehdään myös viikonloppuisin. Itsekin joudun joskus tekemään pitkiä viikkoja ja on niitä viikonloppuja, jolloin on vaan olosuhteiden pakosta avattava työläppäri. Haluan edetä urallani ja olen myös valmis tekemään paljon töitä sen eteen, mutta vapaa-aika ja mahdollisuus toteuttaa itseäni töiden ulkopuolella on minulle ehdottoman tärkeää.
XX. Kaksi x-kromosomia ei ole yhtään huonompi/heikompi yhdistelmä, kuin xy. Emma Watson pukee sen kauniisti sanoiksi YK:n He for She -kampanjan lanseeraustilaisuudessa.
https://www.youtube.com/embed/v6XTx2Rg04g
Yrittäjyys. Yrittäjyyden mahdollistaminen ja siihen kannustaminen on elinehto, kun rakennetaan kilpailukykyistä tulevaisuuden Suomea. Slush, Starup Sauna ym. vastaavat tapahtumat ja järjestöt ovat synnyttäneet start-up-boomin erityisesti nuorten keskuudessa. Olin itse viime vuonna mukana järjestämässä Slushia ja aion ehdottomasti olla paikalla myös tänä vuonna.
ZB. Bitti on informaatioteoriassa informaation määrän mitta ja tietotekniikassa tiedon pienin käsiteltävä osa. Yhdellä bitillä on kaksi mahdollista, toisensa poissulkevaa tilaa, joita merkitään luvuilla 0 ja 1. Kahdella bitillä voidaan esittää neljä vaihtoehtoista tilaa (00, 01, 10, 11), ja useampia bittejä käytettäessä vaihtoehtoisten tilojen määrä kasvaa eksponentiaalisesti. 8 bittiä (b) = 1 tavu (B). Maailman datamäärän uskotaan kasvavan n. 44 zettatavuun (1 ZB = 10007B = 1000000000000000000000B) vuoteen 2020 mennessä. (Tämä sivusto havainnollistaa hauskalla tavalla ja reaaliajassa sitä, kuinka paljon dataa eri lähteet generoivat.)
Åbo. Kotikaupunkini yliopistoaikoina. Kesä-Turku ja jokiranta ovat parhautta! Donnan aurinkoterassi, Blankon brunssi, Café Artin cappuccino, Tintån sapuskat, Ruissalo… Pakko myös mainita, että Turun itseironinen Kiss my Turku -kampanja on ehkä paras kaupunkibrändäys, jonka olen koskaan nähnyt.
Älykkyystestit. Monet yritykset luottavat edelleen rekrytoinnissaan älykkyys-, musteläikkä- ja soveltuvuustesteihin sekä antavat lukion päättötodistukselle ja yliopistoarvosanoille suuren painoarvon. Olen mm. erään hakuprosessin aikana vastannut netissä kysymykseen, “minkä vaihtoehdon valitsisit pakon edessä?” a) antaisin vanhempieni kuolla ja pelastaisin itseni. b) uhraisin itseni pelastaakseni vanhempani. c) kuolisimme kaikki. Mielestäni tällaiset testit ovat typeryyden huippu.
Ö-mappi. Saan keskimäärin parisataa sähköpostia päivässä. Siksi olenkin kiitollinen sähköpostin ‘rules’-ominaisuudesta, joka mahdollistaa tiettyjen lähettäjien tai tietyn otsikon sisältävien viestien ohjaamisen suoraan mappi-Ö:hön.