Mie maailmalla
Pieni tiiseri: pian alkaa kronologisesti etenevä viiden postauksen sarja ulkomailla vietetyistä vuosistani:
- Walderslade, Kent, UK (1996 – 1998) JEro totuttelee käyttämään kravattia, tunnustaa viikoittain syntinsä ja oppii, että kypärää ei saa käyttää luistellessa, sillä se on vaarallista muille kanssaluistelijoille.
- Pariisi, Ranska (2009) JEro tajuaa, että ”vapaus, veljeys ja tasa-arvo” -tunnuslauseen sijaan Ranskan tasavallan ihanteet kiteytyvät paremmin pyhässä kolminaisuudessa ”lakkoilu, vittuilu ja viininjuonti”.
- Wien, Itävalta (2010) JEro keskittyy opiskeluun, käy tunnollisesti luennoilla ja puhuu ahkerasti saksaa keskittyy syömiseen ja juomiseen (+ 8kg), käy tunnollisesti oopperassa ja kahviloissa ja puhuu ahkerasti suomea ja englantia.
- Boston, MA, USA (2012) JEro suosii punaisia sukkia, huomaa, että vohvelit maistuvat astetta paremmilta, kun niihin painetaan Harvardin Veritas-logo ja tulee siihen johtopäätökseen että Rolex ilahduttaa enemmän ranteessa kuin Charles-joen pohjassa.
- Lontoo, UK (2012 – 2013) JEro elää Walkersin prawn cocktail -sipseillä, oppii arvostamaan suomalaisia ikkunatiivisteitä sekä lämmintä suihkua ja pohtii, miten paljon parempi paikka maailma olisi, jos kaikki puhuisivat brittiaksentilla.
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.