Mitä tapahtuu sivistykselle?

Tänään aamulla olin ryystää aamukahvit väärään kurkkuun. Entiset opiskelukaverit jakoivat kilvan musiikkitieteen aineryhmän professori Eero Tarastin päivitystä, jonka mukaan yliopiston säästöpaineet olivat johtaneet kahden klassisen musiikin opettajan irtisanomiseen – ja näin ollen koko lehtoraatin lopettamiseen.

Väitän ymmärtäväni, että YT-neuvottelut ovat arkipäivää monelle firmalle ja itsekin joudun jatkuvasti töissäni säästämään rahahanojen tyrehtyessä, mutta miksi juuri tämä tehtävä?

Kyseessä on siis lehtoraatti, joka on perustettu Helsingin yliopistoon vuonna 1640, ja sitä ovat pitäneet hallussaan muun muassa Fredrick Pacius, Ilmari Krohn, Robert Kajanus, Jean Sibelius, Leevi Madetoja, Erkki Salmenhaara ja Kalevi Aho. Tällä hetkellä lehtoraattia hoitivat yhdessä säveltäjät Harri Vuori ja Harri Suilamo. On vaikea ymmärtää, millainen ihminen kokee oikeudekseen kuopata suomalaista sivistystä tekemällä tällaisen päätöksen.

skumpat.jpg

Yksi syy minulle valita juuri musiikkitiede, oli – ja on edelleen – oppiaineen lähes 400-vuotinen historia yliopistolla. Olen aina ollut äärimmäisen ylpeä musiikkitieteilijä ja kannatan hautaan asti humanistisia arvoja. Mutta on musertavaa katsoa vierestä tieteenalani järjestelmällistä alasajoa, ja samalla menee roskikseen suuri osa opettajieni ja kollegoideni elämäntyöstä musiikintutkimuksen parissa.

Ajattelin osallistua seuraavaan oman tiedekuntani promootioon. Täytyy toivoa, että yliopistollamme on tällöin halua (tai rahaa säästössä melko suuren ylijäämän vuoksi), jotta se voi tilata säveltäjältä vaikkapa kantaatin juhlistamaan tilaisuutta vai joudummeko mahdollisesti bailaamaan vaikkapa Cheekin tahtiin? Onneksi en enää vietä akateemista vappua – ei nimittäin olisi minkäänlaisia fiiliksiä siihen.

Tästäkin vaahtoamisesta huolimatta toivotan astetta parempaa perjantaita kaikille ruudun toisella puolella!

kulttuuri musiikki uutiset-ja-yhteiskunta opiskelu

Viikonloppuvieraana liikkeenjohdon konsultti Isa-Maria

Olen Isa, 26-vuotias turkulainen, joka ei ikinä unohda mainita olevansa turkulainen. Olen käynyt peruskoulun Kaarinassa (Turun naapurissa) ja lukion media-linjalla Turussa. Lukion jälkeen kävin Turun Kauppakorkeakoulun. Olen asunut Helsingissä vakituisesti vuodesta 2013, jolloin muutin tänne töiden perässä valmistuttuani. 

Lapsuudessani minulla ei ollut mitään tiettyä haaveammattia. Suurin unelmani lapsena oli päästä aamu-tv:seen leipomaan ja aika pitkään kyllä unelmoinkin kondiittorin urasta. Isäni toimi pitkään yrittäjänä ollessani lapsi, ja muistan myös nauttineeni aina, kun sain puuhailla mukana myymässä milloin mitäkin tai seisomassa tiskin takana. 

Kaupallisuus on aina kiehtonut minua jollakin kierolla tavalla, ja ehkä siksi olikin luontevaa hakeutua kauppakorkeakouluun opiskelemaan ekonomiksi, vaikka itse olenkin huomattavan käytännönläheinen ja välillä teoria-painotteinen opetus tuskastutti. Kauppakorkean pääsykokeisiin kuuluu viiden vuosittain vaihtuvan kirjan opiskelu, joista tehdään pääsykokeissa monivalintatehtäviä. Omana hakuvuotenani kirjojen aiheet olivat johtaminen, markkinointi, kansantaloustiede, taloustieteen kvantitatiiviseet menetelmät (matikkaa) sekä kirjanpito. 

Opiskelin Turun Kauppakorkeakoulussa vuosina 2009-2013. Pääaineenani luin toimitusketjujen johtamista (eng. Supply Chain Management), josta tykkäsin ihan hurjasti sen käytännönläheisen otteen ansiosta – minusta tuntui että opin asioita joita voisin oikeasti hyödyntää työelämässä pelkkien teorioitten pyörittelyn sijaan. Sivuaineinani luin tietojärjestelmätietoa ja kansainvälistä liiketoimintaa. Näin jälkikäteen mietittynä en olisi tehnyt mitään toisin; tällä pää- ja sivuainecombolla on ollut todella hyvin kysyntää. Varsinkin tietojärjestelmätieteen opintoni ovat olleet minulle hyödyksi urallani liikkeenjohdon konsulttina. 

isa-maria_aari_1_kopio.jpg

Parasta opiskeluajassa oli ehdottomasti uudet ystävät, joista useita näen edelleen säännöllisesti. Olin myös mukana ainejärjestössä ja mukana järjestämässä Contact Expo -rekrytointimessuja ja excursiota Aasiaan, mitkä olivat myös ikimuistoisia tapahtumia opiskeluaikoina. Kannattaa olla aktiivinen opiskeluaikana, koska monista asioista saa hyvän mielen lisäksi kokemusta cv:een laitettavaksi.

Sain kandityöni purkkiin toisen vuoden keväällä (2011), jolloin pääsin ensimmäisiin oman alan kesätöihin. Muutin kesäksi Helsinkiin, jossa työskentelin Accenturella interninä. Syksy menikin vaihdossa, ja seuraavana keväänä (2012) minua pyydettiin tulemaan takaisin Accenturelle. Tein töitä osa-aikaisesti koulun ohella kevään, kesäksi muutin jälleen Helsinkiin, syksyn tein jälleen osa-aikaisesti etänä. Kevään 2013 käytin tehden graduani toimeksiantona Accenturelle. Toukokuussa kun gradu oli saatu kansiin, muutin pysyvästi Helsinkiin ja aloitin kokopäivätyöt liikkeenjohdon konsulttina Accenturen julkisen sektorin toimialalla, jossa olin työskennellyt ensimmäisestä kesästäni lähtien. Loppuvuonna 2015 siirryin Gartnerin julkisen sektorin konsultiksi ja sillä tiellä olen edelleen. 

Konsultti-termi on yleensä hiukan harhaanjohtava, koska se on niin laaja. Kärjistäen voidaan varmaan sanoa, että konsultti on juuri sitä mitä asiakas haluaa hänen olevan. Monesti asiakas ostaa konsultointipalveluita koska heiltä itseltään puuttuu tiettyä ammattitaitoa, mutta on myös tilanteita, jolloin konsultteja ostetaan käsipareiksi asiakkaalle, jonka omat työntekijät eivät ehdi tehdä kyseistä työtä. Tyypillisiä tilanteita, joissa asiakas ostaa konsultointipalveluita on tietojärjestelmien uusiminen tai ostaminen; harvoin asiakkaan työntekijöillä itsellään on kokemusta tietojärjestelmien koodailusta, jolloin on helpompaa ja turvallisempaa kutsua paikalle konsultit, jotka tekevät tätä päivätyökseen, kuin alkaa kouluttaa omia työntekijöitä nollasta. 

Työskenneltyäni liikkeenjohdon konsuttina 5 vuotta, voin todeta, että tietojärjestelmiä ei taida nykyään enää karkuun juuri missään. Oma vahva suositukseni on, että vaikka koodailu ei niin kiinnostaisikaan, kannattaa suorittaa ainakin tietojärjestelmätieteen perusopinnot, sillä tätä todella arvostetaan työelämässä. Ekonomi-taustaisena konsulttina pääsen usein toimimaan usein asiakkaan ja koodarin välissä tulkkina, eli välitän asiakkaan toivomuksia koodarille, ja kerron koodarin terveiset takaisin asiakkaalle selkokielellä. 

Konsulttina työskenteleminen on siitä jännittävää, että yhtenä päivänä olet roolissa x ja seuraavana roolissa y. Konsultilta vaaditaankin erittäin nopeaa oppimiskykyä, paineensietokykyä ja stressinhallintaa. Toisaalta, tässä ammatissa on juuri tämän takia myös mahdollista oppia hyvin paljon lyhyessä ajassa. Itse koen pelkästään positiiviseksi, että pääsen työskentelemään projekteissa eri asiakkailla, eri toimialoilla ja eri rooleissa – tuntuu kuin saisin pikakelauksella tutustua moniin työpaikkoihin. Oppimiskäyrä on varsinkin uran alkuvaiheessa erittäin jyrkkä, kun jokaisessa projektissa oppii uutta. Myös verkostot kasvavat kohisten, kun sekä kollegoiden että asiakkaiden kanssa tulee vietettyä paljon aikaa. Monet tuntemani ihmiset ovatkin siirtyneet seuraaviin tehtäviin juurikin näitä verkostojaan pitkin. Siirtyminen pöydän toiselle puolelle, eli asiakkaalle, ei myöskään ole harvinaista.

Jos liikkeenjohdon konsultointi ekonomi-taustalla kiinnostaa, vinkkaan sinulle seuraavaa: 
1) lue tietojärjestelmätiedettä ja strategista johtamista
2) kehitä esiintymistaitojasi ja
3) verkostoidu ja tutustu yrityksiin jo opiskeluaikana – käytännössä kaikki isot konsulttifirmat tekevät kouluyhteistyötä ja yrittävät löytää parhaat osaajat jo ennen kuin he valmistujat! 

Konsultointi avaa ovet käytännössä kaikille toimialoille ja koko maailmaan. Itse olen erittäin tyytyväinen, että aloitin urani konsulttina, koska olen päässyt tutustumaan työelämään aitiopaikalta, minua on koulutettu jatkuvasti ja olen päässyt tutustumaan mielettömän inspiroiviin ihmisiin matkan varrella! 

suhteet oma-elama tyo opiskelu