40 hours and counting

30.6.2015 40 hours and counting

KTämmän aakkoset

Tässä jatkoa aakkossarjaamme. Kirjoitin sekalaisesti ekonomin, vientikeskuksen ja henkilökohtaisen Gatitan näkökulmista. Toivottavasti nautit lukemastasi, ja saat parempaa kuvaa tästä ammatista ja Gatitasta. 🙂

A- Aamupala. Rakastan aamupalaa, ja lisäksi herään usein aamulla fyysisesti siihen ajatukseen, että nyt on muuten nälkä. En jaksa arkena tehdä juurikaan mitään asialle laiskuuteni takia. Yliopistoaikana ylioppilaskunnan kioski ja Fazerin kahvila sekä läheinen Alepa toimivat pelastajina. Nykyään toimiston kaapit ja Belvita aamukeksit, Siwa saavat murisevan vatsan hiljenemään tyytyväisesti. Viime syntymäpäivänä kollegani väsäsi minulle aamupalan kello 07:00, jonka mutustimme suihimme ja olimme 09:00 toimistolla. Kannattaa ottaa arkiaamutkin käyttöön aina joskus! Brunssit ovat tehokkain tapa aloittaa laiska sunnuntai. Esimerkki alhaalla viime sunnuntailta Jeron kanssa.

B- Buukkaukset. Hotellit, lennot, junat, messuständit, pöydät jne. Omaa sihteeriä ei ole. Toisaalta, on nopeaa ja ketterääkin, kun on itse vastuussa työmatkojen ja projektien logistiikasta.

C- CRM– järjestelmät eli Client Relationship Management, meidän organisaatiossa paremmin tunnettu nimellä CDMS, jonne kaikki asiakkaille tehdyt projektit, tiedonhaut, yhteydenotot ja raportit kirjataan. Välillä on aamuja tai päiviä, jolloin globaali järjestelmämme on alhaalla tunteja ja tekisi mieli heittää kone dramaattisesti ikkunasta ulos, sillä deadline kirjauksille lähestyy, mutta et voi tehdä yhtään mitään.

D- Delivery date. Markkinaraportin palautuspäivä asiakkaalle. Yleensä se on se päivä, jolloin lounas syödään päätteen ääressä 😀

E- Espanjalle, sekä maalle että kielelle. Vietin 10 kuukautta vaihdossa opiskellen yliopistossa Universidad Carlos III de Madridissa. Aloitin kielen puhumisen täysin nollista syyskuussa, ja toukokuussa pystyin vastaamaan tentteihin espanjaksi sekä juttelemaan ”sujuvasti”, mutta en virheettömästi, aiheesta kuin aiheesta. Ensimmäiset kolme kuukautta olivat hyvin vaikeita, mutta kun lauserakenteet alkoivat loksahtaa kohdalleen ihan vahingossa, oli tunne aika motivoiva.

F- Food & Drink-sektori. Yksi kolmesta erityistoimialoistani. Suomen päivittäistavarakaupan konsolidoitunut tilanne on tietenkin kaikille tuttua, mutta ei sen kokonaisvaltaisuutta joka päivä ajattele. S- ja K-ketjut jakavat keskenään 80% Suomen koko päivittäistavarakaupan markkinoista. Tilanne on ainutlaatuinen jopa Euroopan tasolla.

G- Greys Anatomy. Jokin henkilöhahmoissa on niin hauskaa ja koukuttavaa, että unohdan sarjaa katsoessani kaiken oman elämän stressin. Lisäksi olen silmät vetisinä hohottanut muutamia hauskoja Meredith ja Christina fraaseja niiden tultua vastaan omassa elämässä liiankin samankaltaisina. Olimme koulutusmatkalla Lontoossa nykyisen kollegani kanssa. Molemmilla oli uusien akronyymien ja case-tehtävien kanssa tarpeeksi tekemistä, mutta sen lisäksi myös hieman sydänsuruja. Muutaman viinilasin jälkeen seuraavasta fraasista tuli meidän inside joke, joka otetaan edelleen avuksi aina kun on rankkaa ja haluamme muistuttaa toisillemme kuinka hyvin meidän asiat oikeasti ovat. Christina:” I have an M.D and a PhD, I am a freaking cardiothoracic surgeon… (laughing) I-I am supposed to be studying for my boards. The most important exam of my life, and I’m… (laughs) And I’m– I’m– I’m locked in a bathroom crying… because of a boy. (stops laughing and exhales)”

( <http://audreymagazine.com/top-ten-gif-worthy-reasons-well-miss-cristina-yang-on-greys-anatomy/>)

Healthcare-sektori. Toinen erityistoimialoistani. Lisää statistiikkaa: noin 98% kaikista terveydenhuollon terveysteknoligiatuotteiden ostoista tekee Suomessa julkinen terveydenhuolto.

I- Innovations. There is nothing new under the sun– fraasi ei kyllä pidä kirjaimellisesti paikkansa. Suomi on kehittyneenä länsimaana oiva esimerkki siitä, miten innovaatioilla luodaan uutta joka päivä. Samaten lähes ainoa markkinarako Suomen saturoituneilla markkinoilla esimerkiksi kuluttajakaupassa ovat nimenomaan innovatiiviset tuotteet. Myös B2B-kaupassa on huomattavasti helpompi lähestyä uusia kansainvälisiä kehittyneitä markkinoita kun voi pitchata tuotettaan tai palveluaan perustellusti innovatiiviseksi. Toisaalta, suomalainen insinöörikansa tunnistaa hienommankin myyntipuheen keskeltä turhuuden ”innovaation innovaation takia” hyvin helposti. Lisäksi tuotteen tai palvelun kauppaaminen ilman rationaalista USP:tä, eli unique selling pointtia, on lähes mahdotonta varsinkin tämän hetkisen haastavan taloustilanteen keskellä, kun kaikki uudet riskit tutkitaan suurennuslasin läpi ja käännellään tavarahankinta johtajien excelien yhtälöissä viiteen kertaan. Huom! USP ja innovaatio eivät ole synonyymeja, USP:n ei aina tarvitse koostua innovaatiosta, mutta hyvästä innovaatiosta voi tulla yrityksen tärkein USP.

J-Jäätelö. Sille on oma vatsa. Ja oma päivittäinen kalori count.

K- Kansainvälistyminen. Yrityksella on käytössään useita tapoja kansainvälistyä: suoramyynti vaikka nettisivujen kautta, partneroituminen paikallisen toimijan kuten maahantuojan, tukkurin tai vähittäisketjun kanssa, oman myyntiorganisaation tai tehtaan pystyttäminen eli FDI= foreign direct investment, yritysosto jne. Omaan työhöni kuuluu lähinnä partnerin kanssa tapahtuvan kansainvälistymisen markkina-raportit, partnerihaut, liiketoiminta mahdollisuuksien screening ja konsultointi.

M- Maahantuonti. Kolikon toinen puoli. Neuvon valtion x yrityksiä siitä onko heillä Suomen markkinoilla potentiaalia ja miten heidän on tehokkainta tulla markkinoille eli tehdä vientiä valtiolle x. Suomelle tämä on tietenkin maahantuontia. Luon siis paljon suhteita esimerkiksi suomalaisiin maahantuojiin, sekä jakeljoihin, jotka ovat kansainvälistyvän yrityksen ehkä suoraviivaisin tai yleisin tapa aloittaa aktiivinen presenssi uudella markkinalla.

N- Networking. Verkostoituminen on ammatissa kuin ammatissa ollut tärkeää jopa ennen Linkediä tai muuta somea. Kahvikuppi tai viinilasi kädessä on aloitettava fiksusti keskusteja täysin vieraiden ihmisten kanssa. Aloittaminen on äärimmäisen vaikeaa vaikka erilaisissa tilaisuuksissa kierränkin noin kerran viikossa. ”Mitä pidit luennosta” ”Hei saanko liittyä seuraanne”- ovat joitakin tylsiä, mutta aina toimivia esimerkkejä käyttämistäni aloituksista.

L- Laskentatoimi ja/tai rahoitus. Aine jota kaikki neuvoivat lukemaan enemmän kuin perusteet. Kuuntelinko näitä neuvoja? Eeen varsinaisesti. Siellä olimme Jeron kanssa samoilla saunan lauteilla huutelemassa että ”En tarvitse”. Tarvitsenko taitoja nyt työelämässä? Juuri nyt en ainakaan pävittäin, mutten epäile hetkeäkään, ettenkö niihin vielä törmää. Niinpä liityn siihen neuvovien kehäraakkien kuoroon ja sanon sinulle ekonomiopiskelija: laske. Enkä minäkään luovuta. On iltakursseja, itseopiskelua ja vaikka mitä.

O- Office Outlook. Aka sähköposti. Näpyttelen päivässä keskimäärin 20 viestiä ja vastaanotan suurinpiirtein saman verran, jos kaikki sisäiset Newsletterit jätetään pois laskuista. Outlookista löytyy päivittäin hienoa sovelluksia ja nappuloita, joiden olemassaoloa en ole kaivannut, mutta joiden löytäminen helpottaa elämää suunnattomasti. Esimerkiksi viestin liittäminen suoraan kalenteriin. Marvellous!

P- Pianon soittaminen. Yritin tätä harrastusta omasta mielestäni ahkerasti melkein viisi vuotta. En kuitenkaan koskaan ymmärtänyt, miten nuotteja voi lukea katsomatta mitä sormet tekevät. Onneksi ymmärsin oman parhaani ja keskityin soiton sijaan lopulta laskemaan kasien tahteja pianokonsertteja kuunnellen balettitunneilla.

Q- Quuma suihku illalla. (Nyt ei pysty keksimään parempaa :D) Suihkun lämpötila on oikea silloin, kun suurin osa ihmisistä pinkaisee suihkusta ulos huutaen ”AARGH!”. Sama pätee kylpyveteen.

R- Reply all emailissa. Kätevä. Ja vaarallinen. Jokaisella toimistotyöläisellä on tästä omat ”hulvattomat” esimerkkinsä. Suurimalle osalle se on niin hulvaton, että esimerkkejä ei elämän aikana vainoharhaisuuden takia montaa ehdi siunaantua.

S- Suomi. Maa, josta kerron matkoillani erittäin ylpeänä tarinoita ja esimerkkejä. Toisaalta vinkkinä: ei ole sosiaalista tilannetta, jossa et pärjäisi, jos osoitat aitoa kiinnostusta myös muiden henkilöiden kotimaita ja kulttuuria kohtaan, etkä hölötä Suomi-Salmiakki mantraa taukoamatta. Pienen hienon valtion kasvetteina innostumme herkästi hehkuttamaan upeaa Suomeamme. Näin pitääkin olla, mutta aika monen valtion kansalaiset tuntevat myös näin ja dialogin on oltava kaksisuuntaista.

T- Takut aamuisin. Olen omassa kropassani erityisen ylpeä hiuksistani. (Paksut ja luonnon raidoittamat) Paitsi aamuisin, jolloin niiden selvittämiseen tuhlautuu helposti vähintään viisi minuuttia. Hienoin asia jonka britit ovat kehittäneet Ginin jälkeen on ehdottomasti Tangle Teezer. Omistan niitä kaksi ja olen työni puolesta kerran tavannut harjan keksijän Mr Shaun Pulfreyn.

tangle teezer

(<http://www.theguardian.com/small-business-network/2014/aug/23/small-business-spotlight-tangle-teezer-shaun-pulfrey>)

U- Ura. Se ei tarkoita minulle sitä, että omistaa elämänsä pelkästään työlle tai tekee paksua tilipussia alusta loppuun. Ura on minulle terminä se fiilis, että voi aamuisin herätä ja pahimman tokkuraisuuden keskeltä todeta useimpina päivinä, että on kiva mennä töihin, enkä laske päiviä eläköitymiseen (jos minun sukupolvi ikinä eläköityy, vai miten se meni). Tietenkin nautin tietystä elämänlaadusta ja haen ihmisolentona siihen parannusta jatkuvasti.

V- Video conference call. Hyvä työkalu esimerkiksi silloin, kun asiakkaani tulee Suomeen, muttei ehdi millään matkustamaan sen lisäksi Pohjois-Suomeen JA Varsinais-Suomeen JA Keski-Suomeen kolmen päivän aikana. Lync tai Skype-puhelun pitäminen on siinä vaiheessa erittäin hyvä vaihtoehto. Monet ovat kehittäneet video calleista myös taitolajin. Kollegani kysyi minulta eräässä työpaikassa, että olisiko mahdollista ohjata oma kamera niin lähelle naamaa, että voisi sitten huomaamatta hivuttaa kasvot välillä sivuun ja syödä pitkän puhelun aikana, jolloin häneltä ei vaadita inputtia kuitenkaan yli tuntiin. (tarina ei kerro toteuttiko hän idean oikeasti)

X- Xena. Paras TV-sarja lapsuuden ajoilta. Kyllä, valloitimme bestikseni kanssa takapihan metsän kallion nyppylät ja keppimiekkailimme tunteja. Ja taas tunteja.

(<http://www.blastr.com/2012/09/why_is_william_shatner_ma.php>)

Y- Ystävät. Ensimmäisenä päivänä Kauppakorkeassa en tuntenut ketään. Joulukuuhun mennessä olin kuitenkin löytänyt oman porukkani. Jos Greyn Anatomiassa Meredith ja Christina kutsuvat toisiaan ”my person” tai ”the one I call when I have murdered someone”, minulla näitä oli yhtäkkiä kourallinen. Ja on yhä <3

Z- Zeta Jones. Catherine Zeta-Jonas. Yksi lempi näyttelijättäristäni. Chicago, Entrapment, Zorrot: ah!

Å- Åland. Ahvenanmaan maakunta. Hieman unohdettu markkina-alue Suomessa. Kuitenkin esimerkiksi sellaisen pikkuyrityksen kuin Viking Line Abp pääkonttori sijaitsee Maarianhaminassa. Ruotsini oli lukiossa aika hyvä, kirjoitin vahvan Eximian. Viime viikolla jouduin juttelemaan Viikkarin ostopäällikön kanssa englanniksi. Det är livet… Mutta haluan ehdottomasti ottaa itseäni niskasta kiinni, ja parantaa ruotsiani takaisin sinne tasolle minne se kuuluu. Vinkkejä vaikka hyvistä radiokanavista ja artisteista otetaan vastaan 🙂

Ä-Äiti. Äiti on aina kannustanut opiskelemaan ja kehunut pienetkin saavutukset maasta kattoon. Olemme kuulemma veljeni kanssa hänen Uransa. On etuoikeutettua yrittää päästä alkuun omalla uralla, kun on aina paikka, jonne pudota, ja tietää, että pelastusverkko odottaa piukeana valmiina. Jottei menisi liikaa vetistelyksi, olen äidiltäni myös perinyt ystävieni ”rakastaman” taidon sekoittaa sanoja ja niiden merkityksiä toisiinsa läheisten ihmisten seurassa, eli silloin, kun on turvallinen ympäristö päästää skarpein ajatuksenjuoksu vähän lepäämään. Viime aikaisia ihania esimerkkejä: ”No se ruokapöytä tulee tietenkin tähän huoneen keskelle piraattipaikalle”.

Ö- Ötökät. Inhoan suuria hämähäkkejä ja torakoita siinä missä moni muukin, mutta pahimpia painajaisia olen nähnyt suurista trooppisista tuhatjalkaisista. Leppäkertuista sen sijaan pidän paljon! Olen allerginen lähes kaikille kotieläimille, mutta kesäisin lapsena keräilin leppäkerttuja isoon purkkiin ja vuorasin sen ruusujen lehdillä, jotka kuhisivat kirvoja. Yhtenä tammikuuna opiskeluaikanani kämppääni ilmestyi elävä leppäkerttu. Syötin sille hunajaa ja se kipitteli työpöydälläni kirjojen ja prujujen seassa ainakin viikon ennen kuin katosi mystisesti.

(<http://blog.lowcountryparent.com/word-on-the-street/family-fun-weekend-events-july-26-28/>)

Avainsanat: Gatita

Suhteet Oma elämä Opiskelu Työ

29.6.2015 40 hours and counting

Muusikon aakkoset à la Liisa

Auto – tärkeä muusikon työssä, vaikken muuten autoilusta hirveästi välitä. Tänä vuonna pisin keikkareissuni on ollut Lappiin ja matka taitettiin soittimien takia vanhalla kunnon autokyydillä. Note to self: seuraavan mahdollisen Levi-reissun voisi mielummin lentää, tai mennä edes yöjunan kyydissä..

Babies – oma musiikkini on tietysti minulle sydämen asia ja rakkain musaprojektini. Esiinnymme yhtyekokoonpanolla seuraavan kerran heti TÄNÄÄN eli maanantaina 29.6 klo 19.00 Espan lavalla, tervetuloa kuuntelemaan!

C-duuri – helppo sävellaji, josta musiikinopetus usein lähtee liikkeelle. C-duurissa ja sen rinnakkaissävellajissa luonnollisessa A-mollissa ei ole ollenkaan ylennyksiä tai alennuksia, joten pianolla näitä asteikkoja voi soittaa kätevästi pelkästään valkoisilla koskettimilla. Itsekin olen oppini saanut ja oppia myös jakanut C-duurista liikkeelle lähtien.

Disney-musa – erittäin kattavasti edustettuna opetusmateriaalissani. Kaikki musikaalimateriaali on laulajalle suurta herkkua: täynnä upeita, koukukkaita melodioita, vahvoja tarinoita ja mielenkiintoisia kertojahahmoja. Erityisesti murrosikäiset tytöt pääsevät (joutuvat?) veivaamaan Disney-musiikkia ja muita musikaalibiisejä läpi tunneillani – kaltaiselleni true fanille se on aina paras osa opetuspäivää!

Elacinit – korviin valetut kuulosuojaimet, omani vaimentavat tasaisesti 15dB kaikkia taajuuksia. Korvani ovat varsinkin viime vuosina olleet tosi herkät melulle, korvatulpat tulevat siis todella tarpeeseen treeneissä ja keikkoja katsoessa. Esiintyessä en tykkää käyttää tulppia edelleenkään muuten kuin äärimmäisessä hädässä (=infernaalisessa metelissä), mutta harjoittelen tätäkin pikku hiljaa, sillä haluan pysyä hyväkuuloisena tulevaisuudessakin.

Freelancer-verokortti – tätä pääsee jakelemaan ympäri maita ja mantuja joka vuosi. Se löytyykin tallennettuna sähköpostista, puhelimesta, koneelta ym. helposta paikasta siltä varalta, että yllättävä tarve omien tulojen verottamiseen iskee!

Gospel – upea musiikkityyli, joka on tullut minulle tärkeäksi erityisesti Higer Ground Vocals – gospelkuoron myötä. Olen laulanut HG:n riveissä jo kaksi vuotta ja oppinut aivan mielettömästi gospelista, laulamisesta yleensäkin ja vähän muidenkin tyylien estetiikasta. Seuraava keikkamme Timo Lassyn kanssa Pori Jazzeilla 15.7 yhdistelee vanhan gospelin ja negrospirituaalien soundeja jazziin, tervetuloa tsekkaamaan!

Haaveet – kukapa ei haluaisi olla IRS, international rock star? 😉 Useimmiten muusikon ammatti – vaikka loistohommaa onkin – on kuitenkin aivan tuiki tavallinen työ, ja glamour loistaa poissaolollaan esimerkiksi kun yrittää väistellä kolmen setin ajan kännisiä, esiintymislavalle domino-palikoiden tavoin kaatuilevia keski-ikäisiä miehiä.

Ihana – sana, jota käytän maneerisesti noin sata kertaa päivässä (viesteissäni sitä ryydittävät lisäksi sydämet ja lukuisat huutomerkit) ja välillä kuulen siitä leikkimielistä kuittailua. Laitoin vähän aikaa sitten eräälle soittokaverilleni vahvistuksen yhdestä keikasta ja hän vastasi minulle vähän piruillen yksinkertaisen lakonisesti: ”ihanaa”.

Joulu – ihana (hih) perhejuhla pimeän talven keskellä. Voinette arvata, että rakastan myös joululauluja. Lempparini ovat Sylvian joululaulu ja Kun joulu on – aika synkkää ja perinteistä, eikö! Olen itsekin yllättynyt, mutta niin ne vain vievät sydämeni uudelleen joka joulu.

Kalenteri – minulla on vieläkin vanha kunnon paperikalenteri ja olisin kyllä hukassa ilman sitä. Opetuksia lukuun ottamatta päivät ja viikot vaihtelevat minulla sen verran, etten muista ilman sitä, mitä minäkin päivänä tapahtuu. Ehkä vielä siirryn joskus pysyvästi digiaikaan, mutta ainakin vielä minusta on jotenkin turvallisempaa nähdä kaikki menoni mustaa valkoisella.

Larynx latinaksi, kurkunpää suomeksi ja tuttavallisemmin vanha kunnon aataminomena on ammattini keskiössä. Naisten kurkunpää on pienempi kuin miesten – siitä johtuu myös naisten korkeampi ääni – eikä se välttämättä erotu naisilla ulospäin, mutta piileksii yhtä lailla kaikilla kaulan keskellä. Tämän pikkuisen paketin kääreenä on suojeleva rusto, joka kätkee sisäänsä muun muassa äänihuulet. Olen kuluttanut paljon aikaa tämän pikkukaverin ymmärtämiselle ja tämän tekstin perusteella puhunkin siitä näköjään kuin jostain lemmikistä. 🙂

Monitori eli muusikon kuuntelu keikalla. Muusikko ei kuule yleisöön suuntaavista kaiuttimista omaa soittoaan tarpeeksi, ellei kyseessä ole todella intiimi akustinen keikka, joten hänellä on joko oma kaiutin eli kulma- tai etumonitori tai vaihtoehtoisesti kuulokkeisiin liitettävä korvamonitori. Itse tykkään enemmän kulmamonitoreista, mutta korvamonnareillekin on aikansa ja paikkansa. Etenkin tv-keikat ja isommat lavakeikat toimivat tekniikan takia useimmiten korvamonnareiden kanssa.

Nuotit – luen ja kirjoitan nuotteja, kuten muutkin koulutetut muusikot, ja opetustyössä täytyy useinkin tulkita biisejä pelkästään nuottien perusteella. Nuotinluku vaikuttaa kuitenkin joidenkin oppilaideni silmissä myyttiseltä erikoistaidoilta, jota oppii suurinpiirtein yhtä helposti kuin hepreaa. En toki osaa hepreaa, mutta luulen nuottien lukemisen olevan hieman helpompaa. 🙂 Kaikille teille, jotka epäröitte, että voiko laulu/soittotunneille/kuoroon mennä ilman nuotinlukutaitoa (koska tätä minulta kysytään usein): totta kai voi! Siellähän sitä juuri opetellaan instrumenttitaitojen lisäksi.

Opiskelu ei oikeastaan lopu koskaan tässä työssä. Oman opiskeluni seuraava iso pläjäys on oppari ja laulunopettajan ammattiin valmistuminen, niistä tulee varmaan kerrottua (ja tuskailtua) lisää blogin puolella syssymmällä.

Porukka – tuntuu hassulta kutsua bändikavereitani kollegoiksi tai työkavereiksi, vaikka sitä he toki ovat. Ennen kaikkea työkaverini ovat minulle kuitenkin kavereita, joiden kanssa tehdään musiikkia, keikkoja ja opetushommia. Opiskellessa ja töitä tehdessä olen tutustunut isoon joukkoon lahjakkaita muusikoita ja onkin mahtavaa, että jostain löytyy aina tarvittaessa esimerkiksi tuuraaja keikoille.

Queen – minulle niin rakas bändi! Ihastuin Queenin musaan 12-vuotiaana ja rakkaus yhtyeeseen roihuaa edelleen. Monet nykyisistä lempparibändeistäni olen ”löytänyt” lapsena tai teini-iässä ja Queen on niistä ensimmäisten joukossa. Muita minulle tärkeitä bändejä ja artisteja teinivuosiltani ovat mm. Nirvana, Mariah Carey, Bon Jovi ja Minnie Riperton. Aika laajaa skaalaa kieltämättä..! Soitan lemppariartistieni biisejä tietysti tosi mielelläni myös itse cover-keikoilla.

Roudaus eli laitteiston vieminen keikkapaikalle ja kamojen pystytys on monesti puuduttavin osa keikkapäivää. Se sujuu ammattilaisporukalla kuitenkin melko nopeasti ja rutiinilla, varsinkin jos käytössä on tuttu ja hyvä PA eli äänentoisto. Roudauksen jälkeen tehdään soundcheck, ja sitten odotellaankin keikan alkua, huonossa lykyssä useampi tunti.

Sairastaminen on laulajan kauhistus, sillä pienikin köhä vaikuttaa ääneen. Monet instrumentalisti-kaverini ihmettelevät aina välillä, miten laulajat ovat niin usein kipeänä. Vastustuskyvyissä on toki yksilöllisiä eroja, mutta mielestäni laulajat vaikuttavat ulkopuolisen silmissä sairastavan muita useammin, koska pieninkin flunssa oikeasti vaikuttaa työhömme. Ennen laulajanuraani en edes pistänyt merkille pientä kurkun kutitusta tai tukkoista oloa, mutta nykyään vahdin olotilojani muutoksia haukan lailla. Pientä lenssua äänestä ei ulkopuoliset onneksi huomaa, mutta itselläni on tietenkin aina rennoin ja paras olo laulaa silloin, kun ääni on parhaimmillaan.

Teksti – olen ollut lapsesta saakka innokas lukija ja kirjoittaja. Lempparikirjani ovat varmaankin koko Harry Potter -sarja, niihin tuskin kyllästyn koskaan. Päiväkirjamerkintöjen lisäksi kirjoitan itse runoja ja lauluntekstejä, osa teksteistäni pääseekin ulos pöytälaatikosta musiikkini muodossa.

Ulkonäkö – tosi tärkeä osa esiintyjän ammattia, mutta yritän suhtautua siihen käytännöllisesti ja liikaa stressaamatta. Olen tottunut kuulemaan laulamiseni lisäksi paljon palautetta ulkonäöstäni ja yritänkin aina pukeutua esiintymiseen tilanteen mukaan. On todella tärkeää ja osa ammattitaitoa, että esiintyjä ”näyttää kuuluvansa” esiintymisympäristöönsä, mielestäni vielä mielummin ihan ripauksen ylipukeutuneena. Vapaa-ajalla ja muissa töissä kuin keikoilla olen todella rento pukeutuja (minulle kotivaatteet = joka paikan vaatteet) mutta vaatekaapistani löytyy hurjasti erilaisia hienompiakin kuteita kaikenlaisia tilaisuuksia varten. Monet ystävistäni myös kuolaavat ja/tai vähän naureskelevat myös valtavalle meikkivarastolleni, jota olen karruttanut vuosien varrella etsiessäni kaikenlaiset hyppimiset ja hikoilut kestäviä meikkejä – kaikissa sateenkaaren väreissä totta kai.

Viritys – tarkistan soittimen tai laulun vireen old schoolisti ääniraudasta, pattereilla toimivasta viritysmittarista tai nykyään näppärästi kännykästä äänirauta-appin tai -sivuston kautta.

World Wide Web – vietän päivittäin aikaa netissä ihan luvattoman paljon. Työvälineisiini kuuluu perinteisen sähköpostin lisäksi myös ei-niin-perinteisiä foorumeja, kuten Facebook, jossa sovitaan paljonkin työjuttuja. Some ei ole minulle siis pelkästään ystävien elämän seuraamista ja viihdettä, vaan sieltä pitää tarkistella aikatauluja, sopia treenejä, pyytää ja tulla pyydetyksi keikoille ja niin edelleen. Sen takia iltaisin laitankin netin usein pois päältä, sillä en jaksa (ja monesti ihan periaatteesta halua) alkaa vastailemaan klo 22 sunnuntai-iltana meseketjussa töihin liittyviin kysymyksiin.

X-asento – olen vähän stressaajaluonne ja syyllistyn usein töiden tekoon myös vapaa-ajalla, mutta sen vastapainoksi osaan myös rentoutua isolla ärrällä, useimmiten hyvän ruoan ja seuran parissa.

Yö – en tarkoita tässä bändiä vaan ihan sitä itseään, yöaikaa. Olen ehdottomasti iltavirkku ja tarmokkaimmillani myöhään illasta ja silloin usein muusikon työpäiväkin vasta alkaa.

ZzZz – ja edelliseen liittyen, öisin on tarmonpuuskien ja keikkojen jälkeen uni maistuu, tosin ei heti keikan jälkeen. Adrenaliiniryöpystä tokenee viimeistään parissa tunnissa kotiinpääsystä, joten ennen kuin Nukkumatti tulee vierailulle aika kuluu keikkaöisin Netflixin tai koneen kanssa. Myös päiväunet on ihania – olisinpa edelleen pikkulapsi, jolloin niitä pääsisi kiskomaan päivittäin..

År – olen elänyt itse koko aikuisuuteni tähän mennessä ajatellen tulevaa elämää eteenpäin vuoden kerrallaan. Opiskelujen takia vuosisuunnitelma-ajatus onkin toiminut hyvin tähän asti, en osaakaan tehdä pidemmän ajan suunnitelmia. Varsinkin tuleva vuosi pitää kuitenkin sisällään niin paljon elämänmuutoksia, että tällä hetkellä vuosisuunnitelman loppupää näyttää kysymysmerkkiä. Mutta antaa elämän viedä ja katsotaan, mitä tapahtuu!

Äänenhuolto – sinkki, vesi ja uni! Siinä laulajan (tai no, minun) avaimet onneen, ei ainoastaan sairastaessa, vaan muutenkin. Unen tärkeys lienee selvää, itse huomaan huonojen yöunien vaikutuksen äänessä käheytenä ja kuivuuden tunteena, ja myös yleisesti kropassa voimattomuutena. Vettä pyrin litkimään vähintään 1,5 litraa päivässä, näin kesäisin hiukan enemmän. Lisäksi syön sinkkitabletteja ravintolisänä ja koen juuri niiden ansioksi, että sairastan melko harvoin. Bonuksena sinkki myös puhdistaa ihoa! Eron huomaan ihon kunnossa ja flunssa-alttiudessa aina jos unohdan ostaa uuden sinkkipurkin vanhan loputtua.

Ö-duuri – C-duurin vastapainoksi vähän eksoottisempi sävellaji. 🙂 Jos soittaa tai laulaa vähän sinnepäin, voi aina sanoa soittaneensa ö-duurista, heh!

Avainsanat: liisa, muusikko

Kulttuuri Musiikki Opiskelu Työ