Täähän käy työstä – muistoja menneistä kesätöistä
Olen syntynyt syyskuun loppupuolella. Tämä tarkoitti lapsuudessani sitä, että synttärijuhlieni aikaan ruska oli kauneimmillaan ja puut täynnä omenoita. Mitenkään sen syvällisemmin en ajatellut lapsuudessani synttärieni ajankohtaa tai sitä, että kaikilla läheisillä ystävilläni oli synttärit jo alkuvuodesta, tai viimestään kesäkuussa. Tämä muuttui radikaalisti vuonna 2005, jonka kesä oli koko tämän astisen elämäni pisin! Ai miksi? Noh, tosiaan, täytin kahdeksantoista vasta vuoden 2005 syksyllä, kun taas kaikki ystäväni viettivät koko pitkän kesäloman jo täysi-ikäisinä.
Tähän alkuun heti selvennys: toisin kuin voisi kuvitella, en todellakaan odottanut täysi-ikäistymistä, jotta pääsisin baareihin (vaikka, kröhöm, tunnustan, että livahdin pari kertaa alaikäisenä kuppilan puolelle – mutta ei hätää äiti! Olin niin nuoren näköinen, että minut heitettiin aina ulos melko äkkiä.. Haluaisin toki ajatella, että näin tapahtuisi edelleen, jos lähtisin yökerhoilemaan ilman papereita). Edes autolla ajaminen ei houkutellut niin paljon, että olisin odottanut täysi-ikäistymistä juuri sen takia – puhumattakaan vaikkapa äänestämisestä! Minua kalvasi alaikäisyys kesällä 2005 sen takia, etten voinut edelleenkään hakea ”oikeisiin töihin”. Vaatekaupat, hampurilaisravintolat, jäätelökiskat – ja, no joo ne baarit, mutta se tiskin toinen puoli – kutsuivat kaikki nimeäni ja edustivat minulle vapautta ja aikuisuutta: oikeita töitä. Ja niihin en päässyt sinäkään kesänä, sillä olin vielä seitsemäntoistavuotias kakara. Voi kuinka mälsää se olikaan!
Kesätyöt ovat nuorille erinomainen tapa päästä työnteon makuun, ja monet jäävätkin myös kesän loputtua tekemään viikonloppu- ja iltavuoroja kesätyöpaikassaan opiskelujensa ohella. Minulla on ollut elämäni aikana neljä eri kesätyöpaikkaa, joista viimeisimmässä teen edelleen toisinaan töitä keikkahommieni ohessa, kun opetustyöni on kesätauolla. Osaa kesätyöpaikoistani muistelen lämmöllä – ja osaa vähän hiki otsalla. Viimeisin ja myös nykyinen kesätyöni on musiikkiaiheisessa museossa, jossa olen viihtynyt jo useamman vuoden tehden vuoroja silloin tällöin. Museotyö on todella kivaa, ja se onkin heittämällä lempparini kaikista kesätöistäni! Kaiken kaikkiaan olen kuitenkin päässyt vuosien saatossa aika mukaviin hommiin, tässä vähän muistoja menneistä kesätöistäni:
ensimmäiset kesäduunini painoin seurakunnassa. Olin ollut jo muutamalla riparilla isosena, mutta en ehkä laske niitä ihan varsinaisiksi kesätöiksi. Pääsin kuitenkin myös vähän pidemmälle pätkälle seurakunnan hommiin, nimittäin hautausmaalle! Karsin rikkaruohoja, istutin kukkia ja haravoin kotikyläni hautausmaalla hieman yli kuukauden. Huvituksiini kuului musiikin kuuntelu työnteon ohella, hautakivien nimien tutkiminen – ja erityisesti niiden kohtaloiden pohtiminen, jotka olivat hautakivien päivämäärien mukaan kuolleet nuorena, tai jopa samana päivänä kuin useampi muu saman sukuhaudan henkilö.
Kesätyöni numero kaksi oli koruliikkeessä, jossa vietin (vihdoinkin täysi-ikäisenä) koko seuraavan kesän myyden koruja. Opin käyttämään kassaa, palvelemaan asiakkaita ja sähläilemään ihan kunnolla myyntityössä (esimerkkiä seuraa). Työssä ärsyttävintä oli lahjojen paketointi – en vain millään osannut! Muutama asiakas lähti kaupasta aika näreissään ryppyisten pakettitekeleideni kanssa, mitä en kyllä ihmettele lainkaan. Ehkä kuitenkin kehityin taidoissani kesän aikana, sillä nykyään paketointi sujuu minulta aika mallikkaasti ja koristeluiden kera! Ehdoton ykkössähläykseni liittyy myös paketointiin: eräs rouva tuli ostamaan sukulaistytölleen lahjaksi kivellistä riipusta, jota kaupassa oli myynnissä monessa eri värissä. Hän tutki ja pohti todella pitkään eri värien kesken, ja tiski täyttyikin kymmenistä riipuksista, joista hän lopulta valitsi yhden. Paketoin ostoksen (tällä kertaa jopa ihan kelvollisesti) ja rouva lähti tyytyväisenä perusteellisesta asiakaspalvelusta – palatakseen muutaman päivän päästä tyhjän rasian kanssa. Niin, olin paketoinut hänelle tyhjän korurasian! Siinä mielettömässä hötäkässä olin jotenkin säheltänyt korun takaisin kaappiin ja myynyt hänelle kauniin paketillisen ”ei mitään”. Myymäni koru löytyikin kaapista ja onneksi sekä asiakas että työnantajani suhtautuivat tapaukseen kohtalaisella huumorilla. Mutta kuulkaa, kyllä hävetti.
Seuraavana kesänä minulle tarjottiin uudestaan hommia korukaupasta, mutta olin jo ehtinyt jostain käsittämättömästä syystä hakea ja saada paikan kaupan kassana. Taisin haluta pidempiä työpäiviä ja enemmän vuoroja, ja niitä isossa ketjuliikkeessä riittikin oikein läkähdykseen asti. Opinkin vakkarityöntekijöiden lomauttajana nauttimaan erityisesti aamukuuden vuoroista, jolloin pääsin purkamaan lasteja ja täyttämään hyllyjä. Ne olivat minulle kaikista mieluisimpia vuoroja, sillä kassatyöskentelystä en tykännyt kaupassani yhtään. Kauppamme vakioasiakkaisiin kuului muun muassa Pennileidi (maksoi usean kymmenen euron ostoksensa viiden ja kymmenen sentin kolikoilla, jotka hän oli pakannut tarkasti minigrip-pusseihin), Kaappijuoppo (kävi ostamassa olutta lukuisia kertoja päivässä sixpack kerrallaan ja palautti tyhjät pullot aina muutaman tunnin päästä aloittaen uuden kierroksen), sekä Juoksueväs (ns. poliisin vanha tuttu, joka hankki juomansa kulkematta kassan kautta). Kesä oli pitkä ja rankka, mikä huvittaa minua nyt, sillä en ehtinyt olla kaupassa töissä kuin vähän alle kolme kuukautta. Se tuntuu muistoissani kuitenkin paljon pidemmältä ajalta, varmaankin koska olin töissä lähes joka ikinen päivä.
Työ miehen/naisen tiellä pitää ja olenkin iloinen kaikista kesätyökokemuksistani, myös niistä haastavista. Erityisen hyvin töistäni ovat jääneet mieleen opit asiakaspalvelusta ja monenlaisten ihmisten kanssa työskentely, niistä on ollut minulle paljon hyötyä myöhemminkin! Toivottavasti intoudutte kertomaan kommenttiboksin puolella myös omista kesätyömuistoistanne – ja yritän houkutella myös tämän blogin muita kirjoittajia kertomaan omistaan..! ;)
Kuvituksena tämän kesän Instagram-kuviani, minut löytää instasta nimellä @liisamusic. Seuraathan jo myöskin blogimme instaa, tietysti nimellä @40hoursandcounting! :)