Suksi suksi, ei luista mihinkään
Miten ihanan tunteen taas saankaan siitä, että olen ylipainoinen. Etenkin, kun sitä taas hierotaan kasvoilleni kuin erittäin kylmää pakkaslunta.
Olin innoissani, kun taas pitkästä aikaa on kunnon talvi. Pidän talvesta paljon ja haluaisin touhuta kaikkea pihalla, enkä kyyhöttää jossain salilla vääntämässä puntteja. Olen aina tykännyt talviurheilulajeista, kuten perinteisestä hiihdosta ja luistelemisesta. Hiihdossa on vielä se kiva puoli, kun voit lähteä kunnon lenkille suksien kanssa niin, että maisema vaihtuu. Luistellessa luistelet melkeinpä vain ympyrää nähden samat maisemat kokoajan.
No, olin sitten innokkaana tilaamassa alennusmyynnistä suksia. En tarvinnut kummoisia, kun en ole pitkään aikaan hiihtänyt, ihan aloittelijan tasoisia meinasin. En halunnut mennä liikkeeseen ostamaan suksia koska a) halusin maksaa sukset erissä ja b) en halua antaa kasvojani tilaukselle, kun kysytään painoa. Niin, eihän luistimia varten mitään painoa tarvitse tietää, mutta hiihtämiseen se on must, jotta on oikean jäykkyys suksissa. Löysin sitten eräästä nettiliikkeestä sukset, joille jäi koko paketille (pois lukien sauvat), vähän reilut 100€ hintaa. Se oli mielestäni kohtuullinen hinta, kun en ole mikään pro hiihtäjä. Laitoin myös lisätietoa, että ammattilainen saa valita minulle oikean pituiset sukset, kun laitoin sinne myös pituuteni ja painoni. Vastaus tuli melkein pari viikkoa myöhemmin, että kyseisiä suksia ei minun kokoiselleni löydy tuosta mallista. Yritin sitten epätoivoisesti kaluta läpi muita suksia myös muilta nettisivuilta, mutta hinnat kapusivat monen sadan euron tietämiin, eli se siitä. Toisin sanoen minun täytyy laihduttaa, ennenkuin pääsen halvemmalla hiihtämään. Todella epäreilua.
Suksien ostaminen sai tuntemaan samalta, kun vaatekaupoissa vaatteiden sovittaminen. Se turhautuneisuus ja ikävä olo, joka painaa mieltä useamman päivän ajan. Minä ainakin siinä surun keskellä tartun ensimmäisenä siihen, josta saan hyvän olon: ruuasta. Pizza, karkit, limpparit.. Äkkiä parempi olo mulle nyt. Yritän päästä kaikesta negatiivisesta tuntemuksesta eroon, jotta en haksahtaisi herkkuihin. Täällä pahin herkku on sipsit, mikä on sun pahin houkutus?
Asiasta kukkaruukkuun. Blogini ei todellakaan ole vielä valmis ulkoasultaan, ei ole päässyt edes alkuun. Lähiaikoina on tulossa kuvia sekä kauan odotettu banneri. Pysykää kuulolla!