Havahduin pelottavaan tunteeseen ensimmäinen päivä tätä vuotta. Niin muuten, hyvää tätä vuotta, olkoon se kaikin puolin parempi kuin 2020!

Takaisin tähän tunteeseen.. Olin käymässä nukkumaan ja seuraavana päivänä herätyskello oli laitettu soimaan klo 4 töiden vuoksi. Aluksi kaikki tuntui normaalilta, mieheni tuli suukottamaan, sillä hän jäi valvomaan vielä. Kun hän laittoi meidän makkarin oven kiinni, alkoi tuntua oudolta. Pyörin sängyssä ihmettelemässä, että mikä tämä tunne voi olla? Yritin paikallistaa kipua, mutta en täysin pystynyt siihen. Ensin luulin sen olevan rintakipua, josta itselleni tyypillisesti menin paniikkiin. Ja mikä paras tietolähde onkaan klo 23 yöllä, kuin kaikkien meidän rakastama Google. Yritin löytää sieltä oireet, jotka täsmäisivät omiini ja tietenkin laatia Greyn Anatomiasta saadulla lisenssillä diagnoosi. Ihan ei kyllä putkeen mennyt. Se mikä minulla VOISI olla, on ihan hakuammuntaa tällaiselle normi matti meikäläiselle. Etsin myös tietoa siitä, pitäisikö minun lähteä sairaalaan tutkittavaksi. Tästäkin oli vähän ristiriitaista tietoa: jossain luki, ettei ihan vähästä pitäisi mennä ja täytyisi ”erottaa” mikä on hyvänlaatuista kipua ja mikä ei. Minulle kaikki kipu on pahasta. Lisäksi en pidä lääkärissä olosta yhtään, vältän sitä kaikin tavoin.

Kello oli jo reilusti seuraavan päivän puolella. Päätin tunnustella kädellä, missä kohtaa minulla on kipua, josko sillä tavoin voisin paikantaa parhaiten. Sain paikannettua kivun vasempaan kylkeen. Kipu ei tullut kylkiluista vaan alempaa. Siitäkin etsin tietoa. Ensimmäisenä löydän Mtv3:n uutisen: ”Perheenäiti meni lääkäriin kylkikivun takia – sai kuulla karmean uutisen: ’En ollut huomannut mitään erilaista’ ”(Lue uutinen tästä). Lyhyesti kerrottuna uutisessa perheen äidillä todetaan syöpä. Voin sanoa, ettei mitään järkeä lukea tuollaista keskellä yötä ja saada jo päähän ajatus siitä, että itsellä on nyt syöpä.

Aika kului ja kului, kunnes se oli jo niin paljon, että minun piti herätä. En ollut nukkunut yöllä silmäystäkään ja kello jo soi. Kävin myöhemmin sinä päivänä antamassa myös korona näytteen soitettuani oireideni vuoksi päivystykseen. Näyte osoittautui negatiiviseksi, onneksi näin. Samanlaista kipua en ole ennen tuntenut ja tuon yön jälkeenkään samanlaista kipua ei ole ollut. Mistähän voisi olla kyse? Yksi on varmaa ja se on se, että nyt ei enää leikitä terveyden kanssa. Nyt otetaan tämä painonpudotus oman hyvinvoinnin kannalta vakavasti. En todellakaan halua saada sydäninfarktia alle kolmekymppisenä (ei tarvitse kyllä tulla koskaan). Onko teillä ollut jotain omituisia kipuja, joista ette ota selvää?