Elämäni murmelina
Kas, hän on elossa!
On tässä vähän vettä virrannut Vantaassa noista viime hurinoistani. Etsittiin kummitukselle kaveria yrittäjää erääseen 90-vuotiaaseen kartanoon. Tehtiin lokakuussa tämän blogin kautta tapaamani supernaisen kanssa sellainen tarjous, josta eivät voineet kieltäytyä – ja niinpä tässä on marraskuun alusta pyöritetty Kajjaanin koreinta juhla- ja kokoustaloa. Kaiken muun ohella.
Pikkujoulukausi humahti ohi melkoisella tahdilla: meillä paisteltiin kinkkua parisataa kiloa – laatikoiden määrää en uskalla edes arvioida. Työpäivät oli ympäripyöreitä, mistä yrittäjä toki on tooosi iloinen. Jännä sinällään, että jouluaatto aloitettiin päivystyksestä: mun selkä sanoi sopimuksensa irti sopivasti 5h ennen (ekan ever oman) sukujoulun alkamista. Kiitos Sirdalud ja Arcoxia joulusta 2017!
Hääsesonki alkaa toden teolla kesäkuulta: firman kalenteriin varattuina on 10 hääjuhlat, so far. Ennen omiamme siis.
Lauantaiaamuna heräsin Finnairin tekstariin, joka piippasi tehdystä check-inistä. Reissulle, josta itselläni ei siis ollut mitään tietoa. Matkalaukku autoon ja kentälle mars: vastassa Helsingissä oli lähes parikymmentä läheisintä ja rakkainta ystävää ja pullotolkulla skumppaa. Kerrassaan liikuttavaa oli nähdä niin monta parhauden tyyppiä saman katon alla. Eikä oikeastaan enää yhtään malttaisi odotella elokuulle, kunnes taas tavataan.
[Niin, kyllä sitä voi ihminen polttareita viettää jo maaliskuussa, etenkin kun tosiaan kesän kalenterissa on tällä hetkellä suunnilleen kaksi vapaata viikonloppua.]
Ja, kuten viime keväänäkin: täällä on ihan perkeleesti vielä lunta. Enemmän kuin viime keväänä siis. Ihan mahtavaa!
Eli jo perinteisiä sulaako-vaiko-eikö-sula -, avaanko-vappuna-vai-vasta-juhannukseksi – sekä muutan-Espanjaan-saatana -keskusteluita saa käydä itsensä kanssa melko lailla päivittäin.
Tänä keväänä on onneksi jo muutakin puuhaa tulonlähdettä, eli sinällään konttikahvilan ehtii avata vasta toukokuun puolella. Kun kuka sitä keskellä kinoksia kahviaan haluaa juoda. Mutta onhan tää nyt silti, ihan älytöntä. Hanki on ainakin metrinen, yhä edelleen. Päivisin kyllä paistaa aurinko, mutta yöpakkaset rapsuu -10C tuntumassa. Että se siitä keväästä.
Että tällaista täällä. Perussettiä siis: arkista ihmettelyä, yleistä sekoilua ja Monenlaisten Asioiden Yhtäaikaista Suunnittelua ja Järjestelyä.
Mitä ruudun sille puolen kuuluu tänään?