Kolme asiaa

Kah, koskapa olen tehnyt valtaisan comebackin tänne blogistanian ihmeelliseen maailmaan, niin taas on portit vallan avoimina kaikenkarvaisille haastepostauksille.

[Harkinnassa on myös iisiä arkiruokaa -reseptien jakaminen, järkkärin kaivaminen naftaliinista ja erään freelancerin tärähtäneen elämän jakaminen myös valokuvitse sekä syvällisempää analyysiä 37-vuotiaana tapahtuneesta parisuhteellistumisesta. Sitähänsääkysyit. Elämme jännittäviä aikoja, indeed.] 

Mutta sen pidemmittä horinoitta; tässäpä kolme asiaa -haaste, johon keskimäärin kaikki seuraamani bloggaajat vastaili. Noin vuosi sitten. Nimimerkillä ai miten niin vartin kärjestä?

3 asiaa, joista pidän…

• Nuotion rätinä ja savun haju. Erityispeukku, jos tikunnokkaan saa hiillosmakkaraa ja penkille seuraksi esimerkiksi pilkkihaalarissa haitarilla kesäillan valssia tapailevan appiukon.
• Murusen kanssa pötköttely viikonloppuaamuisin ennen kahville nousua. Ihana herätä ja hihitellä toisen kainalossa, kaikessa rauhassa – päivä alkaa höpsötellen ja hyvillä fiiliksillä.
• Kajjjaanin uudenkarhean uimahallin kuumavesiallas. Plus kolkääntkuus astetta. Aivan mahtava keittokattila vanhojen luiden vetreyttelyyn. Iso peukku ja lämmin suositus!

3 asiaa, joista en pidä…

• Ahdasmielisistä ja itsepäisistä ihmisistä. Joko yhdessä tai erikseen, Hankalaa on suhtautua esimerkiksi vain elämäm koulussa pätevyytensä hankkineisiin ja yhteiskunnallisiin asioihin kovaäänisesti kantaaottaviin ihmisiin.
• Tytöttelystä. Työ- enkä siviilielämässä.
• Toisten elämänvalintoihin puuttumisesta. Lapsia, kissoja, koiria, lemmikkisandaaleja, avio- tai avoliittoja, eroja, töitä, talonrakennusprojekteja, mitänäitänyton. Me kaikki ollaan loppuviimein vain itsellemme vastuussa tehdyistä päätöksistä, eli joskopa jätettäisiin vieraisiin pöytiin huutelu ja tarpeeton kommentointi sikseen. Jooko?

3 asiaa, joita tein viikonloppuna… 

• Ajeltiin 450 km pohjoiseen, joogaretriitin kokiksi. Keittelin kerrassaan päräyttäviä, ja kokonaisvaltaisesti vegaanisia ruokia läheltä ja kaukaa. Resehtiikkaa seuraa, yllätin nimittäin itsenikin maistuvilla herkuilla.
• Luin joululahjakirjaa (Riikka Pulkkisen uusin) takkatulen kanapelin ja pädin loimussa (ks. yllä).
• Hihittelin vanhan opiskeluystävän kanssa. Kätevä tuo kauppatieteellinen opinahjo – joogaretriitin kasaanpistänyt duo oli nimittäin opiskeluaikaisia kylterituttuja. Kivasti laaja-alaista osaamista saa yliopistosta – joogaohjaajasta mökkikansan ylijumalaan ja vegaanikokkiin. Ahhahha. 

3 asiaa, jotka osaan…

• Kyseenalaisten vitsien kertominen. Niistä iso osa on päätynyt siipan toimesta ns. Älä kerro tuota vitsiä enää koskaan -listalle. Kuulemma aina saa kärsiä ja hävetä.
• Herkullisen ruuan valmistus. Vaikka itse sanonkin, niin olen kyllä ihan oivallinen keittäjä – ja meille tullaan usein hyvin mielellään kylään, erityisesti ruoka-aikana.
• Täysin tarpeettoman määrän kylteriajoilta jääneitä hassunhauskoja juomalauluja, molemmilla kotimaisilla. ’Taaahtoisin tsinitonikin, tsinitonikin…’

3 asiaa, joita en osaa…

• Suhtautua itseeni suuntautuvaan kritiikkiin (aiheelliseen tai aiheettomaan) tunteetta. Harjoittelu jatkukoon.
• Matematiikkaa. Lukiossa kirjoitin lyhyestä matikasta kaksi kertaa pistettä vaille ämmän. Perkele. Numerot nyt vielä menee, mutta ne sanalliset tehtävät. Voi nyt jumalauta, kun vieläkin menee tunteisiin!
• Olla huolehtimatta huomisesta. Aika lailla intuitiolla tässä on nyt viimeinen kuusi kuukautta menty – ja pikkuhiljaa alkaa ehkä taloudelliset yms. työllistymiskuviot hieman huolettaa. Mutta hyvä tästä tulee, pakko!

3 asiaa, jotka haluaisin osata…

• Laulaa jännittämättä yleisön edessä. Yksin tai kuorossa. Toiveena edelleen olisi löytää laulun ilo – josko jo tänä keväänä uskaltautuisin mukaan paikalliseen poppikuoroon.
• Uida teknisesti oikein. Siis sillä tavoin pinnan alla käyden, ja oikealla tekniikalla. Räpiköin kyllä auttavasti sammakkoa, mutta tehokkaammin ja taidokkaammin sitä voisi uimahallissakin liikkua.
• Myydä itseäni ja osaamistani reippaammin. No nimenomaan just ei siinä mielessä. Pöllö! Vaan ammatillisesti tietty, mulla on kuitenkin ihan kivasti kokemusta ja visiota ja kaikkeeeee… Mutta miksi, voi miksi kynnys oman äänen korottamiseen, kun juttu koskee mulle tärkeitä juttuja on edelleen niin valtava?

3 asiaa, jotka minun pitäisi tehdä…

• Perustaa yritys. Liiketoimintaidea on jo. Ja liiketoimintasuunnitelmakin. Sekä osaamista, intoa ja suuria ajatuksia.
• Luottaa omien siipieni kantavuuteen (ks. yllä),
• Liikkua säännöllisemmin. Uimahallissa, ulkoillen, anything goes. Really.

3 asiaa, joista stressaan…

• Toimeentulon jatkuvuus – tällä temperamentillä tämä kolmen kuukauden kotirouvalarppi alkaa olla siellä äärirajoilla.
• Donald Trumpin tuleva presidenttikausi ja sen vaikutukset paitsi paikallisesti myös globaalisti. Voi nyt vittu, en paremmin sano.
• Täysin avoinna oleva tulevaisuus — mitä tahansa voi tapahtua. Se on paitsi ihanaa, myös aika kamalaa. Mä en todellakaan uskalla edes arvailla, mitä teen työkseni vuoden päästä näihin aikoihin – sitoutuminen puolisoon on parantanut lievän kammon sillä sitoutumisrintamalla. Mutta jotenkin tämä in-between-jobs -tilanne pitäisi nyt kääntää samaan suuntaan. Että tarttuisin tiukasti nyt jostain (lukuisesta) ideanauhasta kiinni, ja tekisin kaikkeni sen suunnitelman toteuttamiseen.

3 asiaa, jotka saavat minut rentoutumaan…

• Punaviini. Laseittain tai pullottain, tilanteesta riippuen. Onneksi, onneksi tonkkamääritelmä on jäänyt historiaan. Karrmeita punaviinirekkaonnettomuuksia tullut kohdatuksi joskus…
• Netflinks – silloin, kun sieltä sattuu löytämään jonkun katsottavan sarjan. Useimmiten pelkkä umpimähkäinen valikoiden selailu vie tunteroisen aikaa, ja lopulta päädyn katsomaan uusintana joko Määstötseeffiä tai Modernia perhettä. Nimimerkillä voisiko joku nyt perkele kertoa, mitä sieltä kuuluu/kannattaa katsoa?!
• Siipan kanssa jutustelu. Tyypillä on ihmeellinen taito helpottaa omaa oloani, pelkällä läsnäololla ja muutamalla positiivisella toteamuksella. Jotka valitettavan usein on ihan spot on.

3 asiaa, joista puhun usein…

• ​Murumiehet, eli siskojen pojat. Neljä ukkelia, ikähaarukassa 5-11 -vuotta. Erityisesti nuorimmaisesta riittää iloa pienelle pitäjälle – ja juttuja kyllästymiseen asti.
• Ruuanlaitto, reseptiikka, yrittäjyyshaaveet yms. työaiheinen. Jatkuvasti eli myös koko ajan.
• Itselleni, ystävilleni, tuttaville tai kylänmiehille sattuneet hassutukset. Olen vanhemmuuttani muuttunut keski-ikäiseksi sutkauttelijasedäksi – mulla on takataskussa valtavat kasat muka-nasevia heittoja, joita viljelen rasittavuuksiin saakka mm. asiakaspalvelutilanteissa, hississä, jne. 

3 asiaa, jotka puen mielelläni päälle…

• ​Kokkitakin.
• Juhlahamosen.
• Kotipaitulin (ja vuodenajasta riippuen myös villatakin ja/tai -sukat sen kaveriksi).

3 asiaa, joita en pue päälleni…

• Sukkahousuja, paitsi ultimaattisessa hätätilanteessa. Eli juhlahamosen niin vaatiessa.
• Rintsikoita kotioloissa. 
• Tennissukkia.

3 asiaa, jotka haluaisin hankkia…

• Sarpanevan valurautapadan. En edes tiedä miksi juuri se. Mutta silti, kauhiasti aina sellaisesta haaveilen – vaikka kaapit on täynnä (kahden yhdistyneen talouden jäljiltä) eri kokoisia kattiloita ja kippoja.
• Ikioman harrastuksen. Tää taisi olla mun elämäni noin viides ’uuden elämän alku’, eli muutto itselleni vieraaseen kaupunkiin ja sen oman elämänpiirin rakennuksen uudelleen aloittaminen. Kavereista en uskalla tällä hetkellä edes haaveilla – mulla on ihania, ihania ystäviä eri puolilla Suomea ja maailmaa, eli olen kovin onnekas tässä suhteessa. Mutta joku kiva oma tekeminen olisi kyllä oikeasti aika nastaa — oletettavaa kun taitaa olla, että tätä kovin symbioottiseksi äitynyttä avoliittoakin voisi hyödyttää se, että meillä molemmilla olis myös sitä omaa aikaa. Kuulemma.
• Kunnollisen vaatteiden säilytys-kaappi-hyllyasian. Muuten ihanassa kodissamme on vaatesäilytyksen suhteen valtaisia mustia aukkoja, joihin uudenkarheatkin vaatekappaleet vain häviävät. Syvät kaapit ja hyllyt yhdistettynä pimeisiin aamuihin ja mustiin vaatteisiin on aivan killeri yhdistelmänä – paskahalvaus ja infarkti uhkaa suunnilleen joka aamu pukeutumista yrittäessä. Tarttis laittaa nuo ilmeisen alkuperäiset vaatekaapit vaihtoon: joku näppärä säilytyssysteemi ja vaikka liukuovet siihen eteen loisi sellaista lisäarvoa ihmispolon arkeen, että alta pois. 

3 asiaa, joista unelmoin…

• Kolmen viikon löhölomasta jossain turkoosin meren, värikkäiden drinksujen ja huikaisevan kauniiden infinitypoolien äärellä. Tammikuinen instagram on melkoisen hajottavaa luettavaa, kun tuntuu että joka toinen tutun tuttu hikoilee tropiikissa palmun alla, tuore mango kainalossaan. Saatana, määki halluun!
• Nelikymppisistä Isossa Omenassa. Onneksi on vielä muutama vuosi aikaa moisiin hippaloihin, mutta NYCiin on päästävä tätä uuttakin vuosikymmentä juhlistamaan.
• Terveydestä, ilosta ja valosta niin itselleni kuin läheisillenikin. Lievistä epävarmuustekijöistä huolimatta mulla on moni asia aivan erinomaisen ihanasti juuri nyt. Sen soisin jatkuvan.

3 asiaa, joita pelkään…

• Kolmea anpiaista. Yyyh. Ne pörisee uhkaavasti ja lentelee ja pistelee ja kaikkee. 

3 asiaa, joita toivon tapahtuvan lähitulevaisuudessa…

• Työnäkymien kirkastuminen. Itselläni on toki tässä se olennaisin rooli, mutta toki myös tähtikarttojen suopeudesta voisi olla apua?
• Jossain mielenhäiriössä uhoamani keittiön pöydän saneerausprosessin loppuunsaattaminen aloittaminen. Pihapiiristä purettiin 1920-luvun talo viime kesänä ja siellä oli kerrassaan hurmaavia vanhoja ovia – ja tokihan vanha tsomettaja löysi intternetistä kaikkia vinkeitä ruokapöytäratkaisuja, joihin liittyy vanhat ovet, hionta ja lakkaus, jalkojen valmistus, päälilasi ja avot – Avotakkaankin sopiva kahdeksan hengen ruokapöytä on syntynyt…Suitsait ja käden käänteessä. Ks. yo. kuva. Tokihan ovi on edelleen jemmassa, maalinpoistoaineet ja skrapat hankittuna ja ajatus kristallinkirkas. Kun vielä saisi itsensä ns. sorvin ääreen (ahhaha, kerrankin puusepän nilkkaan osuva vertaus tämä!) ja prosessin käyntiin.
• Uimahallireissu, blini-ilta ja leffatreffit. Tän viikon agendalla nuo kaikki.

Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki, jos tänne saakka jaksoit lukea. Melkoinen jaarittelija tämä.