Arjen hallintaa

image.jpeg

Minä inhoan kiirettä, stressiä, kireitä aamuja ja kiukkuisia iltapäiviä. Jokin aika sitten päätin tehdä asialle jotain. Päätin tehdä konkreettisia muutoksia, niin että aamuista tulisi sujuvampia ja iltapäivät töiden jälkeen eivät olisi tulenarkoja.

Aloitin muutamalla arkea helpottavalla asialla:
– Laitan illalla seuraavan päivän vaatteet valmiiksi itselleni ja Neiti Näpsälle. Ei enää vaatekaappien ovien paiskomista ja vaateturhautumisia. Sujuvasti vain vaatteet päälle ja kohti seuraavaa haastetta.
 Teen seuraavan päivän eväät valmiiksi itselleni jo illalla, ettei tarvitse niidenkään kanssa aamulla tuskailla. Nyt olen vienyt tämän jo niin pitkälle, että teen sunnuntaina illalla kolmen ensimmäisen arkipäivän eväät jääkaappiin valmiiksi. 
 Tavarat paikalleen illalla. Helpottaa huomattavasti kun ei tarvitse kissojen ja koirien kanssa etsiä hiusharjaa, reppua, kumppareita tms. 

image.jpeg

Kun nämä on tehty, ovat aamut paljon leppoisampia. 

Herään ensin itse, laitan itseni valmiiksi, herätän Neiti Näpsän, hänelle vaatteet päälle, hellulle kahvi tippumaan ja aamupalalle. Näpsälle puuroa ja mulle smoothie. Sen jälkeen astmapiippu, hampaiden harjaus, hiusten laitto ja sitten pienempi voikin katsoa piirrettyjä. Minä lähden töihin ja hellu hoitaa kouluun saattamisen, kotoa lähtö 8.30.

Näillä rutiineilla aamut toimii, mutta sitten ovat vielä iltapäivät. Nälkäisenä kauppaan miettimään, että mitä ihmettä tänään syötäisiin! Kiire ja nälkä ovat kaikkein pahin yhdistelmä mulle, eikä se oikein Neiti Näpsänkään kohdalla toimi. Tästä seuraa kipinöitä sinkoavia yhteenottoja ja kaikkien hermot on palasina ennen kuin kello on 17.30 ja ruoka on pöydässä.

Aikaisemmin tosiaan olemme käyneet kaupassa monta kertaa viikossa ja tämähän luonnollisesti näkyy myös ruokakustannuksissa. Nyt olen neljän viikon ajan tehnyt niin, että käymme kaupassa vain lauantaina ja ostamme koko viikon ruokatarpeet valmiiksi. Tämä tietenkin vaatii viikon ruokalistan etukäteen suunnittelun. Olen suunnitellut ruuat niin, että teen ainakin yhden sellaisen ruuan, joka riittää kahdelle päivälle ja jos vaikka maanantaina keitän perunoita, keitän niitä niin reilusti, että tiistaina niitä voidaan paistaa lisukkeeksi. Tällä viikolla meillä syödään poronlihakeittoa (johon lihat keitin eilen valmiiksi), lasagnea, kinkkupastasalaattia, verimakkaroita ja poronkäristystä.

Näinä viikkoina meidän kolmen hengen perheen ruokakulut ovat olleet noin 80 euroa viikko ja tässä on mukana myös paperit ja pesuaineet. Sen lisäksi, että tämä pienentää ruokakuluja, olen huomannut tämän myös vähentävän meillä hävikkiä. Ruokaa ei heitetä roskiin vaan edellisen päivän ruokaa yritetään hyödyntää seuraavan päivän ruuanlaitossa tai työeväissä. Meillä syödään paljon hedelmiä, kasviksia ja marjoja ja ruokakuluja olennaisesti pienentää se, että kaupasta ei osteta lihaa. Ainoastaan kanaa ja satunnaisesti makkaraa, nakkeja tms. Lihat ja kalat löytyvätomasta takaa.

image.jpeg

Se mitä olen oppinut nyt neljän viikon aikana, on mm. se että ostan liikaa ruokaa. Monesti ei kaikkea saada syötyä mitä viikoksi varaan ja esimerkiksi leipää onkin nyt pakasteessa koko ajan ja sulatellaan sieltä tarpeen mukaan.  Tällainen ennakointi ja suunnittelu vähentää lisäksi ns. turhuuksien ostamista. Ja se stressi, sitä ei enää ole. Kun menen suoraan töistä Neiti Näpsän kanssa kotiin, tiedän heti mitä alan laittamaan ruuaksi ja ruuanlaittoon kuluu vähemmän aikaa kuin ennen, osaksi etukäteisvalmistelujen ansiosta. 

 

Mitkä ovat teidän arjen kompastuskivet ja onko muilla otettu käyttöön konkreettisia keinoja stressin vähentämiseksi?

Kommentit (5)
  1. Mun ruokasirkusta hankaloittaa asia, että mies ostaa tasan samat tarvikkeet joka kerta kaupassa käydessä, mutta odottaa silti että taion niistä jotain ihmeellistä ja erilaista ruoaksi. Inhoan jo sitä kaapissa odottavaa jauhelihaa etukäteen 🙂

    1. Yllätä se kirjoittamalla sille kauppalappu, jossa on kaikkea muuta kuin mitä hän normaalisti ostaa?

      1. Sit se soittaa 😀 Laitoin kerran lappuun kermaa ja fariinisokeria. Tuli kuva ruokakermasta ja kuohukermasta että kumpaa ja vielä soitto varmistukseksi et onhan se nyt oikeaa tuo kuohukerma. Repesin puhelun jälkeen ihan täysin sen vikalle kommentille ”ens kerralla oot vähän tarkempi, ettei täällä tarvi arpoa mikä on oikea tuote”. Mä kun luulin et se on helppo päätellä, kun sanoin tekeväni kinuskia.. 🙂

        1. Minä kirjoitin kerran kauppalappuun että kukkakaali. Mies soitti kaupasta ja kysyi, että kumpi näistä on se kukkakaali, vihreä vai valkoinen 🙂

          On olemassa joku syy, miksi minä hoidan meillä kaupassakäynnin.

  2. Hah, no meijän arjen hallitsemuudesta taisit jo lukeakin 😀 😀 Huomiseksi on ruoka valmiina Jykän toimesta. Keskiviikosta ei tiedä vielä kukaan. Nää, sehän on vasta keskiviikkona 😀

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *