Rehellinen vaatekaupan myyjä

Olipa kerran ivalolainen vaatekauppa. Pahaa aavistamaton paikallinen nainen asteli liikkeeseen tutustumaan uuden tulokkaan tarjontaan. Rekeillä roikkui mm. Soyaconceptin ja Creamin vaatteita, hyllyillä oli Riekerin ja Conversen kenkiä. Lisäksi naista ilahdutti liikkeessä oleva laadukkaiden lastenvaatteiden ja kenkien määrä. 

Naisen lisäksi kaupassa oli kaksi muuta asiakasta ja myyjä. Myyjä vaikutti olevan hieman vanhempi, elegantti ja ystävällinen nainen joka kuitenkin aika totisena seisoi liikkeen tiskin takana. 

Paikalla olevista muista asiakkaista toinen nainen halusi sovittaa hihatonta, liehuvahelmaista toppia ja kävi laittamassa sen sovituskopissa päälleen. Hän ehti hetken keinahdella peilin edessä liikkeen takaosassa, kun tiskiltä kuului napakka lause, jossa oli selvä venäläiskorostus: ”Liian pieni.” Mitään muuta ei myyjä sanonut. Toppia sovittanut nainen hiipi vähin äänin takaisin sovituskoppiin, palautti vaatteen rekkiin ja katosi. 

Jäätyään yksin liikkeeseen, liikkeeseen tutustumaan tullut nainen uskaltautui sovittamaan mukavalta vaikuttavia hieman joustavia mustia housuja. Vaikuttivat mukavilta työhousuilta nimittäin. Kun tämä nainen sai housut päälleen ja asteli muutaman askeleen peilin edessä vain todetakseen ääneen etteivät housut oikein istuneet ja että olisikohan mahdollisesti toista mallia. Kuului taas napakka kommentti: ”Sinä nyt vain olet tuon mallinen. Ei ole”.  Jäi housut ostamatta.

Että se siitä smalltalkista. Ja kuka sanoi että vaatekaupan myyjät ovat ärsyttäviä tyrkyttäjiä. Eivät ole, ainakaan täällä päin.