Hattutemppuilua

Mitä tulee shoppailuun, sitä kohtaan mulla on todellinen viha-rakkaus-suhde. Mä olen aina tykännyt käyttää kivoja vaatteita, mutta hikisiä sovituskoppeja välttelen viimeiseen asti. Toisinsanoen kun tilanne vaatimalla vaatii, mä lähden paniikkiostoksille niihin harvoihin liikkeisiin, joista löydän mieluiset (ja aina tarpeeseen tulevat!) releet.

Kontrastia löytyy myös valinnoissani. Mä haluaisin käyttää ekologisesti ja eettisesti tuotettuja vaatteita. Kaikki tietävät kuitenkin sen, että laatukama maksaa reilusti enemmän. Kirpparit koen valitettavasti kovin hankalina, koska löytöjä tehdäkseen ajan ja vaivan määrä ylittää kärsivällisyyden rajat. Usein minäkin marssin viikkorahojeni sekä huonon omatuntoni kanssa halpiskauppoihin ja yritän olla miettimättä muiden maiden muksuja, jotka todennäköisesti ovat kuteeni kutoneet.

Uusin ihastukseni on City Beach Australia, jossa myydään rentoja surffikuteita. Sieltä mä bongasin helteisen aussimaan välttämättämyydet: lippalakin ja aurinkolasit. 

Olen niin innoissani lippiksestäni, että tuskin kuljen enää ilman. Kuka olisi uskonut, en minä ainakaan!

Ps tämä postaus sai alkunsa eilen aamulla, kun olin päivävapailla Brisbanen keskustassa. Olin liikkeellä yksin ja halusin ikuistuksen itsestäni perinteisen turistikuvan muodossa. Keräsin rohkeutta pyytää satunnaista ohikulkijaa toimimaan kameramiehenä ja valitsinkin urpoja japanilaisia. Sain heiltä odotettua enemmän: japanilaisia jeesus-esittteitä. Hymystäni ehkä näkee, kuinka awkward tilanne olikaan…