Levottomuus ja sen ihanuus

kana.JPG

Voi levottomuus!

Ja sen ihanuus.

Kolme kuukautta sitten kirjoittelin tässä samaisessa tuolissa täysin tietämättömänä siitä, mitä oveni ulkopuolella odottaa.

Alkujännitys oli ohi hetkessä. Uudesta talosta tuli koti, lapsista sisaruksia, vanhemmista ystäviä. Elo Australian itärannikolla on ollut ilo, kovin arvokas aikakausi. 

Mutta seikkailijasielua pakottaa. On aika alkaa toimia.

Perustin pienen kotikirppiksen, jotta pääsevät tarpeettomat tavarat kiertoon. Lokakuisen puolityhjän matkalaukun tilalla on pian reppu, jonka sisältö saattaisi ryöstäjää raivostuttaa: se täyttyy enimmäkseen kuivatetuista kukista, minicrip-pussillisista simpukoita, piirustuksista ja päiväkirjoista. Aarteista.

Viimeinen viikonloppuni vietetään Stradbroke Islandilla, sillä samaisella, joka oli tulessa. Sitten joudan vielä muutamiksi aamuiksi ruokkimaan kanat, jotka asuvat häkissään banaanipuun ja sitruunapensaan alla. 

Pian pääsee lähtemään, onneksi ei ihan vielä.

aada xx

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *