1. luento

Kurssin aloitus sujui vähän skeptisissä tunnelmissa. Arvelimme varsinkin kurssin alkupäässä opetettavan asian olevan vielä muistissa pääsykoekirjoista, ja osittain osuimmekin oikeaan. Kyseessä oli tosin ensimmäinen luento ja tulossa oli myös tärkeää tietoa kurssin suorittamisesta, joten saimme motivoiduttua osallistumaan, eikä päätöstä tarvinnut katua.

Tuli yllätyksenä, että heti ensimmäisellä tunnilla oli vierailija. Kyseessä oli ensimmäinen kerta kun kuulen vastavalmistuneen ekonomin puhuvan luennolla, ja mielenkiintoni heräsi heti. Tajusin että tuohon paljonpuhuttuun työelämäänhän meitä täällä pääasiassa opetetaan, eikä vain itse oppimisen ja tiedon vuoksi. Vierailijaluennoitsija antoi hyvin uutta näkökulmaa edellämainitun lisäksi mm. yliopiston aine- ja erikoistumisvalinnoista ja ekonomiin kohdistuvista työelämän vaatimuksista. Kaiken kaikkiaan kaiken nippelitiedon ja teorian jälkeen käytännön kokemukset työelämästä olivat tosi tervetulleita.

Itse asiasisältö oli meille pääosin ennestään tuttua, mutta kai se kertauskin on ihan hyvästä. Aiheina luennolla olivat mm. johtaminen vs. organisointi, johtamisen määrittely ja johtamisen historian tyylisuuntia. Muistiin palautuivat tutut nimet Elton Mayosta Henry Fayoliin ja byrokraattisesta liikkeenjohdosta tietelliseen liikkeenjohtoon. Luennolla sai hyvän yleiskuvan johtamisen kehittymisestä teollistumisen alkuajoista nykypäivään ja tähän kehitykseen liittyvistä kokeista ja havainnoista (esim. Hawthorne-projekti). Luento antoi myös selvennystä pääsykoekirjojen jäljiltakin vähän epäselväksi jääneeseen ihmissuhdekouluntaan ja sen ydinoppeihin. Täysin uutena asiana tuli Mary Follett ja hänen kolme johtamisen periaatettaan, joiden merkitys ja tarkoitus oli kuitenkin helppoa ymmärtää.

Kun entisaikojen johtamisoppeja katsoo nykynäkökulmasta, ei voi kuin ihmetellä silloista tuotantokeskeisyyttä ja johtamisen kovuutta. Luulisi tehtaan työntekijöiden nousseen barrikadeille tai perustavan omia pehmeämmän johtamis- ja markkinointitavan yrityksiä. Edes asiakkaiden tarpeita ei juuri kartoitettu, vaan kaikki tehtiin tuotannon ehdoilla. Toisaalta tuotanto oli siihen aikaan niin hidasta, että asiakaslähtöisyyteen ei välttämättä ollut yksinkertaisesti varaa. Mieleen vanhoista johtamisopeista tuli väistämättä myös armeijan johtamismetodit, joiden kohteena ainakin allekirjoittanut tuli olleeksi menneenä vuonna 165 pitkää päivää…

Työ ja raha Opiskelu