7. luento
7. luento ja globalisaation johtaminen.
”It has been said that arguing against globalisation is like arguing against the laws of gravity” -Kofi Annan, YK:n ex-pääsihteeri
Globalisaation käsitteen tuntevat varmaan kaikki, sillä se on ollut viime vuosikymmenten ja internet-aikakauden muotisanoja. Luentoslaidi määrittelee sen ”prosessiksi, jossa maailma tulee yhdstetymmäksi ja ihmiset ja organisaatiot kietoutuvat tiiviimmin yhteen toistensa kanssa”. Talouspuolelle sovellettuna tämä tarkoittaa kaupankäynnin (maa-, kieli-, kulttuuri-)rajojen rikkoutumista ja yhtä maailmanlaajuista markkinaa. Toki globalisaatio ei ole vielä päätepisteessään, sillä maailmassa on monia kansainvälisen kaupankäynnin esteitä ja rajoituksia (tullit, lainsäädäntö, sopimukset ym.) ja jopa erakko Pohjois-Korea, jota ei juuri muiden maiden hyödykkeet kiinnosta.
Luentoslaideissa on asiaa yrityksen globalisoitumisen hyödyista ja tunnuspiirteistä esimerkein höystettynä. En koe näiden varsinaisesti liittyvän kurssin teemaan, mutta sanamäärän jäädessä muuten alle vaaditun, tuon nämäkin asiat esille.
Monikansallinen yritys on yritys, joka toimii monessa eri maassa samanaikaisesti. Etuina tässä toimintamallissa on mahdollisesti muiden valtioiden halvemmat tuotantokustannukset, vakaat olot, raaka-aineiden läheinen sijainti jne. Kasvattamalla toimintaansa yritys saa myös käyttöönsä uuden alueen ostajat (ja heidän rahansa) sekä mahdolliset suurtuotannon skaalaedut. Ulkomailta yritys voi myös tavoittaa asiakassegmenttejä, joita ei kotimaassa ole tai jotka ovat kannattamattomia.
Yritys voi globalisoitua hankkimalla pienen ulkomaisen tytäryhtiön ja aloittamalla näin toimintansa ulkomailla, yksinkertaisesti laajentamalla toimintaansa ulkomaille perustamalla toimipisteen, olemalla osa ns. strategista allianssia tai vaikka fuusioitumalla toisen yrityksen kanssa. Globalisoitumisen merkitys voi olla suurikin tässä nykyisessä rahan hallitsemassa maailmassa. Merkitys voi vaikuttaa aina maiden välisistä suhteista paikallisen luonnon kestävyyteen (esim. suomalaiset metsäyhtiöt ja niiden toiminta Etelä-Amerikan sademetsissä) ja kulttuurin välityksellä jopa ihmisten identiteettiin. Rammsteinkin ilmaisee musiikillisin sulosoinnuin kappaleessaan Amerika sen, miten koko maailma tuntuu olevan amerikkalaistunut sellaisten tuottteiden, kuin Mikki Hiiren ja Coca-Colan seurauksena. Globalisaatio kieltämättä voi myös yhdenmukaistaa kulttuureita ja pahimmillaan hävittää niitä.
Globalisaation huonoiksi puoliksi voidaan laskea myös jännitteet suuryritysten ja paikallisen hallinnon välillä. Siinä missä hallituksen intresseissä on parantaa kansallisen talouden kilpailukykyä ja kerätä verotuloja, suuryhtiö hakee laajentumisestaan (jopa rajoittamatonta) oikeutta paikallisiin resursseihin ja veronmaksun minimoimista osakkeenomistajien hyödyn maksimoimiseksi.
Tietenkin globalisaatiota vastustetaan myös länsimaissa sen ympäristöhaittojen ja heikkojen työolojen vuoksi. Monet poliitikot ja järjestöt käytttävät mediaa valistaessaan ihmisiä globalisaation haitoista ja aktivistit ovat tehneet korkean profiilin ja medianäkyvyyden mielenilmauksia ja jopa sabotaasia kv. suuryritysten tuotantopaikkoihin ihmisten silmien avaamiseksi. Kirjailija Naomi Klein on jopa lanseerannut kirjan No Logo, joka kritisoi taloudellista globalisaatiota mm. yllämainituista syistä.