6. luento

6. luento Byrokratian ja organisaatiosuunnittelun johtaminen

 

Kuudennella luennolla aiheena olivat byrokraattiset organisaatiot ja niiden johtaminen. Oppimistavoitteita olivat muun muassa Weberin byrokratian merkityksen ymmärtämisen johtamisajattelulle, kontingenssiteorian ymmärtäminen ja byrokraattisten organisaatioiden rajallisuuden ymmärtäminen. Luento aloitettiin hieman tavanomaista aikaisemmin, koska paikalle oli saapunut komisario Jyrki Haapala Itä-Suomen poliisilaitoksen oikeusyksiköstä kertomaan omasta organisaatiostaan.

Kuten arvata saattaa, Haapalan edustama poliisiorganisaatio on hyvinkin byrokraattinen. Haapala aloitti puheensa kertomalla hieman Weberin byrokratian ihannemallista. Tässä mallissa ihmiset tekevät töitä selkeän ohjeistuksen alaisina ja työntekijän valta perustuu heidän ammattitaitoonsa ja asemaansa eikä ole henkilökohtainen ominaisuus. Päätökset byrokraattisessa organisaatiossa tehdään sääntöjen perusteella ja persoonattomasti, jotta päästäisiin eroon suosimisongelmasta. Tällaisen organisaation tarkoituksena on toimia rationaalisesti ja laskelmoidusti organisaation johdon asettamien tavoitteiden toteuttamiseksi.

Byrokraattisia organisaatioita pidetään yleensäkin jäykkinä ja vaikeasti lähestyttävinä organisaatioina. Omasta kokemuksestani erilaisten virastojen ja armeijan parissa voin todeta tämän olevan aivan totta. Asiointi byrokraattisissa organisaatioissa on äärimmäisen hidasta ja muodollista. Tuntuu, että osa säännöistä ja byrokratian koukeroista on tehty vain kiusaamaan ihmisiä. Joskus jopa ihmettelen, kuinka vielä 2000-luvulla voi olla jäljellä tallaisia organisaatioita, jotka tuntuvat olevan 200 vuotta aikaansa jäljessä.

Mutta pienen pohdinnan jälkeen ymmärrän miksi byrokraattisia organisaatioita on vielä olemassa. Laitokset kuten poliisi tai armeija ovat todella suuria ja niillä on jokin tarkasti määritelty tehtävä. Kun laitoksella, kuten poliisilaitoksella, on jokin tarkasti määritelty tehtävä eli esimerkiksi yhteiskuntarauhan turvaaminen, sen toteuttaminen onnistuu parhaiten juuri tarkkoja sääntöjä noudattaen. Innovaatioiden tekeminen ei ole poliisilaitoksen päätehtävä vaan sen sijaan toteuttaa päivittäisiä tarpeellisia tehtäviä. Sääntöjä ei ole keksitty turhaan vaan niillä on aina jokin tärkeä ajatus takanaan. Pitkien aikojen kuluessa on opittu havaitsemaan, kuinka jokin tehtävä hoituu parhaiten ja sen jälkeen siihen on laadittu tarkka ohjeistus, jonka mukaan jatkossakin toimitaan.

Itse en voisi työskennellä byrokraattisessa organisaatiossa. En pidä jäykästä käyttäytymisestä tai kaavamaisesta toimintojen suorittamisesta. Luulen, että byrokraattisessa organisaatiossa työskentelevän ihmisen täytyy olla jotenkin alistuvaa ja säännönmukaisuuksia rakastavaa tyyppiä, koska muuten toiminnasta ei luonnollisestikaan tulisi yhtikäs mitään. Mielestäni komisario Haapala oli kuitenkin ylivoimaisesti mielenkiintoisin esiintyjä koko kurssin aikana.

Haapalan esiintymisen jälkeen palasimme takaisin tuttujen luentodiojen pariin. Tärkeänä aiheena oli kontingenssiteoria. Se tuli organisaationäkemyksiin 60-luvulla ja johtamisteorioihin 70-luvulla. Sen mukaan on olemassa useita avainkontingensseja, jotka muovaavat organisaatioita samalla kun se mukautuu niihin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että organisaation on sopeuduttava vallitsevaan ympäristöön ja tilanteeseen. Esimerkiksi vakaaseen ympäristöön sopii mekanistinen organisaatio ja epävakaaseen ympäristöön sopii paremmin orgaaninen organisaatio.