Nerouden häikäisevää säihkettä

Ei tarvitse olla haute couture -fani eikä edes muotifriikki hurmaantuakseen dokumentista Dior and I. Aiemminkin menestyneitä muotidokumentteja ohjannut ranskalainen Frédéric Tcheng on onnistunut tallentamaan vangitsevasti sen, miten Diorin taiteelliseksi johtajaksi nimitetty Raf Simons onnistui luomaan kahdessa kuukaudessa ensimmäisen haute couture -mallistonsa. Yleensä malliston luominen vaatii vähintäänkin tupla-ajan.

Ohjaaja itsekin murehti tiukkaa aikataulua peläten, saisiko hän niin lyhyessä ajassa riittävästi materiaalia dokumenttia varten. Turhaan huolehti, sillä katsojan kannalta puolitoista tuntinen dokumentti on täynnä kiinnostavaa kerrontaa kuten myös visuaalista herkuttelua. Taitavasti ohjaaja esittelee nykykatsojille ranskalaissuunnittelun suuren ikonin Christian Diorin menneisyyden autenttisen kuvamateriaalin avulla, johon aina välillä hetkellisesti hypätään.

Dokumentti avaa muotitalon kulissien takaista työskentelyä kuten myös Simonsin luovan mielen virtauksia sykähdyttävän hienosti. Tällä tavalla tehdään taidetta. Kun lopputulos liitelee jossain kaukana keskinkertaisuuden syövereistä, silloin ei ole väliä, syntyykö muotia vai jonkun muun kulttuurin osa-alueen luomus. Simons haluaa käyttää puvuissaan kankaana ihailemansa taiteilijan tekemiä maalauksia sekä esitellä mallistonsa rakennuksessa, jonka huoneet on tapetoitu kokonaan peittoon elävillä kukilla. Hankaluuksista ja kuluista huolimatta visiot toteutetaan – ja komeaa katsottavaahan kummastakin syntyy. Kiitos Simonsin ideoiden soveltaa aiemmin luotua omiin tarkoituksiinsa.

Uutuusdokumentti esitetään Rakkautta ja Anarkiaa -festivaaleilla kolme kertaa. Ensimmäinen näytös on sunnuntaina 21. kuluvaa kuuta ja seuraavat sen jälkeen keskiviikkona ja torstaina. 

Muoti Leffat ja sarjat Suosittelen Trendit

Kovaa on ollut

We Want More!  Todellakin, tälläistä tarvittaisiin lisää. Suoraa puhetta myös vastoinkäymisistä kuten tarjoilee Ylen uutuusohjelman We Want Moren tänään lauantaina esitettävä ensimmäinen jakso, jossa käsitellään Neon2-yhtyettä.

Neon2 oli 90-luvun suuria suomalaisia menestystarinoita. Rami Alanko ja Jussi Rainio suolsivat tarjolle hittejä, joista osa on jäänyt vahvasti elämään. Klassikot kuten Kemiaa ja Polku soivat edelleen usein radioaalloilla. Menestys oli 90-luvun alkuvuosina hurjaa, mutta kulisseissa tapahtui myös paljon sellaista, josta on vaiettu parikymmentä vuotta. Ei kaikkea kerrota nytkään, mutta rajuistakin käänteistä kuullaan riittävästi. Ansio siitä kuuluu pitkälti laulusolisti Jussi Rainiolle, jolla on kanttia myöntää mokiaan julkisesti. Harvinainen taito ei vain viihdemaailmassa vaan elämässä yleensäkin.

Jussi ei peittele taustaansa, joka ei tarjonnut kovin hääppöisiä eväitä käsitellä sen paremmin ihmissuhteita kuin valtavaa julkisuuttakaan. Asiassahan ei ole mitään tavatonta, samanlainen tausta on lukemattomilla suomalaisilla ja vastaavaa todellisuutta elää nytkin iso joukko lapsia ja nuoria. Mutta harva julkisuudesta tuttu näistä asioista puhuu. Korkeintaan viitataan vaikeuksiin lauseella tai parilla, mutta enempää ei kerrota. Kaikkien kohdalla tosin ei taida olla paljoa kerrottavaakaan. Riittää, kun pääsee esiin ja saa myötätuntoa vuodattamalla, kuinka kurjaa on ollut ja kuinka sekin opettaja katsoi selvästi himoiten meitä alaikäisiä koululaisia. Kun julkisuutta saadakseen ei tarvitse avautua enempää, niin paljastumatta jää, että oikeastaan mitään rankkaa ei tapahtunutkaan. Kunhan nyt vaan päästään otsikoihin samaan tapaan kuin nekin, joilla oikeasti on ollut kovia kokemuksia.  

Nykyäänhän artistit lähinnä julkaisevat levy-yhtiönsä avustamana somen täyteen itselleen myönteisiä kuvia ja muka-paljastuksia. ”Kovaa on ollut” on lööppeihin kelpaava hokema, vaikka se ei tarkoitakaan oikein mitään, kun asiasta ei kerrota syvemmin. Ei puhuta todellisista tapahtumista eikä aidoista omista tunteista. Eikä varsinkaan mitään sellaista, joka ei sopisi tarkkaan laskelmoituun ja vaivalla kiillotettuun julkisuuskuvaan. 

No tämäniltaisessa ohjelmassa kerrotaan vähän muustakin – vaikka pintaa raapien, mutta siltikin aidosti. Suosio vaati kovaa hintaa, kun kuvaan tulivat Jussin itsemurhayritykset ja muut karikot, joihin menestyvän yhtyeen taival hiipui muutamassa vuodessa.

 

 

 

 

Kulttuuri Musiikki Suosittelen Uutiset ja yhteiskunta