Vauvasta vaariin!

Muutimme siis pois orpokodista ja hyvästelimme haikein mielin orpokodin henkilökunnan sekä sen rakkaat pienet lapsoset. Niitä tulee niin ikävä! <3 Mutta meidän nyt mentävä on.. Nokka siis kohti viikonloppua sekä Red Chilli Hideway Hostellia.

 

Levitettyämme tavaramme huoneeseen Red Chillissä lähdimme Jennan kanssa keräämään sydämiä kalenteriin eli lenkille sekä tutustumaan hieman uuteen ympäristöömme. Juoksimme tietä pitkin ja yhtäkkiä edessämme oli portti.. Kävimme pienen ihmettelyn portin tarkoituksesta, mutta päätimme kuitenkin astua sisään. Hieman kummastelimme, että mikähän paikka oli kyseessä ja aikamme juostua mäen päällä oli toinen portti. Portin takana oli rakennuksia ja mietimme mitä siellä oikein on. Juuri sopivasti portista astui ulos nainen sairaanhoitajan vaatteissa ja kysyimme häneltä mikä paikka tämä oikein on ja hän sanoi sen olevan Butabikan Psykiatrinen sairaala. Jännää! Tulimme kuitenkin tulokseen, että emme vielä ainakaan sellaiseen paikkaa kuulu. Päätimme tällä kertaa jättää astumatta portista sisään ja käännyimme takaisinpäin. Takaisin tullessamme saimme konkreettisen todisteen sairaalan olemassa olosta, kun jostain kuului kauheaa älinää ja huutoa. Ihmettelimme mistä ääni kuuluu, kun ketään ei näkynyt. Sitten tajusimme, että aidan toisella puolella puussa istui mies vihreissä vaatteissa ja huuteli mitä lie hulluuksia sieltä. Voihan sitä tietenkin päivän niinkin viettää!

 

Huomenna on sitten aika vaihtaa hieman maisemaa.. orpokodista vauvojen luota kyliin vanhusten luo. Kyseinen paikka Rotom sijaitsee Mukonossa ja aiheena on tällä kertaa kotiapu vanhuksille Afrikan tapaan! Innolla odottamme, että pääsemme näkemään mitä se tarkalleen ottaen tarkoittaa. Tämän viikonlopun olemme tietoisesti pyhittäneet oleiluun, syömiseen sekä rentoutumiseen, sillä huhujen mukaan seuraavassa harkkapaikassa päivät usein venyvät pitkiksi. Tällaiselle toiminnalle Red Chilli Hideway Hostelli on juurikin mainio paikka. Ennen sukellusta savimajojen maailmaan on ihana vaikkapa käydä lämpimässä suihkussa. Paikka, jonne olemme menossa on kuulemma melko usein sähköjä vailla, joten emme lämmintä suihkua osaa edes toivoa sinne, saatika toimivaa nettiyhteyttä tai muuta huvia. Kyllä nyt taas jaksaa painaa sitä duunia tämän viikonlopun jälkeen!

 

Täällä kun vielä netin äärellä olemme niin latailimme blogiin vähän kuvia Afrikan maisemista ja meistä of course! Huomenna on kuukausi jouluun! Onko kukaan tullut ajatelleeksi?! Me toivotaan joululahjaksi lunta jotta afrikanat voi sitten hyvin mielin tallustella vinkkelit jalassa pitkin kotikyliä!

 

Myötä ja..

..vastoinkäymisissä. Vai miten se menee näillä kanoilla?

Tervetuloa vaatimattomaan safariTELTTAAMME!

Pyörätaksi

Sairaala ja nunnat

Mekin varmaan kävellään lentokoneesta rinkat pään päällä kotiin

 

Matatu-taksi

Normaali katukuva Afrikassa

Päiväntasaajalla

Meitä on kaksi, kammottavaksi!

AfriKanat orrella!