Nyt sytytämme kynttilän se liekkiin leimahtaaa..! Ensimmäinen adventti on melko erilainen kuin mihin yleensä olemme tottuneet. Tänään me sitä vietimme +30c lämmössä auringossa paistatellen. Ei kyllä voi sanoa että oltais saatu vielä minkäänlaista joulun tunnelmaa kun täällä kesän keskellä elämme.. Ei oo myöskään tonttuja näkyny!
Viikonloppu vierähti helteen keskellä. Patikoimaan ei päästy niinkuin aikaisemmin suunnittelimme, koska Jenna oli vielä toipilaana. Olimme vain aika relax, loikoilimme auringossa, söimme hyvin ja nautimme elämästä. Mietimme koko viime viikon, että miten voitais herkutella viikonloppuna kun viikko pysyttiin aika terveellisyyslinjalla. Teki mieli esimerkiksi jotaki hyvää Kemin Puistopavinjongin pizzaa tai jotain makuunin karkkeja ja tuhansia muita asioita mitä ei voi täältä saada. Lopulta saatiin ideaksi pyöräyttää lauantaina NutellaBanana- pannukakkuja. Maistui niin hyvälle! Sunnuntaina herkkuhammasta taas kolotti niin ei auttanut kuin lähteä kauppaan ostamaan munia ja maitoa, että saadaan lisää niitä pannukakkuja. Kauppaan on noin viiden kilometrin matka. Se tuntui raskaalta kävellä paahtavassa auringon paisteessa varsinkin sen jälkeen kun olimme koko aamupäivän ottaneet aurinkoa pihalla. Lopulta kuitenkin selvisimme ”bye muzungos!” huutojen saattelemana Supermarkettiin. Sieltä haimme tarvikkeet ja 7kpl viiden litran tonkkaa vettä. Pakko oli hypätä matatu-taksiin paluumatkalla koska vesitonkat ja kuumuus teki kävelystä epämukavaa! Survouduimme matatuun vesitonkkien kanssa ja tietysti matatu odotti lähtöä niin kauan että se oli tupaten täynnä. Siellä jos jossaki on tiivis tunnelma mutta se on niin tätä Afrikkaa. Ihan hauska tapa matkustaa!
Kotiin päästyä Jenna toimi muumimammana keittiössä ja pyöräytti tytöille pannukakut iltapalaksi. Johan se taas maistui! Sitten olikin jo aika rientää pihalle toimiston viereen ilmaisen wi-fin ääreen, koska meillä oli sovittu yhteiset skype treffit seiskaksi. Skypen päässä olikin yhtäaikaa Henna, Jennan äiti, Jennan äitin sisko, Toni, Ida ja Nellakoira nappinen. Kuusi kärpästä yhdellä iskulla! Oli niin kiva jutella teidän kans ja kuulla kuulumisia.
Skypetys hetken jälkeen alkoikin tulla jo hätä siitä, että ehditäänkö hipsiä sisälle ennenkuin vartijakoirat päästetään irti. Pakko oli kuitenkin kuunnella nopeasti vielä muutamia joululauluja että päästäisiin vähän virittäytymään tunnelmaan, onhan nyt sentään joulukuun eka! Sen jälkeen ei muuta kuin läppärit kiinni ja äkkiä sisälle, ettei jouduta iltapalaksi angry dogseille. Nukkumaan mennessä tuntui, että meillä jokaisella vähän ihoa poltteli. Taas sai huomata sen saman, että aurinko täällä päiväntasaajalla on tosiaan kuumempi kuin siellä kotisuomessa ja rasvauksesta huolimatta vähän selät kärähti molemmilla. Ei taaskaan toiminu se Jennan ”Kyllä sen sitte tuntee ku alkaa palamaan!” – taktiikka.. Viikonloppuna myös mietimme kysymystä mistä tietää että on vanha? Tulimme siihen tulokseen, että siitä kun silmän alla olevista rypyistä tulee rusketusrajat naamaan. Kyllä! Uskokaa tai älkää mutta näkisittepä Jennan naaman. Alkaa olla seepran kans samoja piirteitä..
Anna-Stina on nukkunut tuossa viereisessä huoneessa edellisen viikon ajan mutta siellä kuulemma yöllä sääsket syö hengiltä vaikka sääskiverkon alle yrittää suojautua. Oli siis muutettava nukkumisjärjestystä ja Anni ja Anna-Stina vaihtoivat sänkyjä kokeillakseen onko sääsket yhtä innostuneita Annista. Ei ne Annia uskalla syödä!! Olemme nyt siis tavallaan asusmuserossa kun nukumme niinkin kaukana toisistamme.. Aivan eri huoneissa! Katsotaan huomenna miten uni maistui vai joudummeko kehittämätään taas uuden järjestyksen. Jos ei tuolla toisessa huoneessa kukaan pysty nukkumaan niin pitääkö meidän taas siirtyä samaan sänkyyn. Siihen tässä kyllä ollaan jo totuttu mutta on se vähän turhan tukalaa!
Ihanaa ensimmäistä adventtia teille kaikille!
