Viimeisiä vedellään!

Viikko ja voimme suosiolla vaihtaa bikinit pakkaskamoihin. Tuntuu hullulta kuinka nämä viikot ovat menneet niin nopeaa.. 11 viikkoa takanapäin ja se viimeinen enää edessä täällä maailman toisella puolen. Tänään ihmettelimme kävelyllä kuinka nämä päivät ja viikot menevätkään niin nopeaa ja kun koko ajan tuntuu että on perjantai. Aina kun kysyy mikä päivä tänään on niin vastaus on.. perjantai!! 😀 Suomessa se taas tuntuu, että aina on maanantai. Mutta silloinhan se aika menee nopeimmin kun on paljon tekemistä ja hauskaa eli voi sanoa reissun onnistuneen! Ja kun seurakin on niin mahottoman hyvää ja parasta! Kotiinpaluu tuntuu koko ajan jännittävämmältä ja todelliselta… viimeiset päivät meneekin varmasti sitä fiilistellessä. Jotenkin mieli on jo kotona ja joulussa siellä ylhäällä pohojosessa. <3

 

 

Tämä viikko on siis ollut meidän lomaviikko, mutta ei se suinkaan ole pelkästään altaalla loikoilua ollut. Osasyynä tähän on ehkä se, että Uganda on tuntunut suuttuneen meille. Se ei vissiin tykkää, että olemme kohta lähdössä pois, sillä aurinko ei ole paistanut pariin päivään ja monena yönä ukkonen on jyrissyt niin, että Afrikanoja on melkein pelottanut. Kylmyyskin on yllättänyt ja iho on mennyt ihan kananlihalla! Toinen syy tähän lomattomuuteen on ollut tuhannet raportit ja analyysit, joita on pitänyt kirjoittaa tästä harjoittelujaksosta. Nyt ne on kuitenkin (kiitos sadepäivien) DONE! Ja se tosiasia tuntuu hyvältä, että kun kotiin palaamme meillä on enää ”pikkujuttu”.. Opparia vaille kaikki kouluhommat tehtynä, hyvä me hyvä me hyvä meidän joukkue! 

 

 

Tämä viikko edellisten viikkojen tapaan on liitänyt vauhdilla ja olemme taas siinä ainaisessa perjantaissa. Kouluhommien takia olemme tällä viikolla aika pitkälti oltu hostellilla päivät ja illat hengailtu Millan ja Hannun kanssa. Tuntuu niin surkulta lähteä täältä pois ja jättää Afrikka-äiti ja Afrikka-isä tänne. Onneksi tänne voi aina tulla takaisin moikkaamaan heitä ja on meillä jo omat suunnitelmamme jälleen näkemisille. Tää ei jää tähän! Millasta ja Hannusta on tullut meille niin hyviä ystäviä ja niiden kanssa aina niin höpötellään ja pelataan täppiä! Onni on tällaiset ihmiset maailmassa. Tulee niin ikävä Afrikkaa ja tuntuu kuitenkin haikealtakin lähteä täältä vaikka kuitenkin odottaa jo hirveästi sitä, että pääsee kotiin ja näkee perheen ja kaikki rakkaat. Ristiriitaiset tunteet sekoittaa päätä ja varmaan vierähtää muutama kyynel pitkin poskia kun nämä kolme kuukautta jäävät taakse. 

 

 

Tiistaina illasta lähdimme saunomaan ja pelaamaan lempikorttipeliämme täppiä Millan ja Hannun luokse. Ajattelimme kuitenkin, että olisi kiva käydä ostamassa jotain viemistä eli syömistä illaksi. Menimme kauppaan ja pääsimme helposti yhteisymmärrykseen, että viemme sinne jäätelöä. Ongelmaksi kuitenkin muodostui jäätelön mausta päättäminen.. toinen tahtoi toista ja toinen toista eikä kumpikaan suostunut antamaan periksi. Puolen tunnin keskustelun ja inton jälkeen pääsimme yhteisymmärrykseen neljän litran paketista suklaajäätelöä. Eihän siinä mitään järkeä ois ollut pienempää edes ottaa. Kun pääsimme ulos kaupasta totesimme yhteen ääneen, että on se kumma ku mikään ei mene kohtuudella.. ei edes jäätelön osto. Hyppäsimme bodan kyytiin kun eihän kukaan sellaista jäätelöälaatikkoa olisi edes jaksanut kantaa.. Keskiviikko iltana kävimme syömässä meidän toiveesta yhdessä italialaisessa ravintolassa. Tässä kyseisessä ravintolassa on ihan hyvä ruoka, mutta se miksi sinne oli pakko päästä uudelleen oli se ihana, jumalaisen hyvä, iso, mahtava ja hyvännäköinen… suklaamousse! Olemme siitä haaveilleet jo yli kuukauden ja pakko oli päästä sitä vielä maistamaan ennen kotiin paluuta.

 

 

Näin jälkeenpäin kun viikkoa ajattelee niin sehän on ollut yhtä suklaata koko viikko, sillä vielä torstainakin söimme loput jäätelön jämät mitkä tiistailta jäivät yli. Eipä oikein viime aikoina ole kukkia kalenteriin sadellut, vettä sitten niidenkin edestä. Urheileminen on kans päässyt luiskahtamaan pois päiväjärjestyksestä.. No eletään joulun kunniaksi kinkkuina vielä tämän vuoden loppuun ja aloitellaan tammikuun alusta sitä uutta elämää niinkuin joka vuosi! 😉 

 

 

altakvzsnne4ymfjv-fjox7xqbbdnmb2ooopa_io86u7dlp_jpg.jpg

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *