Blogini on tänään vuoden ikäinen. Vautsivau! Se tarkoittaa samalla, että vuosi sitten olin jo melko tukevasti raskaana ja Eddien kanssa kaikki meni kuin menikin hyvin. Jee. 🙂  Blogietikettiin näyttää vuosipäivänä erottamattomasti kuuluvan arvonta, eikä tämä kypsä äiti tietenkään halua olla Pekkaa pahempi, joten otetaas taas. Tälläkin kertaa halusin palkinnoksi toisaalta jotain perienglantilaista ja toisaalta taas […]

Siperian Ella kirjoitti niin koskettavasti kiusaamisesta (ja onhan meillä se Rosannan Kävikö pahasti? -kampanjakin, joka liittyy tähän samaan välittämisen kulttuuriin), että omat koulumuistot tunkivat pakostakin mieleen.  Minua ei koskaan varsinaisesti koulukiusattu. Sanon varsinaisesti, sillä toki jonkinlaista nälvimistä ja tönimistä jouduin kärsimään, koska olin koko kouluajan luokan priimus eli joittenkin mielestä kai ärsyttävä hikari. Ja yläasteella vielä […]

Ei tuossa otsikossa ole mitään järkeä, myönnän. Mutta kirjattakoon tähän jälkipolville tiedoksi, että 18-viikkoinen pikku Herkuleksemme on tällä viikolla esitellyt ylimaallisia voimiaan ja ketteryyttään jo kahdesti, kiepsahtamalla ensin selältä mahalleen ja sitten siitä vielä uudestaan ympäri selälleen. Ensimmäisen kerran moinen tapahtui peräti yleisön edessä vauvahierontakurssilaisten ihmetellessä, että jeppe ylipäätään osaa jo kääntyä vatsalleen – ja […]

Vähänkö dramaattinen otsikko, heh. Mutta älkää peljästykö, lukijakuntani, ei tähän päivään suurta draamaa ole kuulunut. Tarkoitukseni oli vain huomauttaa, että tänään ei ole isänpäivä näillä huudeilla. Se on kesäkuussa se. Epäisänpäiväpostauksen kuvituksena olkoon muutama äidin mielestä osuva otos isukista Eddien kanssa. Tässä ollaan nukahdettu porukalla sohvalle kesken syötön. Kasvojen rajaaminen kuvasta missaa vähän pointin, hmm. […]

  Kyllähän Eddie on tosiaan osannut kiepsahtaa selältä vatsalleen jo iät ajat – niin pitkään, ettemme edes älynneet merkitä muistiin ensimmäistä kertaa, kun emme hoksanneet sen olevan mikään vauvankehityksen merkkipaalu – mutta tällä viikolla jätkästä on tullut ihan pitelemätön. Kova hinku olisi päästä eteenpäinkin, jalat vatkaavat ja peppu nousee välillä pari senttiä, mutta liikkuminen tapahtuu […]

Ensimmäistä kertaa olin aluksi vähän pulassa tämän kuukausikatsauksen kanssa: kun luin viimekuista päivitystä, aloin ihmetellä, onko tässä kuussa tapahtunut mitään uutta kehitystä. Mutta on sentään. Eddie on tietysti kasvanut: yhä useampi body puetaan nykyisin päälle kymmensenttisen jatkokappaleen kanssa ja pieneksi käyneiden vaatteiden pino sen kun kasvaa. Emme ole käyneet punnituksessa kolmeen viikkoon, mutta viimeksi heppu […]

Mieheni ei pahemmin perusta Halloweenista, vaan pitää sitä amerikkalaisena hapatuksena – enkä voi olla olematta aika lailla samaa mieltä. Mutta kun kerran NCT-mutsitoverini innostuivat järjestämään Halloween-juhlat vaippakansalle ja kun vielä sain Eddielle kelpo asunkin ystävältä lainaksi, eihän me voitu olla menemättä. Tästä se alkaa, jokasyksyinen naamiaisasun miettimishärdelli…  Meidän pikku piraatti… Omaksi panostuksekseni riittivät Nousevan Myrskyn […]

Mietin, pitäisikö tästä edes kirjoittaa blogissa, olenhan pitänyt sen sisällön aika arkisena ja pinnallisena. Toisaalta haluan kuitenkin kirjata muistiin, mitä elämässämme tapahtuu, ja tuntuisi teennäiseltä jättää pois asia, joka on tarrannut syvästi kiinni, vaikka siitä onkin vaikea kirjoittaa. Olemme itkeneet tällä viikolla paljon, surreet ja kironneet elämän julmuutta. Syy: ystäväpariskuntamme on menettänyt hartaasti odotetun pienokaisensa. […]

Upeat syysilmat ovat jatkuneet tällä viikolla. Erityisen tervetullutta, sillä vielä viime viikonloppuna säätiedotuksessa ei näkynyt kuin sadepilviä koko viikoksi.  Meidän lähellä on hylätyn rautatien tilan ottanut Parkland Walk, vajaa kolme kilometriä pitkä luonnonsuojelualue Finsbury Parkista Highgateen. Alueen maaperä on täkäläiseksi harvinaisen hapanta ja siksi siellä elää monia muualla harvinaisia kasveja ja eläimiä (ei sillä että […]

Menneenä viikonloppuna on siis opittu, että Eddie tarvitsee kahdet kunnon päiväunet jaksaakseen syödä kunnolla iltaisin ja nukkuakseen sitten keskeytyksettä aamuyöhön. Ja kunnon päikkärithän jätkä nukkuu mieluiten vaunuissa tai turvaistuimessa, liikkeessä.  Sunnuntaiaamuisin ihana Mies on ottanut tavakseen lähteä pojun kanssa vaunuilla kahvilaan ja antaa meikäläiselle pari tuntia aamutorkkuaikaa. Niin eilenkin. Aamu alkoi sateisena, joten heput lähtivät […]