Ensimmäinen mökkijoulu <3

Oi, joulu. Lapsukaisen ensimmäinen joulu Suomessa ja meidän perheen ensimmäinen oman kesämökin rauhassa. Toki otsikko on sen verran harhaanjohtava, että varsinaista joulujuhlaa vietimme Eddien serkkulassa ja mummolassa, mutta olipahan silti varsin mainiota voida vetäytyä joka ilta levittelemään omalle sohvalle ja nautiskelemaan omasta kaapista ehkä vielä yhden pienen sherryn.  

Etelä-Suomessa ei tänä jouluna näkynyt lumihiutalettakaan, mikä oli kyllä pienoinen pettymys sekä mutsille että daddylle – ipanalla itselläänhän aiheesta tuskin on mitään mielikuvaa – mutta eipä toisaalta joutunut mökillä pahasti palelemaankaan. Aamuisin kun veti pyjaman päälle villatakin ja paljaiden varpaiden peitoksi villasukat, hyvin tarkeni siihen asti, kun viitsi taas sytyttää takkaan tulet. Eddiekin oppi yllättävän nopeasti (ja täysin vaurioitta!), ettei kuumaan uuninluukkuun parane koskea. Kynttilöitä en ipanan hereilläoloaikana edes vaivautunut pöydille sytyttelemään.

Ah, ipanan hereilläoloaikana… Sivuhuomautuksena mainittakoon, että flussaisen kaksivuotiaan kanssa lentäminen oli kamalinta tähän asti (vaikkei silti täyttä horroria koko kolmen tunnin ajan – Eddie on kaikesta huolimatta aika rento ja reipas matkustaja), eikä muksu aivan tappeluitta suostunut kahden tunnin aikaeroonkaan tottumaan, vaan simahti yöunille pahimmillaan yhdentoista jälkeen. Toisaalta Suomen joulukuiset aamut ovat niin pimeitä, että nukkua tuhisimme perhepedissä sitten usein kahdeksaan, jopa ylikin, mitä koti-Lontoossa ei tapahdu ikinä. Ja kyllä – perhepedissä. Eddien sänky oli kyllä raahattu mökin alakerran kammariin, jossa ajattelimme olevan siedettävämmän lämpöistä kuin vintillä, mutta kotitapojensa mukaisesti lapsukaiselle ei silti useimpina öinä riittänyt, että äiti piti kädestä kiinni, vaan aamuyöstä hän kömpi äidin ja isin väliin… Miten ihmeessä tästä sinänsä söpöstä tavasta pääsisi eroon?

Sen lisäksi, että vietimme joulun hämmentävän internetittömässä maailmassa verkottomalla mökillä, onnistuin myös hajottamaan kännykkäkamerani linssin (jo toisen kerran…) juuri ennen joulua, mistä syystä joulumme on myös aika valokuvaton. Jotain sentään tuli ihan perinteisellä pokkarikameralla räpsittyä:

IMG_6858.JPG

IMG_6961.JPG

IMG_6847.JPG

IMG_6844.JPG

IMG_6850.jpg

IMG_6856.JPG

IMG_6860.JPG

IMG_6848.JPG

IMG_6946.JPG

IMG_6951.JPG

IMG_6865.jpg

Unohdin koko riisipuuron olemassaolon! Aattoaamuna syötiin siis kaurapuuroa oman metsän mustikoiden kera.

IMG_6870.JPG

Mummolan joulukuusi, omasta metsästä haettuna tietysti.

IMG_6876.JPG

IMG_6882.jpg

IMG_6885.JPG

Joulukirkkoonkin aattona ehdittiin, ja maissinaksujen voimalla lapsikultamme jopa jaksoi joulusaarnan loppuun.

IMG_6886.JPG

IMG_6898.JPG

IMG_6897.JPG

IMG_6905.JPG

Eddien serkkulan joulukuusi.

IMG_6908.JPG

IMG_6910.JPG

Joulupukki 2015.jpg

Joulupukkikin kävi! Eddieä ei voinut vähempää kiinnostaa, ei pukki eivätkä lahjat. Ja Suomen joulu -noviiseina emme edes ymmärtäneet lavastaa valokuvaa pojasta pukin polvella, doh. Lahjaksi Eddie sai kassakoneen ja leikkiruokaa, lapaset ja sukat, äänikirjan ja keilapelin; suurin lahjavuori odotti vielä avaamistaan kotona Lontoossa.

IMG_6932.JPG

Joulupäivänä syötiin kalkkunaa…

Kuningattaren puhe 2015.jpg

…ja katsottiin kuningattaren puhe.

IMG_6957.JPG

Tapaninpäivänä oli meidän vuoro kestitä mökillä. Christmas crackerit meinasivat unohtua, ne saatiin paukutettua vasta jälkiruoka-mince pieden kanssa.

IMG_6924.JPGMinä sain lahjaksi toivomaani glögiä, hajuvettä, kännykänkuoret (siihen jo koviakokeneeseen iPhoneen…), kummipojan tekemät komeat takkatyökalut, lakanan jota luulin pöytäliinaksi…

IMG_6977.JPG

Vihoviimeisenä aamuna järvi veti viimein jäähän.

Kuvin jäi tyystin raportoimatta myös se harvinaisuus, että kävimme Miehen kanssa leffatreffeillä katsomassa uusimman Tähtien sodan (miksei sitä sovi enää kutsua Tähtien sodaksi, vaan pitää muka puhua Starwarsista, häh?) ja vetämässä irtokarkkiähkyt. Tietysti juuri tuona iltana vieraskorea Eduardo nukahti nätisti mummon ja papan hoivissa heti yhdeksältä, kun vielä edellisenä iltana oli kukkunut liki yhteentoista. Ystäviäkin ehdittiin nähdä, eli ei joulumme sentään niin ihmiskontaktiton ollut kuin mitä kuvista saattaisi päätellä. 😉

***

Kympin uutisten tyyliin vuoden loppuun vielä humoristinen loppukevennys: yritin minäkin ottaa kuvaa siitä joulun harvinaisesta täysikuusta.

Yritys 1 – siskon pihalla kuistiin nojaten:

IMG_6937.JPG

Yritys 2 – liikkuvassa autossa:

IMG_6904.JPG

Jepjep. En taida vielä osallistua vuoden luontokuvakisaan.

Mainiota, valoisaa ja tärähtymätöntä uutta vuotta 2016 kaikille!

***

Our first Christmas on the summer house. No snow, but wonderfully relaxing nevertheless. Father Christmas visited us at Eddie’s cousins’ and we did manage to sit through a Christmas carol service at the local church too. DH had some turkey and the Queen’s speech, I got my favourite mulled wine. What I didn’t get was a decent photo of the amazing full moon on Christmas night.

 

 

suhteet oma-elama ystavat-ja-perhe sisustus
Kommentit (1)
  1. Hetkeksi unohtunut mökkikuume nosti jälleen tiukasti päätään tämän postauksen tiimoilta! Minulla on varmasti täysin yliromantisoitunut kuva tuollaisesta talvimökkeilystä, mutta näyttääpä ihanalta!

    Ja toivotanpa samalla oikein hyvät uudet vuodet sinulle ja Eddielle! 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *