Hässäkkäviikko

Olisikohan se kauan odotettu pesänrakennusvimma nyt iskenyt päälle? Tällä viikolla kun on kotona hommissa niin maalari, ikkunanluukunasentaja, pari rakennusmiestä kuin ikkunanpesijäkin.

Meillä on aivan loistava luottomaalari, jolla oli onneksi aikaa tulla laittamaan talo vähän parempaan kuosiin vielä ennen Eddien syntymää. Keittiön seinät on maalattu tällä viikolla (varsinainen keittiöremppa kun saanee odottaa vielä pari vuotta; pistämme ne rahat mieluummin Suomen kesämökkirahastoon), muutaman nostoikkunan puiset karmit on maalattu uudelleen (ei PVC-ikkunoita tähän taloon, kiitos), romukaapista on maalaamalla saatu uusi liinavaatekomero, ja yksi vielä jännempi maalausprojekti odottaa yhä listalla – siitä lisää myöhemmin.

Juuri nyt olohuoneessa paukkuu, sillä olkkarin ikkunoihin ollaan asentamassa ankeiden, entisten asukkaiden peruja olevien rullaverhojen tilalle oikeita puisia ikkunaluukkuja. Jee! Tarkoittaa toivottavasti myös hitusen parempaa lämpöeristystä – ikkunat kun ovat alkuperäiset, 1890-luvun lyijylasia ja tietysti yksinkertaiset. Kuitenkin niin kauniit, että olen toistaiseksi torjunut Miehen vihjailut uusista akkunoista. (Pihan puolelle edelliset asukkaat ovat sentään vaihtaneet tuplaikkunat, joten en voi enää haikailla lyijylasien perään.) Samaan kauppaan ikkunaluukkujen kanssa kuuluu myös uudet laskoskaihtimet makuuhuoneeseemme. Kohta saa nähdä, onnistuiko värin valinta nappiin…

olohuoneen_ikkunat_ennen.jpg

Tylsät rullaverhonpuolikkaat vaihtuivat…

olkkarin_ikkunat_jalkeen.jpg

… hitusen tyylikkäämmiksi ikkunaluukuiksi. (Juujuu, ikkunanpesijä tulee myöhemmin viikolla, ja tuo aitakin pannaan vielä uusiksi.)

Etupihaamme on myös uudistettu – siitä myös lisää tarinaa, kunhan piha alkaa olla valmis – ja tällä viikolla sama raksaporukka on rakentamassa kattoa etupihalta takapihalle kulkevan kujan päälle. Näin saadaan lisätilaa puutarhakamoille ja Miehen fillarille – sekä sadevedenkerääjä. Kuja on nyt myös laatoitettu, ja lisäksi sinne saadaan ulkosähköt ja valot. Kävi siis kuten epäilinkin: Miehen rakas vaja on käymässä liian pieneksi, hän haluaa isomman verstastilan. 😉

Tietysti kaikki tämä hässäkkä on sattunut ajoittumaan juuri samalle viikolle, kun minulla on töissä hirveä hoppu saada duunini viimeisteltyä (enää kaksi täyttä viikkoa edessä ennen äitiyslomaa!), sijaiseni oli pari päivää opettelemassa hommia (mikä tietysti oli omista duuneistani ajasta pois), ja anoppikin on vielä tulossa parin yön yökylään Brysselin-matkansa molemmin puolin. Anoppiparka joutuu nukkumaan aikamoisen kaaoksen keskellä… emmekä me edes ehdi perhevalmennuksen takia viettää paljon aikaa hänen kanssaan, joudumme vain parkkeeraamaan rouvan illaksi telkkarin eteen (anoppi kun on jo liki kahdeksankymppinen eikä tykkää lähteä yksin Lontoon iltarientoihin). No, antaa ehkä osviittaa kaaoksesta, joka talossa vallinnee hänen seuraavalla visiitillään vauvan synnyttyä. 🙂

Vielä kun saisin itsestäni sen vaihteen irti, että oikeasti saisin vauvan huoneen järjestykseen! Kaapit tyhjäksi muusta romusta (ja muulle romulle uusi paikka), loput huonekalut maalattua (asialla en toki minä vaan Mies), hyllyt ja kuvat seinille, pinnasänky koottua. Vaatteet, liinavaatteet ja vaipat on sentään jo pesty, ja jos hassusti käy, saahan äitiyspakkauksen laatikosta ensisängyn (ja on meillä itse asiassa kälyltä saatu moses basketkin, eli rottinkinen kehto). Vielä pitäisi hommata vaunut, itkuhälytin, rintapumppu ja kantoliina/-reppu… Ai niin, ja synnytyssuunnitelmakin pitäisi kirjoittaa ylös, ja sairaalakassi pakata, ja hypnosynnytysmantroja alkaa opetella.

Huu, on tämä varmaan sitä pesänrakennusvimmaa.

P.S. Muistakaa toverit blogiarvonta! Sunnuntai-iltaan asti on aikaa osallistua.

koti sisustus
Kommentit (6)
  1. Hei! Googlaillessa satuin löytämään blogisi ja ihan vain mielenkiinnolla kysyn, miksi ei PVC-ikkunoita? Tuli näemmä itse juuri sellaiset tilattua Arutech nimisestä firmasta (http://arutech.fi/fi). Itse en ole PVC-ikkunoista kuullut kuin hyvää- hyvä hinta-laatu-suhde, edullisimmat U-arvot, energiatehokkuus, helposti mukailtavissa ja maalattavissa olevat pinnat, laaja malli- ja kokovalikoima jne. ovat saaneet minut vakuuttuneeksi. Siksi tosiaan haluaisin kuulla perustelusi tälle, tai kenties jonkin kauhutarinan joka on minulta jäänyt kuulematta ja saattaisi vaikuttaa ostopäätökseeni… 😀

    Minulla vanha, 60-luvun puinen omakotitalo, jossa tällä hetkellä huonokuntoiset puukarmiset, 1-lasiset ikkunat. Vaihtoa vailla siis 🙂

    1. Hei itsellesi! 🙂 Ihan esteettisistä syistä vain emme halua PVC-ikkunoita 1890-luvulla rakennettuun taloon, näyttävät mielestäni ”väärältä”. Itsekin olen kuullut hyvää niiden lämmöneristyskyvystä, kestävyydestä jne, joten jos sopivat talon tyyliin tai ette ole siitä niin tarkkoja, siitä vain! Puukarmeja kun joutuu maalaamaan harva se vuosi, ja kosteissa oloissa ne turpoavatkin, eli nostoikkunoita on märällä kelillä tuskaisaa saada auki.

  2. Kuulostaapa tekstisi kovin tutulta 😀 Täälläkin askarrellaan asunnon parissa. Meillä ei nimittäin ole ollut makuuhuoneessa lainkaan vaatekaappia. Omat vaatteemme ovat mahtuneet (juuri ja juuri) vaatehuoneeseen ja eteisen kaappiin. Liinavaatteet ovat olleet makuuhuoneen lipastossa. Kun muutimme tähän asuntoon, suunnittelimme jo silloin vaatekaapin hankintaa, mutta se vaan jäi ja koska pärjäsimme ilman, että sitten saaneet tehtyä asialle mitään. Suurinpiirtein ensimmäinen asia, mitä päätimme, kun testi näytti plussaa, oli päätös vaatekaapin hankinnasta. Jotenkin sitäkin sitten vielä lykkäsi, mutta tänään, kaappi saapui. Tai korjaan, kaappi saapui osissa. Perjantaina se tullaan kasaamaan. Keittiöremontti tehtiin onneksi loppuvuodesta, mutta tuli niin elävästi mieleen, kun tyhjennettiin eilen makuuhuonetta. (Jotta se kaappi mahdutaan kokoamaan.) Em. syystä en ole vielä ihan hirveän paljon pessyt vauvan vaatteita, koska ei ole mitään, mihin niitä laittaa. Perjantaina kone rupeaa laulamaan 🙂

    1. Jeps, on tää aikamoista vauvapalapeliä. 🙂 Mulla oli tarkoituksena tänään siivota vauvanhuonetta, mutta oho, maalari päättikin mennä maalaamaan sen ikkunankarmit. Ei oltu pyydetty, mutta hän oli itse päättänyt, että ne kaipaa maalausta… Mulla meinasi mennä herne nenään, kun säikähdin maalihuuruja beiben huoneessa, mutta homma on nyt aloitettu, hoidettakoon se siis loppuunkin. Tuuletetaan sitten senkin edestä ennen synnytystä… 

      Riemastuttavaa pesurupeamaa! 🙂 Niitten pikkiriikkisten, puhtaalta tuoksuvien vauvanvaatteiden taittelu on kyllä aika liikkistä…

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *